Helsinkiläisten elinajanodotteen pituus vaihtelee huomattavasti koulutusryhmän mukaan. Pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden helsinkiläismiesten elinajanodote oli 7,8 vuotta ja -naisten 5,2 vuotta lyhempi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden.

Koronaepidemian vaikutukset ovat tuoneet monien elämään muutoksia ja huolta, mutta tulevaisuuteen jaksetaan kuitenkin uskoa. Poikkeusolojen palveluihin on Helsingissä oltu enimmäkseen tyytyväisiä, erityisesti iäkkäille suunnattuun Helsinki-apuun. Helsinkiläisten halukkuus suositella kotikaupunkiaan asuinpaikkana on poikkeuksellisena keväänä yllättäen kasvanut.

Helsinkiläiset käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin muut suomalaiset. Kuitenkin 14 prosenttia helsinkiläisistä on kokonaan raittiita, mutta tästä ryhmästä ei ole paljonkaan aiempaa tutkimustietoa. Keitä ovat raittiit helsinkiläiset?

Helsingin seudulla ei ole aina hyödynnetty saavutettavuudeltaan hyviä sijainteja ja niiden potentiaalia riittävällä maankäytön tehokkuudella. Monilla alueilla olisi saavutettavuuteen pohjautuen kysyntää nykyistä tehokkaammalle maankäytölle, ja näin löytyisi myös rakentamisen tiivistämispotentiaalia.

Kaupungin väestön sijainnista eri vuorokaudenaikoina saadaan asuinpaikkaan tai työhön sidotuilla väestöaineistoilla vain rajallisesti tietoa. Matkapuhelinaineistojen avulla voidaan tarkentaa kuvaa siitä, missä asukkaat tavallisena arkipäivänä eri aikoihin ovat.

Yksi Helsingin turvallisuuskyselyn keskeisimmistä tehtävistä on selvittää, kuinka yleistä Helsingissä on joutua rikoksen uhriksi. Kyselytutkimuksilla hankittu tieto täydentää poliisin tilastoja rikollisuuden kehittymisestä, sillä etenkin osa lievemmistä rikoksista jää ilmoittamatta poliisille eikä tule siten tilastoiduksi.

Vuosi 2019 oli pääkaupunkiseudun asuntotuotannon ennätysvuosi. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla valmistui yhteensä 16 056 asuntoa eli huomattavasti enemmän kuin koskaan aikaisemmin tällä alueella.

Suomen kuutoskaupunkien eli Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan tuore ekologisen kestävyyden vertailuraportti osoittaa, että ympäristön hyväksi tehty työ etenee hiljalleen oikeaan suuntaan. Kaupunkien asukkaat ovat varsin tyytyväisiä asuinpaikkansa ympäristön tilaan, ja yleinen asukastyytyväisyys on ollut muutenkin nousussa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet tasaisesti, mutta kaukolämmön energialähteet ovat koko pääkaupunkiseudulla edelleen kestämättömällä pohjalla. Helsinkiläiset ovat tyytyväisiä myös puistojen ja viheralueiden määrään sekä jalankulkijoiden liikenneoloihin. Vertailussa Helsinki lisäksi erottautuu edukseen kestävissä liikkumismuodoissa ja autoilun vähäisessä osuudessa.

Kaupunki on selvittänyt kyselyllä asukkaidensa tyytyväisyyttä Helsingin toimivuuteen asuinpaikkana sekä sitä, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat Helsinkiä muualla asuville. Tässä artikkelissa esitellään kyselyn päätuloksia. Helsingin toimivuus saa vastaajilta hyvän arvosanan, ja he kiittävät erityisesti kaupungin turvallisuutta, kehittymistä, kansainvälisyyttä ja luonnonläheisyyttä. Suositteluindeksissä Helsingin saama arvio on tyydyttävä.

Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitettiin asukkaiden naapuruussuhteita ja niiden yhteyttä koettuun turvallisuuteen. Yhteydenpidossa naapureihin ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia edelliseen tutkimuskertaan nähden. Uutena teemana tutkimuksessa kysyttiin sitä, miten vastaajat arvelevat naapurustonsa asukkaiden puuttuvan erilaisiin häiriötilanteisiin.

Millaisena Helsingin viimeaikainen kehitys näyttäytyy kansainvälisten kaupunkitilastojen valossa? Katsaus keskittyy väestökehityksen, koulutuksen, talouden ja työmarkkinoiden sekä kaupunkikokemusten ja elämänlaadun teemoihin.

Kansainvälisten kaupunkivertailujen seurantaa ja hyödyntämistä on Helsingissä viime vuosina tehostettu. Kvartti kutsui asiantuntijoita keskustelemaan rankingien hyvistä ja huonoista puolista ja siitä, miten niihin koottua tietoa voidaan käyttää kaupungin kehittämiseen.

Suomessa oli eduskuntavaalit keväällä 2019. Vaalitulos paljasti sekä eroja että yhtäläisyyksiä Helsingin vaalituloksen ja valtakunnallisen vaalituloksen välillä. Miten käy, kun tarkasteluun otetaan muita Pohjois-Euroopan pääkaupunkeja ja verrataan näitä keskenään?

Helsingin kannalta on tärkeää tuntea kaupungin erityispiirteet suhteessa muihin suuriin suomalaisiin kaupunkeihin. Koska Helsinki poikkeaa kokonsa ja asemansa puolesta niin monella tapaa muista kotimaisista kaupungeista, myös ulkomaiset verrokkikaupungit ovat kiinnostavia.

Tulevaisuus edellyttää tilastoalan viranomaisilta uudenlaisia työtapoja ja entistä monipuolisempaa yhteistyötä. Tilastoala on tunnistanut myös muun muassa valeuutisiin ja vaihtoehtoisiin totuuksiin liittyvät ongelmat ja tarttunut niihin.

Helsingin matkailun vuosikymmen on ollut nousevaa aaltoliikettä, kun tarkastellaan matkailijoiden yöpymistilastoja. Vuonna 2017 nousu kääntyi ennätyksellisen nopeaksi, ja kasvuprosentti oli lähellä Euroopan kärkeä. Pohjoismaiden pääkaupungeilla on matkailukohteina yhteisiä piirteitä, kuten vilkas amerikkalainen ja kiinalainen kysyntä. Toisaalta kaupunkien välillä on useita eroja.

Väestöryhmien asumisen voimakas alueellinen eriytyminen eli segregaatio nähdään yleisesti ongelmallisena piirteenä kaupungin tasapainoisen kehityksen kannalta. Helsingissä asumisen etninen eriytyminen on keskitasoa verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkeihin ja matalahkoa verrattuna esimerkiksi Ruotsin kaupunkeihin.

Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan sekä väkivaltaa että huumeisiin liittyviä ongelmia nähdään pääosin yhtä usein kuin edellisellä tutkimuskerralla kolme vuotta aikaisemmin. Omalla asuinalueella nähdään väkivaltaa selvästi vähemmän kuin viime vuosikymmenellä.

Koulujen väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa kasvussa, ja yksi merkittävä tekijä kehityksen taustalla on koulujen oppilasalueiden väestörakenne. Väestörakenteeseen vaikuttaa muun muassa lapsiperheiden muuttoliike, eli käytännössä se, millaisilla alueilla kouluikäisten lasten vanhemmat haluavat asua. Koulujen oppilaspohjan eriytymisen kannalta merkittävin muuttajaryhmä eivät kuitenkaan ole koululaiset, vaan ne lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

1960-luvun lopulla, parikymmentä vuotta Helsingin suuren alueliitoksen jälkeen, pääkaupungin johto ryhtyi valmistelemaan uutta alueliitosta. Tämä artikkeli tarkastelee vuosina 1970–72 tehtyä alueliitosselvitystä ja asettaa sen osaksi pääkaupunkiseudun kasvua. Miksi liitosselvitys tehtiin ja mikä vaikutus sillä oli pääkaupunkiseudun kehitykseen? Miksi liitos jäi toteutumatta?