Varhaisemmassa tutkimuksessa NIMBY-ilmiötä kuvattiin usein puhtaan negatiivisena asiana, "sairautena" tai itsekkyytenä. Ilmiötä pitää kuitenkin tarkastella laajemmalla perspektiivillä. NIMBY-konfliktit ja niihin liittyvä keskustelu kaavoituksesta ovat osa nykyistä osallistumisjärjestelmää: pikemminkin sen tavoite kuin sen ongelma.

Helsinkiläisten kulttuuriosallistumista on tutkittu verraten vähän. Suosituimmat kulttuurimuodot, niin niihin osallistumisen kuin niistä pitämisen näkökulmasta, edustivat kaikki matalan kynnyksen kulttuuria.

Taiteen perusopetus tavoitti noin 16 prosenttia Helsingin 0–19-vuotiaista vuonna 2014. Taiteen perusopetuksen opetustarjonnassa ja oppilaaksi hakeutumisessa ilmenee suuria eroja Helsingin sisällä. Jatkossa keskeisiä kehittämiskohteita ovat palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä resursointi.

Helsingin ja lähikaupunkien kansalaisyhteiskunnan kentällä on tapahtumassa merkittävä yhteiskunnallinen murros. Internetin ja sosiaalisen median myötä muuttuva sekä verkostoihin ja vertaistuotantoon perustuva toiminta ja uudet toimijuudet muuttavat kansalaisyhteiskuntaa ja sen kautta kaupunkeja sekä niiden suunnittelua ja kehittämistä.

Ravintolapäivän ja Siivouspäivän kaltaiset yhteisölliset kulutuskarnevaalit ovat ponnistaneet myös maailmanlaajuiseen suosioon ja liittäneet suomalaisetkin täten alati kasvavan jakamistalouden piiriin. Tässä artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten asenteita vertaisten välillä tapahtuvaa taloudellista vaihdantaa kohtaan.

Tämä Kvartti-lehti esittelee osallisuuteen liittyviä ajankohtaisia asioita. Kaupunkilaiset ovat yhä aktiivisempia toimijoita, ja nykyiset teknologiset apuvälineet mahdollistavat entistä paremmin osallistumisen kansalaiskeskusteluun esimerkiksi kaupungin toiminnasta ja palveluista.

Kävelemisen edistämisestä on tullut ajankohtainen ja tärkeä politiikka- ja suunnittelutavoite. Helsingissä kaupunkirakenteen tiivistäminen, kantakaupungin laajentaminen ja keskustamaisen rakenteen ulottaminen myös esikaupunkikeskuksiin nostavat käveltävyyden kehittämisen tärkeäksi osaksi tulevia suunnitteluratkaisuja.

Helsingin kaupunki ja Metropolia kehittävät tulevaa Myllypuron kampusta kaikkien alueen toimijoiden kesken yhteistyössä, ja mukana ovat niin opiskelijat, työntekijät, alueen asukkaat kuin liike-elämäkin.

Kaupunkielämään kuuluu, että asukkaat ovat usein asioista eri mieltä ja ihmisillä on erilaisia intressejä. Demokraattisen päätöksenteon auttamiseksi ristiriidat kannattaa tehdä näkyviksi ja viedä poliittisten päättäjien eteen, sanoo Helsingin uuden osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelua vetävä Tommi Laitio.

Kävelylenkkeily osoittautui ehdottomasti yleisimmäksi liikunnan muodoksi, kun helsinkiläisiltä kysyttiin tuoreessa kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa heidän liikuntatottumuksistaan. Pyöräilyä ja luonnossa liikkumista harrasti joka toinen vastaaja. Myös uinti, kuntosalilla käynti ja jumppa olivat suosittuja.

Demokratiasta ja osallisuudesta käytävässä nykykeskustelussa yhtenä trendinä ovat sosiaalisen median ja teknologian yleisen kehittymisen tarjoamat vaikutusmahdollisuudet. Nämä voivat synnyttää uudentyyppistä lähidemokraattista yhteisöllisyyttä ja käytännön kansalaisaktiivisuutta oman elinympäristön parantamiseksi.

Helsinkiläiset pitivät tärkeimpänä poliisin palveluna hälytyspartion nopeaa saapumista. Kaupunkilaisilta kysyttiin poliisin palvelujen tärkeydestä Helsingin kaupungin ja poliisin toteuttamassa turvallisuustutkimuksessa.

Helsingin turvallisuustutkimuksessa kysyttiin kaupunkilaisilta, kuinka tyytyväisiä he ovat omaan asuinalueeseensa, sekä sitä, paljonko he pitävät yhteyttä naapureihin ja tuttuihin.

Uusimmassa Helsingin turvallisuustutkimuksessa annettiin vastaajille mahdollisuus kertoa ajatuksiaan tutkimuksen aihepiireistä avovastauksissa. Tässä kirjoituksessa käsitellään vastaajien avovastauksissa esiin nousseita maahanmuuttoon liittyviä kommentteja.

Helsingin turvallisuuskyselyssä kysyttiin vastaajien näkemyksiä siitä, missä määrin tietyt toimenpiteet parantaisivat Helsingin turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Kaupunkilaisten turvallisuutta tutkitaan säännöllisesti myös muissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa. Tutkimusten toteuttamisessa ja tulosten raportoinnissa on kuitenkin eroja kaupunkien välillä.

Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitettiin tällä kertaa myös sitä, mitkä ilmiöt kaupunkilaisia häiritsevät katukuvassa eniten.

Big dataa voidaan hyödyntää jo nyt liikenteen, matkailun, ihmisten liikkuvuuden, asumisen ja työssäkäynnin, kulutuksen ja hintojen sekä maatalouden tilastojen laadinnassa.

Helsinkiläiset kokevat turvallisuutensa omalla asuinalueellaan jokseenkin yhtä hyväksi kuin aiempina vuosina. Monilla asuinalueilla turvallisuustilanne on parantunut esimerkiksi uudisrakentamisen myötä.

Helsingin turvallisuustutkimuksessa pyydettiin vastaajia määrittämään, mitkä tarkemmat paikat herättävät turvattomuutta omalla asuinalueella.