Helsinki
Sivustoa ei enää päivitetä 1.3.2023 alkaen.

Helsingin kaupunginkanslian julkaisemat uudet tutkimusartikkelit löytyvät sivustolta kaupunkitieto.hel.fi.

Artikkelit

Artikkeli |  17.12.2019Vesa Keskinen

Turvallisuustutkimus: Huumeiden ja väkivallan näkeminen yleisintä itäisessä kantakaupungissa

Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan sekä väkivaltaa että huumeisiin liittyviä ongelmia nähdään pääosin yhtä usein kuin edellisellä tutkimuskerralla kolme vuotta aikaisemmin. Omalla asuinalueella nähdään väkivaltaa selvästi vähemmän kuin viime vuosikymmenellä.

Lue lisää>

Pikkulapsiperheiden muuttoliike muovaa koulujen oppilaspohjaa Helsingissä

Koulujen väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa kasvussa, ja yksi merkittävä tekijä kehityksen taustalla on koulujen oppilasalueiden väestörakenne. Väestörakenteeseen vaikuttaa muun muassa lapsiperheiden muuttoliike, eli käytännössä se, millaisilla alueilla kouluikäisten lasten vanhemmat haluavat asua. Koulujen oppilaspohjan eriytymisen kannalta merkittävin muuttajaryhmä eivät kuitenkaan ole koululaiset, vaan ne lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

Lue lisää>
Kvartti 3/2019 |  20.09.2019Tuomas Tavi

Myllypuron koulutus- ja tulotaso 2000-luvulla – myönteistä mutta epätasaista kehitystä

Myllypuron peruspiirin asukkaiden koulutus- ja tulotaso on noussut 2000-luvulla sekä suhteessa koko Helsingin tilanteeseen että pienempiin vertailualueisiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten tulo- ja koulutustason muutos näkyy Myllypuron eri osissa. Tavoitteena on saada lisää ymmärrystä siitä, selittyvätkö muutokset yksinomaan täydennysrakentamisella vai onko myös vanha asuinkanta kehittynyt myönteisesti.

Lue lisää>

Kestäviä kaupunkeja ei voi suunnitella sektori kerrallaan

Kaupunkien kestävä tulevaisuus vaatiikin kykyä asiantuntijuusrajat ylittävään yhteistyöhön. Emme kuitenkaan ymmärrä vielä riittävästi sitä, miten tällaisen asiantuntijayhteistyön rakenteet vaikuttavat suunnitteluratkaisuiden kestävyyteen - ja sen myötä kaupunkeihin elinympäristöinämme. Tässä artikkelissa kuvataan tutkimusta, jossa asiantuntijayhteistyön arkea tarkasteltiin aidossa kaupunkisuunnittelukontekstissa.

Lue lisää>
Artikkeli |  09.09.2019Vesa Keskinen, Eija Pyyhtiä

Turvattomaksi koetuilla alueilla enemmän huolta lähiympäristöstä

Helsingin turvallisuuskyselyissä on eri tutkimusajankohtina kysytty, mitkä asiat ihmisiä huolestuttavat omalla asuinalueella. Uusimman tutkimusaineiston mukaan asuinympäristöön liittyvät huolet ovat vähentyneet. Syrjäytyminen sekä paikkojen rikkominen ja töhryt huolestuttavat eniten.

Lue lisää>
Artikkeli |  14.06.2019Vesa Keskinen, Eija Pyyhtiä

Turvallisuustutkimus: Oman asuinalueen turvallisuus parantunut, alue-erot kaventuneet

Helsinkiläisten kokema turvallisuus omalla asuinalueella on ollut koko 2000-luvun ajan huomattavan korkealla tasolla. Viimeisimmässä, vuonna 2018 toteutetussa Helsingin turvallisuuskyselyssä koettu turvallisuus asuinalueella oli korkeampi kuin edellisillä tutkimuskerroilla. Asuinalueiden väliset erot turvattomuuskokemuksissa olivat kaventuneet.

Lue lisää>

Kaupunkiuudistuksen vaikutukset turvallisuuskokemusten paikantumiseen – tapaus Myllypuro

Turvalliseksi koetut asuinalueet ovat asumisen keskeisiä viihtyvyystekijöitä. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin tekemien karttakyselyjen aineistojen avulla asukkaiden havaitsemaa sosiaalista epäjärjestystä sekä pyritään tuomaan näkyväksi erityisesti sitä, mitä vaikutusta Myllypuron ostoskeskuksen ja sen ympäristön parantamisella on ollut turvallisuuden ja viihtyvyyden kokemuksiin alueella.

Lue lisää>

Kaupunkipäiväkotien eriytyvät toimintaympäristöt

Kaupunkien alueellinen eriytyminen näkyy voimakkaasti peruskoulujen oppilasalueilla. Esimerkiksi Helsingissä erot korkeakoulutettujen aikuisten osuuksissa nousevat jopa viisinkertaisiksi. Nämä sosiaalisten toimintaympäristöjen erot heijastuvat koulujen arkeen ja oppimistuloksiin. Ulotamme artikkelissamme alueellisen tarkastelun ensimmäistä kertaa myös päiväkoteihin. Millaisiksi toimintaympäristöjen erot esimerkiksi aikuisväestön koulutustasossa piirtyvät varhaiskasvatuksen osalta?

Lue lisää>

Helsingin alueellinen eriytyminen: kaksi lähestymistapaa segregaation seurantaan

Asuinalueiden voimakasta eriytymistä eli segregaatiota pidetään yleisesti huolestuttavana kehityskulkuna. Kehitystä voidaan tarkastella erilaisin menetelmin. Mikäli segregaatiota seurataan vain yhdestä näkökulmasta tai vain yhdenlaisella mittarilla, olennaisia kehityskulkuja saattaa jäädä huomaamatta. Tässä artikkelissa tarkastelemme eriytymistä sekä väestöryhmien alueellisessa sijoittumisessa että kaupunginosien väestörakenteen muutosten näkökulmasta. Esittelemme myös viime vuosikymmenten kehitystä pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää>

Helsinki ja Tukholma kasvavat alakeskustojen kautta

Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten sijaintilogiikka vaikuttavat kaupunkirakenteen suunnitteluun ja muokkautumiseen. Artikkeli käsittelee kaupunkien pyrkimyksiä tuottaa monikeskuksista kaupunkirakennetta.

Lue lisää>
Artikkeli |  06.04.2018Anniina Miettinen

Myllypuron omistusasuntojen hintakehitys esimerkkinä Helsingin aluekehittämistoimien vaikutuksista

Myllypuron vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 2000- ja 2010-luvuilla voimakkaammin kuin verrokkialueilla Kontulassa, Pihlajamäessä ja Vuosaaressa. Artikkelissa tarkastellaan Myllypuron 1960-luvulla rakennettujen asuntojen hintakehityksen yhteyttä alueelle kohdistettuihin julkisiin kehittämistoimenpiteisiin.

Lue lisää>
Artikkeli |  14.03.2018Pekka Vuori, Eija Rauniomaa

Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa asuvien tulotaso

Valtion tukemissa ARA-vuokra-asunnoissa pääkaupunkiseudulla oli käytössä asukasvalintatilanteessa asukkaiden tulorajat vuoden 2017 alusta helmikuun loppuun 2018. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asunnoissa asuvien tulotasoa, jotta nähdään, asuuko ARA-asunnoissa Helsingissä pääosin sellaisia kotitalouksia, jolle ARA-vuokra-asunnot on tarkoitettu.

Lue lisää>
Artikkeli |  27.02.2018Vesa Keskinen

KAPA: Asumisen kalleus kiusaa, mutta yhä harvempi harkitsee muuttoa

Helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset ovat kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen perusteella tyytyväisiä asumiseensa, asunnon kokoon ja varusteisiin, mutta asumisen kustannukset ja työmatkojen kustannukset varjostavat muutoin korkeaa asumistyytyväisyyttä. Muuttoaikeita pääkaupunkiseutulaisilla on kuitenkin nyt vähemmän kuin edellisellä tutkimuskierroksella neljä vuotta aiemmin.

Lue lisää>
Artikkeli |  30.01.2018Jenni Väliniemi-Laurson, Liisi Ylönen

Kartan kertomaa – Malminkartanon omaleimaisuus asukaskyselyn valossa

Helsingin kaupunki on toteuttanut vuodesta 2010 alkaen useita kymmeniä sähköisiä karttakyselyjä, joilla on pyydetty asukkailta näkemyksiä ja kerätty tietoa muun muassa alueiden ja toimintojen suunnitteluun. Karttakyselyillä tietoa on saatu paitsi alueista, myös kyselyjen toimivuudesta osallisuuden välineenä. Artikkelissa tarkastellaan, mitkä olivat malminkartanolaisten ja muiden aluetta tuntevien vastaajien mielestä esimerkiksi kaupunginosan omaleimaisimpia paikkoja.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.01.2018Vesa Keskinen

KAPA: Infrastruktuuri pitkälti kunnossa pääkaupunkiseudun kaupungeissa

Asukkaiden tyytyväisyys pääkaupunkiseudun kaupunkien infrastruktuuriin kertoo sinällään paljon kaupunkien rakenteesta ja eroavuuksista. Artikkelissa käsitellään valtakunnallisen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen tuloksia pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osalta.

Lue lisää>

Länsimetron tuomat vaikutukset on jo ennakoitu asuntomarkkinoilla

Uusi metrolinja on vaikuttanut asuntomarkkinoihin tämän asemien naapurustoissa jo vuosia. Tutkimuksen mukaan länsimetro on nostanut asuntojen hintoja noin neljä prosenttia uusien asemien välittömässä läheisyydessä, missä metron aiheuttama säästö matka-ajoissa on ilmeisin.

Lue lisää>
Kvartti 4/2017 |  15.12.2017Teemu Vass

Pitääkö lähiöistä olla huolissaan?

Mihin asioihin kaupungin kannattaisi tutkijoiden mielestä panostaa, että Helsingin lähiöillä olisi hyvät mahdollisuudet pärjätä myös jatkossa? Lähiöiden tilanteeseen paneutuneet tutkijat keskustelevat tässä artikkelissa siitä, miltä lähiöiden asema näyttää tänä päivänä ja millaista tulevaisuutta lähiöille on odotettavissa.

Lue lisää>

Asuntotuotannon rooli Helsingin viimeaikaisessa väestökehityksessä

Helsingin väestönkasvu on ollut 2010-luvulla selvästi nopeampaa kuin edellisellä vuosikymmenellä. Myös asuntotuotanto on vilkastunut viime vuosina selvästi. Artikkelissa tarkastellaan asuntotuotannon ja väestönkehityksen suhdetta, sekä kuvataan, miten Helsingin väestönkasvu jakautuu uudisasuntojen ja jo olemassa olleen asuntokannan kesken. Lisäksi tarkastellaan, miten uudistuotanto näkyy alueellisessa väestönkehityksessä.

Lue lisää>

Kaupunginosien eriytymistä pitää seurata, mutta mittareihin on syytä suhtautua kriittisesti

Olisi virhe tarkastella kaupunginosien eriytymistä ja väestön eriarvoistumista pelkästään ongelmallisiksi koettujen asuinalueiden kautta, varoittavat kansainväliset tutkijat. Erilaistumisen dynamiikka kattaa koko kaupunkiseudun. Alueiden lisäksi on kohdistettava katse myös yksilöihin ja heidän elämänkaariinsa.

Lue lisää>

Missä Helsingissä pyöräillään?

Uudenlaiset aineistolähteet täydentävät käsitystämme siitä, missä ja milloin ihmiset liikkuvat kaupungissa. Tässä artikkelissa on hyödynnetty Strava-urheilusovelluksen keräämää dataa Helsingissä tapahtuvasta pyöräilystä. Tulokset kertovat pyöräilijävirtojen reiteistä ja muun muassa siitä, miten infrastruktuurin muutokset vaikuttavat reitteihin.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita

  • Aihealueen mukaan
  • Julkaisuajan mukaan
  • Kvartin numeron mukaan