Imeväiskuolleisuus alkoi Suomessakin pienentyä 1800-luvun loppupuolella, millä on ollut merkittävä vaikutus elinajanodotteen kasvuun. Helsingin tilastollisten vuosikirjojen tiedot mahdollistavat ilmiön analysoinnin kaupunkiympäristössä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, ja näyttääkin, että imeväiskuolleisuuden rakenne ollut Helsingissä erilainen kuin maaseutuvaltaisessa elinympäristössä

Helsinkiläisistä 16 prosenttia on tällä hetkellä yli 65-vuotiaita, eli hieman harvempi kuin Suomessa keskimäärin. Heidän osuutensa väestöstä ylittää Helsingissä 20 prosenttia väestöennusteen mukaan vuonna 2032, kun koko maassa näin käy jo ensi vuodenvaihteessa.

Mitä Helsingin kaupunki tutkii tänä ja ensi vuonna? Kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat on ajantasaistettu ja mukana on tällä kertaa 60 hanketta.

Helsinki alueittain on tietokeskuksen eniten kysyttyjä ja käytettyjä tuotteita. Nopeakin tutustuminen Helsinki alueittain -julkaisuun tekee selväksi, että Helsinki on monimuotoinen, monet aikakerrokset säilyttänyt kaupunki. Kaupungin jokaisella alueella on oma historiansa, identiteettinsä ja nykyilmeensä.

Sosiaalisten ja alueellisten rakenteiden muutokset ja niihin liittyvät mahdolliset hyvinvointivaikutukset ovat ajankohtaisia teemoja kaupunkitutkimuksen kentällä.

Helsingissä 12–29-vuotiaiden nuorten määrä kääntyi vahvaan kasvuun 1990-luvun lamavuosina, ja määrä on nyt lähes neljänneksen korkeampi kuin 1993.

Artikkelissa kuvataan ja analysoidaan Euroopan alueellista eriytymistä aluetaloudellisten indikaattoreiden ja tilastotietojen valossa sekä sijoitetaan Helsingin seutu ja Itämeren alueen muut suurkaupungit Euroopan alueiden verkoston kehykseen.