Tässä artikkelissa tarkastellaan asuinalueen sosiaalista merkitystä maahanmuuttajien elämässä.

Kaupunkien sosiaalisten alue-erojen lisääntyminen Suomessa on varsin tunnettu tosiasia. Tähän viittaavat niin huomiot julkisessa keskustelussa ja kaupunkien kehittämistoimenpiteiden perusteluissa kuin myös enemmistö varsinaisista tutkimushavainnoista. Kuitenkin alueellisten erojen tutkimus on keskittynyt toistaiseksi pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsingin sisäisten erojen analyyseihin (esim. Vaattovaara & Kortteinen 2002; 2012, Vilkama 2011). Pääkaupunkiseutua koskevien havaintojen pohjalta on suhteellisen kritiikittä omaksuttu ajatus samankaltaisen kehityksen ilmenemisestä myös muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Aluevaikutuksella (neighbourhood effect) tarkoitetaan sitä, että huono-osaisella alueella asuminen kaventaa yksilön mahdollisuuksia pärjätä elämässä. Menestymiseen eivät näin vaikuta pelkästään yksilön omat lähtökohdat, vaan elinympäristö on ikään kuin lisäjarruna. Ongelmat istuvat joillakin asuinalueilla tiukassa, ja köyhyys tai työttömyys voi periytyä sukupolvelta toiselle.

Helsingin kaupungin uusi strategia valtuustokaudelle 2013–2016 painottaa avoimuutta, osallistumista ja kaupungin toimivuutta asukkaiden näkökulmasta. Panostetaan kaupunkilaisten arkeen ja elämänlaatuun vaikuttaviin asioihin.

Artikkelissa kuvataan ja analysoidaan Euroopan alueellista eriytymistä aluetaloudellisten indikaattoreiden ja tilastotietojen valossa sekä sijoitetaan Helsingin seutu ja Itämeren alueen muut suurkaupungit Euroopan alueiden verkoston kehykseen.

Tämä artikkeli tarkastelee nuorten jäämistä työn ja opiskelun ulkopuolelle Helsingissä. Tarkastelun kohteena ovat ne syntyperältään ulkomaalaiset 15–29-vuotiaat helsinkiläiset nuoret, jotka olivat vuoden 2010 loppuun mennessä asuneet Suomessa vähintään vuoden.

Helsingissä 12–29-vuotiaiden nuorten määrä kääntyi vahvaan kasvuun 1990-luvun lamavuosina, ja määrä on nyt lähes neljänneksen korkeampi kuin 1993.

Mitkä ovat Helsingin nuorisotoimen tärkeimpiä tavoitteita tällä hetkellä? Mikä on isoin haaste nuorisotoimen johtamisessa?

Helsinkiläisten nuorten suuri enemmistö voi tällä hetkellä hyvin. Helsingin kaupunki haluaa toimia niin, että tämä kehitys jatkuu ja että vielä useampi nuorista voi hyvin, mutta huolestuttava eriytymiskehitys on käynnissä.

Nuorten aikuisten elämäntapaan liittyy paljon uskomuksia ja oletuksia. Samoin urbaania kaupunkiympäristöä elinpiirinään pitävien kulutustottumuksista, tavoista ja arvoista tuntuu olevan vallalla piintynyt käsitys.

Helsingin kaupungin tietokeskus ja Suomen Tilastoseura järjestivät 23. huhtikuuta iltapäiväseminaarin aiheesta Mitä tilastot ja rekisterit kertovat tämän päivän nuorista?

Avoin tieto saavutti Suomessa taas uuden merkkipaalun, kun valtionhallinto julkisti käynnistävänsä valtiovarainministeriön johdolla kolmivuotisen Avoimen tiedon ohjelman vuosille 2013–15. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki merkittävät julkiset tietovarannot ovat verkossa saatavilla koneluettavassa muodossa, maksutta ja selkein käyttöehdoin.

Joskus eteen tulee kirjoja, jotka todella kolahtavat, ja ne on pakko lukea yhteen menoon. Kevään 2013 löytö on ollut Mauri ”Moog” Konttisen Elämän kartoitus I & II.

Helsinki oli vuonna 2012 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa teollisen muotoilun maailmanjärjestön Icsidin nimeämä maailman designpääkaupunki.

Kuten useita edellisiäkin vaaleja, vuoden 2012 kunnallisvaaleja luonnehti yllätyksellisyys. Odotuksista poiketen äänestysaktiivisuus laski koko maassa vuoden 2008 kunnallisvaaleista lähes kolme ja Helsingissä 1,5 prosenttiyksikköä.

Nykypäivän näkökulmasta keskuskeittiötalot näyttävät epäonnistuneelta kokeilulta tai poikkeukselta asunto- ja keittiörakentamisen pidemmässä jatkumossa.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sai 26.3.2013 Helsingin yliopiston tiedonjulkistamispalkinnon.

Tässä artikkelissa kuvataan innovaatiokeskittymiä ja niiden rakentamisen metodologiaa. Haluamme korostaa innovaatiokeskittymien roolia haastavien ongelmien ratkaisijoina, sillä kaikkialla tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan painopistettä ollaan suuntaamassa ihmiskunnan haastavien ongelmien ratkaisemiseen.