Artikkelit

Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Vesa Keskinen

Helsinkiläiset haluavat yhteisöllistä kaupunkikulttuuria

Kaupunginosajuhlat, ravintolapäivä, siivouspäivä, katujuhlat – kaikki nämä edustavat uutta innovatiivista yhteisöllistä kaupunkikulttuuria. Asukkaiden yhteisöllisesti ja epäbyrokraattisesti järjestetyt tilaisuudet ovat olleet hyvin suosittuja.

Lue lisää>

Yritysten ja organisaatioiden rooli alue- ja kaupunkibrändin rakentumisessa

Metropolibrändi rakentuu eri osien summasta. Brändikuvaan vaikuttavat alueella toimivat yritykset, organisaatiot ja tietysti itse kaupungit. Miten suomalaiset ja toisaalta virolaiset kokevat pääkaupunkiseudun brändien merkityksellisyyden eri ulottuvuuksien kautta ja miten eri toimijat koetaan osana metropolibrändikuvaa, joka rakentuu taloudellisen menestyksen, positiivisen imagon ja asukkaiden hyvinvoinnin ulottuvuuksista?

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Vilma Ahonen

Merellinen Helsinki – ulottuvuuksia paikkabrändin rakentamiseen

Merellinen Helsinki tarkastelee paikkabrändin rakentumista kaupunkilaisista lähtevänä toimintana. Pääpaino on niillä kokemuksilla ja merkityksillä, joita paikan kuluttajat liittävät paikkaan ja kuinka merkityksellisiä osa-alueita voitaisiin painottaa entisestään.

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Outi Rissanen

Pyöräilyn vaikuttamisrakenteet soluttautuvat kaupunginosiin

Osallistumiskulttuuri on muuttunut selvästi parin viime vuosikymmenen aikana, mutta kykenevätkö olemassa olevat yhteiskunnalliset osallistumisrakenteet vastaamaan muuttuneisiin osallistumisen tarpeisiin?

Lue lisää>

Tarvitaanko lähiöissä ostareita?

Asuinalueiden lähipalvelut eivät säily, jos vanhat ostoskeskukset jätetään silleen. Pelkkä täydennysrakentaminen ja kaupunkikuvan vaaliminen eivät riitä. Tarvitaan toimintojen sekoittamista ja uusia toimintatapoja kumppanuuspohjalta.

Lue lisää>
Kvartti 4/2013 |  30.01.2014Asta Manninen

Pääkirjoitus: Kaupunginosien mosaiikki muuttuu yhä moninaisemmaksi

Helsinki alueittain on tietokeskuksen eniten kysyttyjä ja käytettyjä tuotteita. Nopeakin tutustuminen Helsinki alueittain -julkaisuun tekee selväksi, että Helsinki on monimuotoinen, monet aikakerrokset säilyttänyt kaupunki. Kaupungin jokaisella alueella on oma historiansa, identiteettinsä ja nykyilmeensä.

Lue lisää>
Kvartti 4/2013 |  30.01.2014Teemu Vass

Haastattelussa Rikhard Manninen: Yleiskaava auttaa asuinalueita pysymään kelkassa

Helsingin suunnittelua ohjaavat tulevassa yleiskaavassa toiset periaatteet kuin ne, joilla kaupunkia on aiemmilla vuosikymmenillä rakennettu. Nyt tehdään tiivistä ja urbaania kaupunkia, jossa liikkuminen sujuu raiteilla, pyöräillen ja kävellen.

Lue lisää>

Kansainvälistä vertailua ja kynnysarvoja?

Sosiaalisten ja alueellisten rakenteiden muutokset ja niihin liittyvät mahdolliset hyvinvointivaikutukset ovat ajankohtaisia teemoja kaupunkitutkimuksen kentällä.

Lue lisää>

Elämänlaadun mittaaminen Amsterdamin asuinalueilla

Vuonna 2007 Alankomaiden hallitus määritteli 40 asuinaluetta eri kaupungeissa ongelma-alueiksi, joilla elämisen laadun parantamista olisi lähestyttävä kokonaisvaltaisesti.

Lue lisää>

Ovatko alueelliset erot betoniin valettuja?

Tutkimustulokset pääkaupunkiseudun eriytymisestä osoittavat, että alueelliset erot muun muassa väestön tulo- tai koulutustasossa, maahanmuuttajien osuuksissa ja työttömyysasteessa ovat varsin suuria.

Lue lisää>

Eriytyvät kaupunkikoulut

Suomi on menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä kouluvertailuissa, mutta erityisesti Helsingin seudulla signaalit koulujen eriytymisestä ovat vahvistuneet.

Lue lisää>

Lähiötutkimus tuo esiin lähiöiden moninaisuuden

Lähiöt ovat tällä hetkellä näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa, ja esimerkiksi tuore asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen on nostanut lähiöiden elvyttämisen keskeiseksi asuntopoliittiseksi teemaksi koko valtakunnan tasolla.

Lue lisää>
Kvartti 4/2013 |  30.01.2014Olli Nuutila

Suomalaista somalielämää Meri-Rastilassa

Tässä artikkelissa tarkastellaan asuinalueen sosiaalista merkitystä maahanmuuttajien elämässä.

Lue lisää>

Onko Turun kaupunkiseutu erilainen?

Kaupunkien sosiaalisten alue-erojen lisääntyminen Suomessa on varsin tunnettu tosiasia. Tähän viittaavat niin huomiot julkisessa keskustelussa ja kaupunkien kehittämistoimenpiteiden perusteluissa kuin myös enemmistö varsinaisista tutkimushavainnoista. Kuitenkin alueellisten erojen tutkimus on keskittynyt toistaiseksi pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsingin sisäisten erojen analyyseihin (esim. Vaattovaara & Kortteinen 2002; 2012, Vilkama 2011). Pääkaupunkiseutua koskevien havaintojen pohjalta on suhteellisen kritiikittä omaksuttu ajatus samankaltaisen kehityksen ilmenemisestä myös muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Lue lisää>
Kvartti 4/2013 |  30.01.2014Teemu Vass

Uutiset: Naapuruston vaikutusta on vaikeaa osoittaa

Aluevaikutuksella (neighbourhood effect) tarkoitetaan sitä, että huono-osaisella alueella asuminen kaventaa yksilön mahdollisuuksia pärjätä elämässä. Menestymiseen eivät näin vaikuta pelkästään yksilön omat lähtökohdat, vaan elinympäristö on ikään kuin lisäjarruna. Ongelmat istuvat joillakin asuinalueilla tiukassa, ja köyhyys tai työttömyys voi periytyä sukupolvelta toiselle.

Lue lisää>

Toinen sukupolvi tulee!

Maahanmuuttajien lasten menestyminen ja kotoutuminen on kasvavan kiinnostuksen kohde pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää>
Kvartti 2/2013 |  20.06.2013Tuula Joronen

Työn ja opiskelun ulkopuolisuus on ensimmäisen maahanmuuttajapolven ongelma

Tämä artikkeli tarkastelee nuorten jäämistä työn ja opiskelun ulkopuolelle Helsingissä. Tarkastelun kohteena ovat ne syntyperältään ulkomaalaiset 15–29-vuotiaat helsinkiläiset nuoret, jotka olivat vuoden 2010 loppuun mennessä asuneet Suomessa vähintään vuoden.

Lue lisää>
Kvartti 2/2013 |  20.06.2013Teemu Vass

Uutiset: Nuorten tilannetta tarkasteltiin tilastoseminaarissa

Helsingin kaupungin tietokeskus ja Suomen Tilastoseura järjestivät 23. huhtikuuta iltapäiväseminaarin aiheesta Mitä tilastot ja rekisterit kertovat tämän päivän nuorista?

Lue lisää>
Artikkeli |  20.06.2013Teemu Vass

Uutiset: Valtion avoimen tiedon ohjelma julki ja HRI:lle tunnustusta

Avoin tieto saavutti Suomessa taas uuden merkkipaalun, kun valtionhallinto julkisti käynnistävänsä valtiovarainministeriön johdolla kolmivuotisen Avoimen tiedon ohjelman vuosille 2013–15. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki merkittävät julkiset tietovarannot ovat verkossa saatavilla koneluettavassa muodossa, maksutta ja selkein käyttöehdoin.

Lue lisää>
Kvartti 2/2013 |  20.06.2013Vesa Keskinen

Luettua: Tarkkaa kaupunkielämän kartoitusta 1950–70

Joskus eteen tulee kirjoja, jotka todella kolahtavat, ja ne on pakko lukea yhteen menoon. Kevään 2013 löytö on ollut Mauri ”Moog” Konttisen Elämän kartoitus I & II.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita