Asuinalueiden voimakasta eriytymistä eli segregaatiota pidetään yleisesti huolestuttavana kehityskulkuna. Kehitystä voidaan tarkastella erilaisin menetelmin. Mikäli segregaatiota seurataan vain yhdestä näkökulmasta tai vain yhdenlaisella mittarilla, olennaisia kehityskulkuja saattaa jäädä huomaamatta. Tässä artikkelissa tarkastelemme eriytymistä sekä väestöryhmien alueellisessa sijoittumisessa että kaupunginosien väestörakenteen muutosten näkökulmasta. Esittelemme myös viime vuosikymmenten kehitystä pääkaupunkiseudulla.

Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten sijaintilogiikka vaikuttavat kaupunkirakenteen suunnitteluun ja muokkautumiseen. Artikkeli käsittelee kaupunkien pyrkimyksiä tuottaa monikeskuksista kaupunkirakennetta.

Kevään aikana on nähty merkkejä Helsingin matkailussa viime vuonna koetun hurjan kasvun hiipumisesta. Toukokuussa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä oli vielä aavistuksen verran vuoden takaista enemmän, mutta kaikkien yöpymisten määrä yhteen laskettuna väheni hieman. Luvut ennakoivat silti kiireitä lentokentälle ja myös täysiä hotelleja Helsinkiin tällekin kesälle.

Suurkaupunkilaisten valinnat, asenteet ja toimintatavat herättävät joskus arvostelua, sillä kaupunkielämä saattaa näyttäytyä etäisenä ja vieraannuttavana – ja sitä kautta itse kaupunkilaisiakin saatetaan pitää tylyinä. Kysymystä on pohdittu myös Helsingissä, joka on Suomen mittakaavassa merkittävin ja näkyvin metropoli.

Helsingin ja Tallinnan välinen matkailu on kasvanut erityisen voimakkaasti 2010-luvulla. Jos virolaisten matkustaminen Helsinkiin ja suomalaisten matkustaminen Tallinnaan jätettäisiin ottamatta lukuun, molempien kaupunkien matkailutilastot näyttäisivät huomattavan erilaisilta. Uutta on, että Tallinnaan suuntautuva matkailu on kuitenkin yhä vähemmän riippuvaista suomalaisista turisteista. Tässä katsauksessa esitellään tuoreita tilastoja ja pureudutaan paitsi niiden kuvaamiin ilmiöihin ja trendeihin, myös tilastoinnin ongelmiin.

Viime vuosi oli useallakin mittarilla mitattuna ennätyksellinen matkailuvuosi Helsingissä, joten jonkinlainen kasvun hiipuminen on ollut odotettavissa. Suomeen ja Suomen kautta suuntautuva matkailu kuitenkin kasvaa esimerkiksi lentotilastojen perusteella edelleen huimasti, mutta kasvu ei ole parina kevätkuukautena näkynyt Helsingin majoitustilastoissa.

Nuorten päihteiden käyttö, erityisesti alkoholin käyttö, on viime vuosina vähentynyt. Nuoret juovat itsensä yhä harvemmin humalaan, ja raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt. Alkoholin käyttöön suhtaudutaan kyllä hyväksyvästi, mutta humalahakuista juomista ei hyväksytä yhtä suurissa määrin kuin kohtuukäyttöä. Ammattiin opiskelevat käyttävät enemmän alkoholia kuin lukiossa opiskelevat.

Maaliskuinen Helsinki näyttäytyi pitkästä aikaa majoitustilastojen valossa hieman erilaisena kuin mihin viime aikoina on totuttu. Siinä missä vuoden takainen maaliskuu oli muun muassa kansainvälisten urheilukilpailujen ansiosta harvinaisen vilkas, nyt matkailijoiden yöpymisten määrä oli siihen verrattuna hieman vähäisempi.

Kaupungeilla on historian saatossa ollut merkittävä rooli maallisen vallan ja sen sotilastukikohtien, uskonnon harjoittamisen sekä kaupankäynnin ja muun taloudellisen toiminnan sijaintipaikkoina. Samalla ne ovat toimineet parhaimmillaan tiedon luonnin, omaksumisen ja hyväksikäytön sekä levittämisen solmukohtina kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Yöpymiset Helsingissä jatkoivat kasvuaan helmikuussa. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 15 prosenttia. Venäläiset ovat edelleen kuukauden suurin matkailijaryhmä, mutta tammikuusta poiketen kiinalaisten osuus hätyyttelee helmikuussa jo kärkisijaa.

Vetovoimaisen kaupungin rajoilla on jatkuvaa liikettä: kaupunkiinmuuttoa ja kaupungistamuuttoa. Muuttoliike tuottaa kysymyksiä muun muassa siitä, ketkä saavat jäädä kaupunkiin ja olla kaupunkiyhteisön täysivaltaisia jäseniä. Kaupunkien keskeisimpiä kysymyksiä nyt ja tulevaisuudessa on, kuinka organisoida oma sisäinen erilaisuutensa ja monimuotoisuutensa.

Myllypuron vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 2000- ja 2010-luvuilla voimakkaammin kuin verrokkialueilla Kontulassa, Pihlajamäessä ja Vuosaaressa. Artikkelissa tarkastellaan Myllypuron 1960-luvulla rakennettujen asuntojen hintakehityksen yhteyttä alueelle kohdistettuihin julkisiin kehittämistoimenpiteisiin.

Turismi on erikoinen ilmiö. Ihmiset maksavat joskus paljonkin siitä, että pääsevät jonnekin toiseen paikkaan tai jostain paikasta pois. Matkalta palattuaan he ovat jälleen siinä samassa paikassa, mistä he lähtivät. Mukanaan heillä on vain muistot ja ehkä valokuvia, joitakin matkamuistoja ja kenties karttunutta kulttuurista pääomaa. Ja todennäköisesti tarve lähteä uudelleen matkalle.

Kuluva vuosi näyttää tammikuun perustella alkavan Helsingin matkailussa edellisen vuoden tapaan kasvu-uralla. Kaikki rekisteröidyt yöpymiset mukaan lukien kasvuprosentti oli 3,4. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 10,6 prosenttia, mutta kotimaisten yöpymisten lasku hidasti yöpymistilastojen kokonaiskasvua.

Valtion tukemissa ARA-vuokra-asunnoissa pääkaupunkiseudulla oli käytössä asukasvalintatilanteessa asukkaiden tulorajat vuoden 2017 alusta helmikuun loppuun 2018. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asunnoissa asuvien tulotasoa, jotta nähdään, asuuko ARA-asunnoissa Helsingissä pääosin sellaisia kotitalouksia, jolle ARA-vuokra-asunnot on tarkoitettu.

Helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset ovat kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen perusteella tyytyväisiä asumiseensa, asunnon kokoon ja varusteisiin, mutta asumisen kustannukset ja työmatkojen kustannukset varjostavat muutoin korkeaa asumistyytyväisyyttä. Muuttoaikeita pääkaupunkiseutulaisilla on kuitenkin nyt vähemmän kuin edellisellä tutkimuskierroksella neljä vuotta aiemmin.

Edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna matkailijoiden yöpymisten kokonaismäärä Helsingissä kasvoi 19 prosenttia. Kotimaisten kävijöiden yöpymiset lisääntyivät jonkin verran ulkomaalaisia yöpymisiä enemmän. Tämä on mielenkiintoinen havainto, koska useimmiten tilanne on ollut toisinpäin.

Helsinkiläiset pitivät uusimmassa kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa omia vaikutusmahdollisuuksiaan asuinkuntansa päätöksentekoon ja toimintaan parempina kuin muiden tutkimukseen osallistuneiden yhdeksän kaupungin tai kunnan asukkaat. Palveluista tiedottamiseen oltiin myös tyytyväisiä. Sen sijaan kaupungin verkkosivut saivat Helsingissä heikommat arviot kuin Espoossa ja Vantaalla.

Helsingissä ollaan kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen mukaan enimmäkseen sitä mieltä, että kaupunki tekee oikeanlaisia päätöksiä ja hoitaa talousasiansa hyvin. Tyytyväisyys kunnan talousasioihin näyttää eri tutkimuskerroilla noudatelleen jossain määrin yleisten taloussuhdanteiden vaihtelua. Artikkelissa verrataan tilannetta myös muihin pääkaupunkiseudun isoihin kaupunkeihin.

Osaavan työvoiman houkuttelu on yksi kaupunkien kilpailukykyä määrittelevistä kysymyksistä. Helsinki sijoittui äskettäin viidenneksi kansainvälisessä Global Cities Talent Competitiveness (GCTCI) -indeksissä, jossa verrataan kaupunkien kykyä kasvattaa ja houkutella huippuosaajia ja pitää heistä kiinni. Mitä tämän vertailun taustalla olevat mittarit kertovat Helsingistä ja miten sijoituksen voi olettaa kehittyvän jatkossa? Miten pohjoismaiset naapurit Tukholma, Kööpenhamina ja Oslo sijoittuivat?