Artikkelit

Ovatko alueelliset erot betoniin valettuja?

Tutkimustulokset pääkaupunkiseudun eriytymisestä osoittavat, että alueelliset erot muun muassa väestön tulo- tai koulutustasossa, maahanmuuttajien osuuksissa ja työttömyysasteessa ovat varsin suuria.

Lue lisää>

Eriytyvät kaupunkikoulut

Suomi on menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä kouluvertailuissa, mutta erityisesti Helsingin seudulla signaalit koulujen eriytymisestä ovat vahvistuneet.

Lue lisää>

Lähiötutkimus tuo esiin lähiöiden moninaisuuden

Lähiöt ovat tällä hetkellä näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa, ja esimerkiksi tuore asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen on nostanut lähiöiden elvyttämisen keskeiseksi asuntopoliittiseksi teemaksi koko valtakunnan tasolla.

Lue lisää>
Kvartti 4/2013 |  30.01.2014Olli Nuutila

Suomalaista somalielämää Meri-Rastilassa

Tässä artikkelissa tarkastellaan asuinalueen sosiaalista merkitystä maahanmuuttajien elämässä.

Lue lisää>

Onko Turun kaupunkiseutu erilainen?

Kaupunkien sosiaalisten alue-erojen lisääntyminen Suomessa on varsin tunnettu tosiasia. Tähän viittaavat niin huomiot julkisessa keskustelussa ja kaupunkien kehittämistoimenpiteiden perusteluissa kuin myös enemmistö varsinaisista tutkimushavainnoista. Kuitenkin alueellisten erojen tutkimus on keskittynyt toistaiseksi pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsingin sisäisten erojen analyyseihin (esim. Vaattovaara & Kortteinen 2002; 2012, Vilkama 2011). Pääkaupunkiseutua koskevien havaintojen pohjalta on suhteellisen kritiikittä omaksuttu ajatus samankaltaisen kehityksen ilmenemisestä myös muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Lue lisää>
Kvartti 4/2013 |  30.01.2014Teemu Vass

Uutiset: Naapuruston vaikutusta on vaikeaa osoittaa

Aluevaikutuksella (neighbourhood effect) tarkoitetaan sitä, että huono-osaisella alueella asuminen kaventaa yksilön mahdollisuuksia pärjätä elämässä. Menestymiseen eivät näin vaikuta pelkästään yksilön omat lähtökohdat, vaan elinympäristö on ikään kuin lisäjarruna. Ongelmat istuvat joillakin asuinalueilla tiukassa, ja köyhyys tai työttömyys voi periytyä sukupolvelta toiselle.

Lue lisää>

Urbaanien nuorten aikuisten monenkirjavat elämäntyylit

Nuorten aikuisten elämäntapaan liittyy paljon uskomuksia ja oletuksia. Samoin urbaania kaupunkiympäristöä elinpiirinään pitävien kulutustottumuksista, tavoista ja arvoista tuntuu olevan vallalla piintynyt käsitys.

Lue lisää>

Alueellisesti eriytynyt Eurooppa

Artikkelissa kuvataan ja analysoidaan Euroopan alueellista eriytymistä aluetaloudellisten indikaattoreiden ja tilastotietojen valossa sekä sijoitetaan Helsingin seutu ja Itämeren alueen muut suurkaupungit Euroopan alueiden verkoston kehykseen.

Lue lisää>
Kvartti 2/2013 |  20.06.2013Tuula Joronen

Työn ja opiskelun ulkopuolisuus on ensimmäisen maahanmuuttajapolven ongelma

Tämä artikkeli tarkastelee nuorten jäämistä työn ja opiskelun ulkopuolelle Helsingissä. Tarkastelun kohteena ovat ne syntyperältään ulkomaalaiset 15–29-vuotiaat helsinkiläiset nuoret, jotka olivat vuoden 2010 loppuun mennessä asuneet Suomessa vähintään vuoden.

Lue lisää>

Toinen sukupolvi tulee!

Maahanmuuttajien lasten menestyminen ja kotoutuminen on kasvavan kiinnostuksen kohde pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää>
Kvartti 2/2013 |  20.06.2013Pekka Vuori

Nuorten väestöryhmien kehitys Helsingissä

Helsingissä 12–29-vuotiaiden nuorten määrä kääntyi vahvaan kasvuun 1990-luvun lamavuosina, ja määrä on nyt lähes neljänneksen korkeampi kuin 1993.

Lue lisää>
Kvartti 2/2013 |  20.06.2013Teemu Vass

Nuorisotoimi panostaa tiedon käyttöön toiminnan suunnittelussa

Mitkä ovat Helsingin nuorisotoimen tärkeimpiä tavoitteita tällä hetkellä? Mikä on isoin haaste nuorisotoimen johtamisessa?

Lue lisää>
Kvartti 2/2013 |  20.06.2013Teemu Vass

Uutiset: Nuorten tilannetta tarkasteltiin tilastoseminaarissa

Helsingin kaupungin tietokeskus ja Suomen Tilastoseura järjestivät 23. huhtikuuta iltapäiväseminaarin aiheesta Mitä tilastot ja rekisterit kertovat tämän päivän nuorista?

Lue lisää>
Artikkeli |  20.06.2013Teemu Vass

Uutiset: Valtion avoimen tiedon ohjelma julki ja HRI:lle tunnustusta

Avoin tieto saavutti Suomessa taas uuden merkkipaalun, kun valtionhallinto julkisti käynnistävänsä valtiovarainministeriön johdolla kolmivuotisen Avoimen tiedon ohjelman vuosille 2013–15. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki merkittävät julkiset tietovarannot ovat verkossa saatavilla koneluettavassa muodossa, maksutta ja selkein käyttöehdoin.

Lue lisää>
Kvartti 2/2013 |  20.06.2013Vesa Keskinen

Luettua: Tarkkaa kaupunkielämän kartoitusta 1950–70

Joskus eteen tulee kirjoja, jotka todella kolahtavat, ja ne on pakko lukea yhteen menoon. Kevään 2013 löytö on ollut Mauri ”Moog” Konttisen Elämän kartoitus I & II.

Lue lisää>
Kvartti 2/2013 |  20.06.2013Asta Manninen

Pääkirjoitus: Avoin kaupunki kutsuu myös nuoria osallistumaan ja kehittämään

Helsingin kaupungin uusi strategia valtuustokaudelle 2013–2016 painottaa avoimuutta, osallistumista ja kaupungin toimivuutta asukkaiden näkökulmasta. Panostetaan kaupunkilaisten arkeen ja elämänlaatuun vaikuttaviin asioihin.

Lue lisää>

Kaupunki järjestää nuorille tilaa loistaa ja kuulua

Helsinkiläisten nuorten suuri enemmistö voi tällä hetkellä hyvin. Helsingin kaupunki haluaa toimia niin, että tämä kehitys jatkuu ja että vielä useampi nuorista voi hyvin, mutta huolestuttava eriytymiskehitys on käynnissä.

Lue lisää>
Kvartti 1/2013 |  17.04.2013Asta Manninen

Pääkirjoitus: Avoimuudella ja yhteistyöllä muotoillaan parempaa arkea

Helsinki oli vuonna 2012 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa teollisen muotoilun maailmanjärjestön Icsidin nimeämä maailman designpääkaupunki.

Lue lisää>

Äänestysaktiivisuus ja puolueiden kannatus vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Helsingissä

Kuten useita edellisiäkin vaaleja, vuoden 2012 kunnallisvaaleja luonnehti yllätyksellisyys. Odotuksista poiketen äänestysaktiivisuus laski koko maassa vuoden 2008 kunnallisvaaleista lähes kolme ja Helsingissä 1,5 prosenttiyksikköä.

Lue lisää>

Helsinkiläiset ja turkulaiset keskuskeittiötalot 1910- ja 1920-luvuilla

Nykypäivän näkökulmasta keskuskeittiötalot näyttävät epäonnistuneelta kokeilulta tai poikkeukselta asunto- ja keittiörakentamisen pidemmässä jatkumossa.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita