Artikkelit

Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Teemu Vass

”Ensimmäisillä kohtaamisilla on merkitystä”

Suomeen saapui viime vuoden alkusyksystä alkaen kaikkien aikojen mittavin turvapaikanhakija-aalto. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Maria Nyman kertoo hankkeesta, joka perustuu irakilaisten, englantia puhuvien ja työkokemusta omaavien turvapaikanhakijoiden haastatteluihin.

Lue lisää>
Artikkeli |  12.10.2016Vesa Keskinen

Helsinkiläisten humalajuominen entistä harvinaisempaa

Turvallisuuskyselyn vastaajista 27 prosenttia kertoi juovansa itsensä vähintään kerran kuussa humalaan. Tämä oli vähemmän kuin aikaisemmissa kyselyissä. Samalla humalajuomista välttävien henkilöiden osuus oli noussut.

Lue lisää>
Kvartti 3/2016 |  06.10.2016Vesa Keskinen

Julkisia ja yksityisiä tiloja

Kävelylenkkeily osoittautui ehdottomasti yleisimmäksi liikunnan muodoksi, kun helsinkiläisiltä kysyttiin tuoreessa kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa heidän liikuntatottumuksistaan. Pyöräilyä ja luonnossa liikkumista harrasti joka toinen vastaaja. Myös uinti, kuntosalilla käynti ja jumppa olivat suosittuja.

Lue lisää>
Artikkeli |  13.09.2016Vesa Keskinen

Tyytyväisyys asuinalueeseen syntyy turvallisuudesta ja naapurisuhteista

Helsingin turvallisuustutkimuksessa kysyttiin kaupunkilaisilta, kuinka tyytyväisiä he ovat omaan asuinalueeseensa, sekä sitä, paljonko he pitävät yhteyttä naapureihin ja tuttuihin.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.08.2016Eija Laihinen

Päihde- ja mielenterveyspalvelut koetaan merkittävinä kaupungin turvallisuudelle ja viihtyisyydelle

Helsingin turvallisuuskyselyssä kysyttiin vastaajien näkemyksiä siitä, missä määrin tietyt toimenpiteet parantaisivat Helsingin turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Lue lisää>

Nuorten asunnottomuus Helsingissä

Nuorten asumisongelmat ovat jopa kaksinkertaistuneet vuosikymmenessä. Nuorten asunnottomuus jää usein piiloon, muun muassa koska kynnys majoittua tuttavien luona on matala. Onko kaverin sohvalla nukkumisesta tulossa normaali osa nuoruutta?

Lue lisää>
Kvartti 1/2016 |  29.04.2016Asta Manninen

Mitä kansainväliset kaupunkivertailut kertovat Helsingistä?

Kaupunkivertailujen tulkinta vaatii aikaa ja runsaasti taustatietoa eri aloilta, mutta vertailuista voi oppia paljon. Artikkelissa tarkastellaan Helsingin sijoittumista kansainvälisissä vertailuissa useammasta näkökulmasta, kuten väestökehityksen, työn ja talouden sekä elintason ja elämänlaadun alueilla.

Lue lisää>

Kantakaupungissa asuu tyytyväisiä lapsiperheitä

Kaupunkikeskustoissa asuminen on viime vuosikymmenen aikana kasvattanut suosiotaan lapsiperheiden keskuudessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten pikkulapsiperheiden asumisvalintoja ja asumistyytyväisyyttä.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Päivi Kippo-Edlund, Kari Hyytiäinen, Petri Tapio

Itämeri hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteenä

Puhdas Itämeri on kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja Helsingin elinvoimaisuuden rakennusaine. Helsingin edustan merialueen tila on parantunut pitkäjänteisen vesiensuojelun seurauksena. Muuttuva ilmasto ja yhteiskunta tuovat kuitenkin vaikeasti ennakoitavia haasteita vesiensuojeluun.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Leena Hietaniemi

Lapsiköyhyysriski Helsingissä koko maata korkeampi

Helsinkiläisten lasten pienituloisuusriski on ollut jo yli vuosikymmenen ajan koko maan lasten pienituloisuusriskiä korkeampi. Vuoden 2011 jälkeen lapsiköyhyysriski on Helsingissä kuitenkin ollut laskussa, ja pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa mittakaavassa se on matala.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Elise Haapamäki

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus tukena helsinkiläisten hyvinvoinnin seurannassa

THL:n tuottama Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) tuo kunnille rekisteritietojen rinnalle tietoa asukkaiden koetusta hyvinvoinnista ja terveydestä, elintavoista ja muista hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Tätä tietoa on nyt saatavilla myös Helsingistä, ja sen hyödyntämistä osana kaupunkilaisten hyvinvoinnin seurantaa olisi syytä kehittää.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Teemu Kemppainen

Koettua hyvinvointia Helsingin seudun lähiöissä

Sosiaalinen ja etninen segregaatio luonnehtii monien Helsingin seudun lähiöiden viimeaikaista kehitystä. Tämä artikkeli valottaa lähiöasukkaiden koettua hyvinvointia kahdesta näkökulmasta, tarkastelemalla koetun terveyden ja turvallisuuden vaihtelua asuinympäristön mukaan. Alustavia tuloksia pohditaan sosiaalisen sekoittamisen politiikan näkökulmasta.

Lue lisää>
Artikkeli |  04.01.2016Auri Lyly-Falk

Sosiaalipalveluja koskeva tieto parempaan käyttöön

Sosiaalinen raportointi on keino tuottaa järjestelmällisesti tietoa sosiaalihuollon asiakkaista ja heidän tarpeistaan. Nykyisin esimerkiksi päättäjät tietävät sosiaalityöstä ja sen sisällöstä suhteellisen vähän. Helsingin kaupunki tehostaa tiedon hyödyntämistä, jotta voidaan suunnitella parempia ja varhaisempaan vaiheeseen kohdistuvia palveluja.

Lue lisää>
Artikkeli |  28.12.2015Stina Högnabba

Aktiivinen nuori voi hyvin

Kun uusia nuorten palveluja kehitetään tai vanhoja parannetaan, helposti saatavaa faktaa on Helsingin nuorten hyvinvointikertomuksen ansiosta aina käytettävissä. Yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa, esimerkiksi lisääntynyt ääriajattelu, vihapuheet ja isot pakolaisvirrat arveluttavat nuoria. Samaan aikaan on kuitenkin esimerkiksi yhteishenki Helsingin kouluissa kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  24.08.2015Netta Mäki

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä alueittain 1996–2014

Helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut artikkelissa käsiteltävällä ajanjaksolla 1996–2014. Viimeisten neljän vuoden aikana kasvu on kuitenkin hidastunut etenkin naisten osalta. Joissakin Helsingin suurpiireissä elinajanodote on jopa hieman pienentynyt edeltävältä viisivuotiskaudelta.

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  18.08.2015Vesa Keskinen

Koulu opettaa myös elämää varten

Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiaineessa ja kansainvälisissä vertailuissa. Tai sitten tarkastellaan resursseja, kuten lukioiden määrää, oppilaiden ryhmäkokoa tai tietoteknistä varustelua. Harvoin kuitenkaan puhutaan opetuksen sisällöistä ja tavoista, joilla niitä opetetaan ja opiskellaan. Vielä vähemmän tiedetään siitä, mitä tietoja ja taitoja nuoret ovat koulussa mielestään oppineet.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.03.2015Netta Mäki

Imeväiskuolleisuuden pieneneminen Helsingissä 1900-luvun alkupuolella

Imeväiskuolleisuus alkoi Suomessakin pienentyä 1800-luvun loppupuolella, millä on ollut merkittävä vaikutus elinajanodotteen kasvuun. Helsingin tilastollisten vuosikirjojen tiedot mahdollistavat ilmiön analysoinnin kaupunkiympäristössä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, ja näyttääkin, että imeväiskuolleisuuden rakenne ollut Helsingissä erilainen kuin maaseutuvaltaisessa elinympäristössä

Lue lisää>

Vanhuspalvelujen kustannukset kasvavat rajusti kuluvalla vuosikymmenellä

Artikkeli haarukoi 75 vuotta täyttäneiden ikäihmisten palvelujen kustannuksia vuonna 2020 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Laskelmissa vertaillaan vuoden 2013 palvelurakenteella aiheutuvia kustannuksia ikäihmisten laatusuosituksen mukaiseen alempaan palvelurakenteeseen.

Lue lisää>
Kvartti 3/2014 |  11.12.2014Pekka Borg

Kolmannessa iässä koettu hyvinvointi Helsingissä

Useimmat eläkeikään ehtineet voivat hyvällä syyllä odottaa kymmeneksi tai pariksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin vireätä elämänvaihetta, jossa he voivat toteuttaa itseään. Artikkelissa tarkastellaan 65-80-vuotiaiden helsinkiläisen kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Valtaosa on tyytyväisiä elämäänsä.

Lue lisää>
Kvartti 3/2014 |  11.12.2014Ari Niska

Onko iäkkäillä helsinkiläisillä auttajia?

Kansainvälisessä vertailussa Helsingin väestö vanhenee ripeästi, ja hoitotarve tulee kasvamaan. Onko ikääntyvillä helsinkiläisillä lähipiirissään auttajia ja mitä hoidolta toivotaan? Miltä tilanne näyttää suhteessa muihin maihin?

Lue lisää>

Selaa artikkeleita