Yöpymiset Helsingissä jatkoivat kasvuaan helmikuussa. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 15 prosenttia. Venäläiset ovat edelleen kuukauden suurin matkailijaryhmä, mutta tammikuusta poiketen kiinalaisten osuus hätyyttelee helmikuussa jo kärkisijaa.

Myllypuron vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 2000- ja 2010-luvuilla voimakkaammin kuin verrokkialueilla Kontulassa, Pihlajamäessä ja Vuosaaressa. Artikkelissa tarkastellaan Myllypuron 1960-luvulla rakennettujen asuntojen hintakehityksen yhteyttä alueelle kohdistettuihin julkisiin kehittämistoimenpiteisiin.

Kuluva vuosi näyttää tammikuun perustella alkavan Helsingin matkailussa edellisen vuoden tapaan kasvu-uralla. Kaikki rekisteröidyt yöpymiset mukaan lukien kasvuprosentti oli 3,4. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 10,6 prosenttia, mutta kotimaisten yöpymisten lasku hidasti yöpymistilastojen kokonaiskasvua.

Valtion tukemissa ARA-vuokra-asunnoissa pääkaupunkiseudulla oli käytössä asukasvalintatilanteessa asukkaiden tulorajat vuoden 2017 alusta helmikuun loppuun 2018. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asunnoissa asuvien tulotasoa, jotta nähdään, asuuko ARA-asunnoissa Helsingissä pääosin sellaisia kotitalouksia, jolle ARA-vuokra-asunnot on tarkoitettu.

Helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset ovat kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen perusteella tyytyväisiä asumiseensa, asunnon kokoon ja varusteisiin, mutta asumisen kustannukset ja työmatkojen kustannukset varjostavat muutoin korkeaa asumistyytyväisyyttä. Muuttoaikeita pääkaupunkiseutulaisilla on kuitenkin nyt vähemmän kuin edellisellä tutkimuskierroksella neljä vuotta aiemmin.

Edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna matkailijoiden yöpymisten kokonaismäärä Helsingissä kasvoi 19 prosenttia. Kotimaisten kävijöiden yöpymiset lisääntyivät jonkin verran ulkomaalaisia yöpymisiä enemmän. Tämä on mielenkiintoinen havainto, koska useimmiten tilanne on ollut toisinpäin.

Helsinkiläiset pitivät uusimmassa kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa omia vaikutusmahdollisuuksiaan asuinkuntansa päätöksentekoon ja toimintaan parempina kuin muiden tutkimukseen osallistuneiden yhdeksän kaupungin tai kunnan asukkaat. Palveluista tiedottamiseen oltiin myös tyytyväisiä. Sen sijaan kaupungin verkkosivut saivat Helsingissä heikommat arviot kuin Espoossa ja Vantaalla.

Helsingissä ollaan kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen mukaan enimmäkseen sitä mieltä, että kaupunki tekee oikeanlaisia päätöksiä ja hoitaa talousasiansa hyvin. Tyytyväisyys kunnan talousasioihin näyttää eri tutkimuskerroilla noudatelleen jossain määrin yleisten taloussuhdanteiden vaihtelua. Artikkelissa verrataan tilannetta myös muihin pääkaupunkiseudun isoihin kaupunkeihin.

Osaavan työvoiman houkuttelu on yksi kaupunkien kilpailukykyä määrittelevistä kysymyksistä. Helsinki sijoittui äskettäin viidenneksi kansainvälisessä Global Cities Talent Competitiveness (GCTCI) -indeksissä, jossa verrataan kaupunkien kykyä kasvattaa ja houkutella huippuosaajia ja pitää heistä kiinni. Mitä tämän vertailun taustalla olevat mittarit kertovat Helsingistä ja miten sijoituksen voi olettaa kehittyvän jatkossa? Miten pohjoismaiset naapurit Tukholma, Kööpenhamina ja Oslo sijoittuivat?

Helsingin kaupunki on toteuttanut vuodesta 2010 alkaen useita kymmeniä sähköisiä karttakyselyjä, joilla on pyydetty asukkailta näkemyksiä ja kerätty tietoa muun muassa alueiden ja toimintojen suunnitteluun. Karttakyselyillä tietoa on saatu paitsi alueista, myös kyselyjen toimivuudesta osallisuuden välineenä. Artikkelissa tarkastellaan, mitkä olivat malminkartanolaisten ja muiden aluetta tuntevien vastaajien mielestä esimerkiksi kaupunginosan omaleimaisimpia paikkoja.

Tilastojen pohjalta loppusyksyn tarina on Helsingin matkailussa hyvin samankaltainen kuin mihin jo viime vuoden muiden kuukausien raporteissa on totuttu. Yöpymisten kasvu jatkui hurjana, ja jo marraskuun loppuun kertyneet matkailijoiden yöpymiset riittävät nostamaan vuoden 2017 kaikkien aikojen kärkeen. Marraskuussa rekisteröityjen yöpymisten määrä kasvoi Helsingissä peräti 16,5 %.

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa kysyttiin vastaajien näkemyksiä muun muassa heitä koskettavista arjen ongelmista. Tässä kysymyskokonaisuudessa painottuivat elämää vaikeuttavat sairaudet tai vammat. Lisäksi tutkimuksessa pyydettiin arvioita kunnan terveyspalveluista.

Asukkaiden tyytyväisyys pääkaupunkiseudun kaupunkien infrastruktuuriin kertoo sinällään paljon kaupunkien rakenteesta ja eroavuuksista. Artikkelissa käsitellään valtakunnallisen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen tuloksia pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osalta.

Helsinki ja Espoo ovat osallistuneet valtakunnalliseen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimukseen yhdeksän kertaa vuodesta 1983 lähtien. Tutkimus on toteutettu valtuustokausittain. Tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä asumiseen kaupungissa. Vuoden 2016 kyselyyn osallistui myös Vantaa. Espoosta 18–79-vuotiaita vastaajia on 1280, Helsingistä 1081 ja Vantaalta 1064.

Kirjasto ja elokuvat ovat kaikissa pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa yleisimmin käytettyjä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Muita kulttuuripalveluja helsinkiläiset käyttävät naapureitaan enemmän, kenties saatavuudesta johtuen. Artikkelissa käsitellään uusimman kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen tuloksia kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen osalta.

Kiusaaminen on Kouluterveyskyselyn vastausten perusteella vähentynyt Helsingin kouluissa merkittävästi vajaassa kymmenessä vuodessa. Yleisintä kiusaaminen on peruskouluissa, joissa 4.- ja 5.-luokkalaisista joka neljäs on ainakin kerran joutunut kiusatuksi lukuvuoden aikana. Artikkeli on osa sarjaa, jossa käsitellään helsinkiläisten lasten ja nuorten vastauksia valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn.

Matkailijoiden yöpymiset Helsingissä jatkoivat myös lokakuussa kasvuaan. Ennakoitavissa on, että neljän miljoonan yöpymisen raja menee koko vuoden osalta ensi kerran rikki. Uutta tämänkertaisessa raportissa on muun muassa katsaus koko pääkaupunkiseudun tilanteeseen.

Matkailijoiden yöpymiset Helsingissä jatkoivat syyskuussa kasvuaan. Kotimaisten kävijöiden yöpymiset palasivat kesän hieman hiljaisemman jakson jälkeen taas kaksinumeroiseen nousuun, mikä siivitti kokonaiskasvun jopa 16 prosenttiin.

Ulkomaisten yöpymisten prosentuaalinen kasvu oli Helsingissä tänä kesänä lähes tuplasti nopeampaa kuin verrokkikaupunki Tukholmassa. Elokuussa yöpymiset kasvoivat 11 % vuoden takaisesta, ja tämä kasvu oli pelkästään ulkomaisten yöpymisten ansiota. Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat peräti 19 % samalla kun kotimaiset yöpymiset laskivat pari prosenttia.