Helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset ovat kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen perusteella tyytyväisiä asumiseensa, asunnon kokoon ja varusteisiin, mutta asumisen kustannukset ja työmatkojen kustannukset varjostavat muutoin korkeaa asumistyytyväisyyttä. Muuttoaikeita pääkaupunkiseutulaisilla on kuitenkin nyt vähemmän kuin edellisellä tutkimuskierroksella neljä vuotta aiemmin.

Edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna matkailijoiden yöpymisten kokonaismäärä Helsingissä kasvoi 19 prosenttia. Kotimaisten kävijöiden yöpymiset lisääntyivät jonkin verran ulkomaalaisia yöpymisiä enemmän. Tämä on mielenkiintoinen havainto, koska useimmiten tilanne on ollut toisinpäin.

Helsinkiläiset pitivät uusimmassa kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa omia vaikutusmahdollisuuksiaan asuinkuntansa päätöksentekoon ja toimintaan parempina kuin muiden tutkimukseen osallistuneiden yhdeksän kaupungin tai kunnan asukkaat. Palveluista tiedottamiseen oltiin myös tyytyväisiä. Sen sijaan kaupungin verkkosivut saivat Helsingissä heikommat arviot kuin Espoossa ja Vantaalla.

Helsingissä ollaan kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen mukaan enimmäkseen sitä mieltä, että kaupunki tekee oikeanlaisia päätöksiä ja hoitaa talousasiansa hyvin. Tyytyväisyys kunnan talousasioihin näyttää eri tutkimuskerroilla noudatelleen jossain määrin yleisten taloussuhdanteiden vaihtelua. Artikkelissa verrataan tilannetta myös muihin pääkaupunkiseudun isoihin kaupunkeihin.

Osaavan työvoiman houkuttelu on yksi kaupunkien kilpailukykyä määrittelevistä kysymyksistä. Helsinki sijoittui äskettäin viidenneksi kansainvälisessä Global Cities Talent Competitiveness (GCTCI) -indeksissä, jossa verrataan kaupunkien kykyä kasvattaa ja houkutella huippuosaajia ja pitää heistä kiinni. Mitä tämän vertailun taustalla olevat mittarit kertovat Helsingistä ja miten sijoituksen voi olettaa kehittyvän jatkossa? Miten pohjoismaiset naapurit Tukholma, Kööpenhamina ja Oslo sijoittuivat?

Helsingin kaupunki on toteuttanut vuodesta 2010 alkaen useita kymmeniä sähköisiä karttakyselyjä, joilla on pyydetty asukkailta näkemyksiä ja kerätty tietoa muun muassa alueiden ja toimintojen suunnitteluun. Karttakyselyillä tietoa on saatu paitsi alueista, myös kyselyjen toimivuudesta osallisuuden välineenä. Artikkelissa tarkastellaan, mitkä olivat malminkartanolaisten ja muiden aluetta tuntevien vastaajien mielestä esimerkiksi kaupunginosan omaleimaisimpia paikkoja.

Tilastojen pohjalta loppusyksyn tarina on Helsingin matkailussa hyvin samankaltainen kuin mihin jo viime vuoden muiden kuukausien raporteissa on totuttu. Yöpymisten kasvu jatkui hurjana, ja jo marraskuun loppuun kertyneet matkailijoiden yöpymiset riittävät nostamaan vuoden 2017 kaikkien aikojen kärkeen. Marraskuussa rekisteröityjen yöpymisten määrä kasvoi Helsingissä peräti 16,5 %.

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa kysyttiin vastaajien näkemyksiä muun muassa heitä koskettavista arjen ongelmista. Tässä kysymyskokonaisuudessa painottuivat elämää vaikeuttavat sairaudet tai vammat. Lisäksi tutkimuksessa pyydettiin arvioita kunnan terveyspalveluista.

Asukkaiden tyytyväisyys pääkaupunkiseudun kaupunkien infrastruktuuriin kertoo sinällään paljon kaupunkien rakenteesta ja eroavuuksista. Artikkelissa käsitellään valtakunnallisen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen tuloksia pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osalta.

Helsinki ja Espoo ovat osallistuneet valtakunnalliseen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimukseen yhdeksän kertaa vuodesta 1983 lähtien. Tutkimus on toteutettu valtuustokausittain. Tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä asumiseen kaupungissa. Vuoden 2016 kyselyyn osallistui myös Vantaa. Espoosta 18–79-vuotiaita vastaajia on 1280, Helsingistä 1081 ja Vantaalta 1064.

Kirjasto ja elokuvat ovat kaikissa pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa yleisimmin käytettyjä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Muita kulttuuripalveluja helsinkiläiset käyttävät naapureitaan enemmän, kenties saatavuudesta johtuen. Artikkelissa käsitellään uusimman kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen tuloksia kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen osalta.

Kiusaaminen on Kouluterveyskyselyn vastausten perusteella vähentynyt Helsingin kouluissa merkittävästi vajaassa kymmenessä vuodessa. Yleisintä kiusaaminen on peruskouluissa, joissa 4.- ja 5.-luokkalaisista joka neljäs on ainakin kerran joutunut kiusatuksi lukuvuoden aikana. Artikkeli on osa sarjaa, jossa käsitellään helsinkiläisten lasten ja nuorten vastauksia valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn.

Matkailijoiden yöpymiset Helsingissä jatkoivat myös lokakuussa kasvuaan. Ennakoitavissa on, että neljän miljoonan yöpymisen raja menee koko vuoden osalta ensi kerran rikki. Uutta tämänkertaisessa raportissa on muun muassa katsaus koko pääkaupunkiseudun tilanteeseen.

Uusi metrolinja on vaikuttanut asuntomarkkinoihin tämän asemien naapurustoissa jo vuosia. Tutkimuksen mukaan länsimetro on nostanut asuntojen hintoja noin neljä prosenttia uusien asemien välittömässä läheisyydessä, missä metron aiheuttama säästö matka-ajoissa on ilmeisin.

Mihin asioihin kaupungin kannattaisi tutkijoiden mielestä panostaa, että Helsingin lähiöillä olisi hyvät mahdollisuudet pärjätä myös jatkossa? Lähiöiden tilanteeseen paneutuneet tutkijat keskustelevat tässä artikkelissa siitä, miltä lähiöiden asema näyttää tänä päivänä ja millaista tulevaisuutta lähiöille on odotettavissa.

Helsingin väestönkasvu on ollut 2010-luvulla selvästi nopeampaa kuin edellisellä vuosikymmenellä. Myös asuntotuotanto on vilkastunut viime vuosina selvästi. Artikkelissa tarkastellaan asuntotuotannon ja väestönkehityksen suhdetta, sekä kuvataan, miten Helsingin väestönkasvu jakautuu uudisasuntojen ja jo olemassa olleen asuntokannan kesken. Lisäksi tarkastellaan, miten uudistuotanto näkyy alueellisessa väestönkehityksessä.

Olisi virhe tarkastella kaupunginosien eriytymistä ja väestön eriarvoistumista pelkästään ongelmallisiksi koettujen asuinalueiden kautta, varoittavat kansainväliset tutkijat. Erilaistumisen dynamiikka kattaa koko kaupunkiseudun. Alueiden lisäksi on kohdistettava katse myös yksilöihin ja heidän elämänkaariinsa.

Uudenlaiset aineistolähteet täydentävät käsitystämme siitä, missä ja milloin ihmiset liikkuvat kaupungissa. Tässä artikkelissa on hyödynnetty Strava-urheilusovelluksen keräämää dataa Helsingissä tapahtuvasta pyöräilystä. Tulokset kertovat pyöräilijävirtojen reiteistä ja muun muassa siitä, miten infrastruktuurin muutokset vaikuttavat reitteihin.

Hyvin saavutettavissa olevaa tonttimaata on Helsingissä rajallisesti tarjolla, joten hyvä saavutettavuus pääomittuu maan arvoon. Keskustan läheisyydessä sijaitsevat kaupungin vuokraamat tontit ovat tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia kalliimpia kuin noin 35 minuutin joukkoliikenteellisellä keskustaetäisyydellä sijaitsevat tontit.