Tanskan pääkaupungissa on maailman kenties parhaat pyörätiet, hyvin säilynyt historiallinen rakennuskanta ja viehättävä kävelykatujen verkosto. Nykyinen kukoistus on tulosta taitavasta ja pitkäjänteisestä kaupunkisuunnittelusta mutta myös ylenpalttisen suunnittelun välttämisestä. Kööpenhaminassa on aikojen saatossa ymmärretty, että hyvä kaupunki syntyy myös itsestään.

Esimerkiksi venäläisten yöpymiset, jotka olivat viimeisen muutaman vuoden aikana pudonneet puoleen, ovat taas aivan viime aikoina hieman kasvaneet. Artikkeli jatkaa Helsingin kuukausittaisia matkailutilastoja analysoivaa kirjoitussarjaa, ja vuorossa ovat nyt maaliskuun matkailutilastot.

Lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste on Helsingissä keskimäärin korkeampi kuin muun väestön. Tietyillä ryhmillä työllisyystilanne on kuitenkin vaikeutunut: etenkin monilapsisten perheiden äideillä sekä päivähoitoikäisten lasten yksinhuoltajilla on ongelmia työelämään pääsyssä. Koulutuksella on selkeä yhteys lapsiperheiden työllisyystilanteeseen.

Kiinalaisten pääkaupunkiseudun kesäyöpymisistä puolet tapahtuu muualla kuin Helsingissä, mikä tietenkin johtuu suurimmaksi osaksi vaihtomatkustajista, jotka jäävät yöpymään Vantaalle. Helsinkiinkin heitä mahtuisi, sillä ainakin tilastoidun hotellikapasiteetin perusteella tilaa olisi.

Matkailua tilastoidaan paljon: jokainen kaupunki tai maa on kiinnostunut matkailuluvuista ja haluaa yleensä niitä kasvattaa. Ongelmana tietojen hyödyntämisen näkökulmasta on usein niiden pintapuolisuus. Uudessa kirjoitussarjassa pureudutaan ilmiöihin tilastolukujen takana ja tarkastellaan Helsingin tilannetta myös suhteessa vertailukaupunkeihin.

Helsingin turvallisuuskyselyssä kysyttiin tälläkin kerralla, ovatko vastaajat nähneet tappelun tai pahoinpitelyn omalla asuinalueellaan kuluneen vuoden aikana. Tällä kertaa kysyttiin lisäksi kaupungin keskustassa ja muualla kaupungilla nähdystä väkivallasta.

Vieraskielisten helsinkiläisten määrä ja väestöosuus on kasvanut viime vuosina nopeasti. Väestöennusteen mukaan kasvu myös jatkuu nopeana, mutta turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttanee vieraskielisten tulevaan kokonaismäärään melko vähän.

Työllistymistä pidetään usein maahanmuuttajien kotoutumisen tärkeänä indikaattorina. Työllistymisellä onkin suuri merkitys sekä Suomeen muuttaville että koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja paikallisella tasolla kunnalle.

Suomen pakolaistaustainen väestö jakaantuu maantieteellisesti hyvin epätasaisesti. Suuri osa heistä muuttaa lopulta pääkaupunkiseudulle ja muihin Etelä-Suomen keskuksiin.

Suomessa hankitulla työkokemuksella on keskeinen merkitys maahanmuuttajien myöhemmälle toimeentulolle. Myös puolison rooli toimeentulotukiriippuvuudesta irtipääsyssä on tärkeä. Tänä vuonna alkaneessa tutkimushankkeessa selvitetään tarkemmin näiden tulosten taustalla olevia asioita sekä muita maahanmuuttajien taloudelliseen sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä.

Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, ja monet heistä tulevat ajan mittaan asumaan pääkaupungissa. Kvartti-lehden numerossa 4/2016 tarkastellaan kuluneen vuoden kokemuksia ja tehdään alustavia arvioita turvapaikanhakijoiden tilanteesta Helsingissä.

Helsingissä asuvien somalinkielisten hedelmällisyys on pienentynyt koko 2000-luvun. Laskua on tapahtunut viidentoista vuoden aikana noin 27 prosenttia, mutta aivan viimeisimpinä vuosina pieneneminen näyttäisi taittuneen.

Suomeen saapui viime vuoden alkusyksystä alkaen kaikkien aikojen mittavin turvapaikanhakija-aalto. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Maria Nyman kertoo hankkeesta, joka perustuu irakilaisten, englantia puhuvien ja työkokemusta omaavien turvapaikanhakijoiden haastatteluihin.

Maahanmuuttajanuorten tilanne eroaa Helsingissä monin tavoin kantaväestöön kuuluvista nuorista, ja heidän mahdollisuutensa käyttää taitojaan hyväksi ovat vähäisemmät. Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeessa haetaan tilanteeseen parannusta uusilla toimintamalleilla.

Maahanmuuttajien kotoutuminen on kaikkien mielestä tärkeää, mutta asian tarkemmasta sisällöstä ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä eikä aina edes kovin selkeää näkemystä. Tässä kirjoituksessa esitellään kotoutumisen merkityssisältöjä ja selvennetään termin käyttöä eri yhteyksissä.

Helsinkiläiset ovat nyt vähemmän huolissaan rikoksien, onnettomuuksien tai tapaturmien uhriksi joutumisesta kuin aiemmissa turvallisuuskyselyissä. Huoli ei ole kuitenkaan vähentynyt kautta linjan. Naisten pelko seksuaalirikoksen uhriksi joutumisesta oli hieman kasvanut edelliseen, vuoden 2012 kyselyyn nähden.

Helsinkiläisistä 20–29-vuotiaista miehistä noin joka viides kertoo kokeneensa väkivallalla uhkailua. Kokonaiskuvassa väkivaltakokemuksien yleisyys on pysynyt samalla tasolla edelliseen, kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna.

Helsingin seudun kasvusta enimmillään lähes 30 prosenttia tuli Virosta saadusta muuttovoitosta vielä neljä vuotta sitten. Sittemmin muuttoliike Virosta Helsingin seudulle on hiljentynyt.

Lievät omaisuusrikokset koskettavat vuosittain joka viidettä helsinkiläistä. Turvallisuuskyselyn tulosten perusteella etenkin pyörävarkauksien kohteeksi joudutaan entistä useammin. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä on kuitenkin yleisesti ottaen vähentynyt.

Turvallisuuskyselyn vastaajista 27 prosenttia kertoi juovansa itsensä vähintään kerran kuussa humalaan. Tämä oli vähemmän kuin aikaisemmissa kyselyissä. Samalla humalajuomista välttävien henkilöiden osuus oli noussut.