Artikkelit

Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Juha Suokas

Helsingin työpaikkamäärän muutos

Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä seurannut reaalitalouden taantuma vaikuttivat voimakkaasti Suomeen kokonaistuotannon volyymin laskiessa koko kansantaloudessa yli kahdeksalla prosentilla vuonna 2009. Tämä kokonaistuotannon volyymin lasku näkyi vahvasti Helsingissä, joskaan ei niin voimakkaana kuin muualla maassa.

Lue lisää>

Saavutettavuutta laskemassa pääkaupunkiseudulla

Arjen palvelujen hyvä saavutettavuus ja valinnan vapaus kulkumuotojen välillä ovat yksi toimivan kaupungin tunnusmerkeistä.

Lue lisää>

Helsinkiläisten kollektiivinen mielikuvitus käyttöön

Helsinki on ollut mukana kaupunkien luovaa suorituskykyä ja luovuuden ekologiaa mittaavassa maailmanlaajuisessa vertailututkimuksessa. Helsinki menestyi hyvin, sillä kahdestakymmenestä vertailuun osallistuneesta kaupungista se sai parhaat arvosanat.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Asta Manninen

Kaupunkien kestävään kilpailukykyyn on monta polkua

Kaupungit ovat maittensa ja maanosiensa talouskasvun vetureita. Tämä edellyttää kaupungeilta uudistumista ja kekseliäisyyttä, sillä aikakaudesta toiseen kaupungit kohtaavat sekä haasteita ja ongelmia että mahdollisuuksia.

Lue lisää>

Onko metropolitarinaa?

Millaisia yhteyksiä Helsingin metropolialueen yritysten ja organisaatioiden strategioista nousee itse metropolialueeseen ja sen kaupunkeihin, ja millaisen tarinan nämä strategiat yhdessä muodostavat? Vai löytyykö metropolitarinaa?

Lue lisää>
Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Timo Cantell

Uutinen: Tietoa Stadista -ohjelma päivitettiin vuosille 2014-2015

Mitä Helsingin kaupunki tutkii tänä ja ensi vuonna? Kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat on ajantasaistettu ja mukana on tällä kertaa 60 hanketta.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014 |  20.08.2014Ari Jaakola

Uutinen: Global City Indicators luo vertailevan kaupunkitiedon standardeja

Yli 250 kaupungin verkosto kehittelee yhdessä indikaattoreita, joiden avulla voidaan vertailla oman kaupungin tilannetta suhteessa toisiin kaupunkeihin.

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Teemu Vass

Missä kulttuuri luuraa, Stuba Nikula?

Kulttuurin ja taiteen kenttä on muuttunut pirstaleisemmaksi, ja keskustelussa kaupunkikulttuurista painottuvat kaupunkilaisten itse organisoimat sosiaaliset tapahtumat ja aktiviteetit, urbaanit elämäntavat. Samalla Helsinki kasvaa ja uusille asuinalueille syntyy toimintaa. Kulttuuria on kaikkialla, mutta missä sitä oikeastaan on?

Lue lisää>

Jäljittelijästä esikuvaksi – Helsingin kaupunkikulttuurin aktiiviset vuosikymmenet

Vaikka Helsingin kulttuurielämä oli hyvinkin vireää jo 1800-luvulla, kaupunkikulttuurimme historia on silti sivumäärältään varsin lyhyt, etenkin jos sitä verrataan vanhojen eurooppalaisten kaupunkien vastaaviin. Suomessakin kaupunkilaisuuden ensiaskeleet otettiin muualla kuin Helsingissä. Viime ajat ovat kuitenkin olleet kaupunkikulttuuria käsittelevän historiankirjoituksen näkökulmasta varsin hedelmällisiä.

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Vesa Keskinen

Helsinkiläiset haluavat yhteisöllistä kaupunkikulttuuria

Kaupunginosajuhlat, ravintolapäivä, siivouspäivä, katujuhlat – kaikki nämä edustavat uutta innovatiivista yhteisöllistä kaupunkikulttuuria. Asukkaiden yhteisöllisesti ja epäbyrokraattisesti järjestetyt tilaisuudet ovat olleet hyvin suosittuja.

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Helena Kotro

Mitä mieltä ovat kaikkiruokaiset kulttuurinkuluttajat?

Artikkelissa tarkastellaan Helsingin kulttuuritarjonnan onnistumisia ja kehittämistarpeita syksyllä 2013 toteutettuun kulttuurikyselyyn (vrt. Keskisen artikkeli edellä) kirjattujen kommenttipuheenvuorojen valossa.

Lue lisää>

Ruokamaku ja legitiimit ruokatyypit helsinkiläisten 25-44 –vuotiaiden keskuudessa

Ruoalla on merkittävä osuus urbaaneista elämäntyyleistä puhuttaessa. Karstenin (et al. 2013) mukaan nuorten kaupunkilaisten elämäntyyli rakentuu pitkälti kahvila- ja ravintolakulutuksen ympärille.

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Arto Koskelo

Helsingin ravintolakulttuurin uusi kukoistus

Suomi teollistui verrattain myöhään ja kaupungistui toden teolla vasta 1900-luvun myöhemmällä puoliskolla, mikä on jättänyt jälkensä Helsingin ravintolakulttuuriin. Toimialan kehityksen kivirekenä on ollut valtion harjoittama alkoholipolitiikka, jota on leimannut pyrkimys kansalaisten alkoholinkäytön rajoittamiseen. Historiallisista haasteista huolimatta Helsingin ravintolatarjonta on viimeisen kymmenen vuoden aikana puhjennut kukkaan.

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Mervi Ilmonen

Kivijalkaliikkeet rakentavat kaupunkia

Paikalliset myymälät ja ostoskadut ovat kaupunkien aineetonta kulttuuriperintöä, jotka rakentavat paikallisidentiteettiä, paikkaan kuulumisen tunnetta ja kollektiivista muistia.

Lue lisää>

Tarvitaanko lähiöissä ostareita?

Asuinalueiden lähipalvelut eivät säily, jos vanhat ostoskeskukset jätetään silleen. Pelkkä täydennysrakentaminen ja kaupunkikuvan vaaliminen eivät riitä. Tarvitaan toimintojen sekoittamista ja uusia toimintatapoja kumppanuuspohjalta.

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Outi Rissanen

Pyöräilyn vaikuttamisrakenteet soluttautuvat kaupunginosiin

Osallistumiskulttuuri on muuttunut selvästi parin viime vuosikymmenen aikana, mutta kykenevätkö olemassa olevat yhteiskunnalliset osallistumisrakenteet vastaamaan muuttuneisiin osallistumisen tarpeisiin?

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Vilma Ahonen

Merellinen Helsinki – ulottuvuuksia paikkabrändin rakentamiseen

Merellinen Helsinki tarkastelee paikkabrändin rakentumista kaupunkilaisista lähtevänä toimintana. Pääpaino on niillä kokemuksilla ja merkityksillä, joita paikan kuluttajat liittävät paikkaan ja kuinka merkityksellisiä osa-alueita voitaisiin painottaa entisestään.

Lue lisää>

Yritysten ja organisaatioiden rooli alue- ja kaupunkibrändin rakentumisessa

Metropolibrändi rakentuu eri osien summasta. Brändikuvaan vaikuttavat alueella toimivat yritykset, organisaatiot ja tietysti itse kaupungit. Miten suomalaiset ja toisaalta virolaiset kokevat pääkaupunkiseudun brändien merkityksellisyyden eri ulottuvuuksien kautta ja miten eri toimijat koetaan osana metropolibrändikuvaa, joka rakentuu taloudellisen menestyksen, positiivisen imagon ja asukkaiden hyvinvoinnin ulottuvuuksista?

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Asta Manninen

Kulttuuri luo kaupunkiin osallistumismahdollisuuksia ja elinvoimaa

Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan 2013–2016 kirjatun kaupungin vision mukaan Helsinki on yhteisöllinen asuinpaikka, jossa palvelut toimivat ja päätöksenteko on avointa, ja jossa tiede, taide ja luovuus kukoistavat.

Lue lisää>
Kvartti 4/2013 |  30.01.2014Teemu Vass

Uutiset: Naapuruston vaikutusta on vaikeaa osoittaa

Aluevaikutuksella (neighbourhood effect) tarkoitetaan sitä, että huono-osaisella alueella asuminen kaventaa yksilön mahdollisuuksia pärjätä elämässä. Menestymiseen eivät näin vaikuta pelkästään yksilön omat lähtökohdat, vaan elinympäristö on ikään kuin lisäjarruna. Ongelmat istuvat joillakin asuinalueilla tiukassa, ja köyhyys tai työttömyys voi periytyä sukupolvelta toiselle.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita