Artikkelit

Artikkeli |  13.09.2016Vesa Keskinen

Tyytyväisyys asuinalueeseen syntyy turvallisuudesta ja naapurisuhteista

Helsingin turvallisuustutkimuksessa kysyttiin kaupunkilaisilta, kuinka tyytyväisiä he ovat omaan asuinalueeseensa, sekä sitä, paljonko he pitävät yhteyttä naapureihin ja tuttuihin.

Lue lisää>

Turvattomuuskokemuksissa paljon vaihtelua asuinalueiden välillä

Helsinkiläiset kokevat turvallisuutensa omalla asuinalueellaan jokseenkin yhtä hyväksi kuin aiempina vuosina. Monilla asuinalueilla turvallisuustilanne on parantunut esimerkiksi uudisrakentamisen myötä.

Lue lisää>
Artikkeli |  18.05.2016Katariina Kainulainen-D’Ambrosio

Asemien ja ostareiden lähistöllä koetaan eniten turvattomuutta

Helsingin turvallisuustutkimuksessa pyydettiin vastaajia määrittämään, mitkä tarkemmat paikat herättävät turvattomuutta omalla asuinalueella.

Lue lisää>
Kvartti 1/2016 |  13.05.2016Timo Cantell

Kvartti 1/2016: Pääkirjoitus

Muistan elävästi, kun joitain vuosia sitten näin Pariisissa yhdessä kadunkulmassa musiikkiliikkeen, joka oli keskittynyt harppuihin. Pienehkö tila oli täynnä toinen toistaan kauniimpia instrumentteja. En ollut nähnyt vastaavaa aiemmin. Huomasin tarkkailevani suurkaupungin elämää, jossa erilaisten pientenkin alakulttuurien, erityisryhmien ja tarpeiden markkinat voivat kiteytyä näkyviksi solmukohdiksi.

Lue lisää>

Kantakaupungissa asuu tyytyväisiä lapsiperheitä

Kaupunkikeskustoissa asuminen on viime vuosikymmenen aikana kasvattanut suosiotaan lapsiperheiden keskuudessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten pikkulapsiperheiden asumisvalintoja ja asumistyytyväisyyttä.

Lue lisää>
Artikkeli |  31.03.2016Vesa Keskinen

Asuinalueilla koetaan huolta sosiaalisista ongelmista

Helsingin turvallisuuskyselyissä on kysytty alusta alkaen, mitkä asiat ihmisiä huolestuttavat omalla asuinalueella.

Lue lisää>
Artikkeli |  24.03.2016Petteri Räisänen

Kulttuuritilaisuuksissa käymisessä suuria eroja asuinalueiden välillä

Tässä kirjoituksessa katsotaan, miten aktiivisesti Helsingin eri asuinalueilla asuvat käyvät kulttuuritilaisuuksissa. Vuonna 2015 eniten elokuvissa, teatterissa ja konserteissa kävivät Helsingin kantakaupungissa asuvat ja vähiten Itä- ja Koillis-Helsingin asukkaat.

Lue lisää>

Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla

Helsinkiläiset lapsiperheet ovat valmiita maksamaan asuntomarkkinoiden kautta huomattavia summia varmistaakseen lastensa pääsyn hyvään lähikouluun. Vanhemmat tekevät lastensa kouluvalintoja myös asuinpaikan valinnan yhteydessä, eivät pelkästään valitsemalla koulun oman oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Leena Hietaniemi

Lapsiköyhyysriski Helsingissä koko maata korkeampi

Helsinkiläisten lasten pienituloisuusriski on ollut jo yli vuosikymmenen ajan koko maan lasten pienituloisuusriskiä korkeampi. Vuoden 2011 jälkeen lapsiköyhyysriski on Helsingissä kuitenkin ollut laskussa, ja pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa mittakaavassa se on matala.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Teemu Kemppainen

Koettua hyvinvointia Helsingin seudun lähiöissä

Sosiaalinen ja etninen segregaatio luonnehtii monien Helsingin seudun lähiöiden viimeaikaista kehitystä. Tämä artikkeli valottaa lähiöasukkaiden koettua hyvinvointia kahdesta näkökulmasta, tarkastelemalla koetun terveyden ja turvallisuuden vaihtelua asuinympäristön mukaan. Alustavia tuloksia pohditaan sosiaalisen sekoittamisen politiikan näkökulmasta.

Lue lisää>
Artikkeli |  14.01.2016Henri Laukkanen, Timo M. Kauppinen

Millaisessa yhteydessä asuinalueen työttömyysaste on työttömäksi joutuvien työmarkkinamenestykseen?

Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että huono-osaisuuden alueellinen keskittyminen voi haitata asukkaiden menestymistä työmarkkinoilla. Pääkaupunkiseudun osalta näyttö on osin ristiriitaista, kun tarkastellaan asuinalueen työttömyysasteen ja työttömäksi joutuvan myöhempien ansiotulojen yhteyttä

Lue lisää>
Artikkeli |  28.08.2015Pia Houni, Heli Ansio

Yhteisölliset työtilat kipinöivät kaupunkikulttuurissa

Luovien ammattilaisten ja tietotyöläisten yhteisölliset työtilat ovat yleistyneet Helsingissäkin nopeasti 2010-luvulla. Yksin työskentelevät saavat niistä toimivan työtilan lisäksi sosiaalisia kontakteja ja samanhenkisiä työkavereita ja voivat löytää myös ammatillista tukea ja työtä hyödyttäviä verkostoja.

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  24.08.2015Netta Mäki

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä alueittain 1996–2014

Helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut artikkelissa käsiteltävällä ajanjaksolla 1996–2014. Viimeisten neljän vuoden aikana kasvu on kuitenkin hidastunut etenkin naisten osalta. Joissakin Helsingin suurpiireissä elinajanodote on jopa hieman pienentynyt edeltävältä viisivuotiskaudelta.

Lue lisää>

Lähidemokratia Helsingissä - mitä tapahtui demokratiapilottien jälkeen?

Helsingissä on voimistunut asukkaiden osallistumiseen ja itseohjautuvaan toimintaan perustuva kulttuuri. Mitä kokemuksia jäi käteen kahden vuoden takaisista demokratiapilottihankkeista, joissa haettiin uusia käytäntöjä osallisuuteen ja vuorovaikutukseen?

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  18.08.2015Sini Askelo

Mitä Helsingin vaalitulokset kertovat aluenäkökulmasta?

Eduskuntavaalin tuloksista havaitaan muun muassa, että kannatus jakautuijoillakin Helsingin alueilla monen puolueen kesken, kun toisilla alueilla äänet taas keskittyivät varsin vahvasti kahdelle puolueelle.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.03.2015Mika Mäkelä

Puu-Kallion saneeraus oli vuosikymmenten palapeli

Kallion kaupunginosaan syntyi 1800-luvun loppupuolella työväestön asuttama puutaloalue. Puutaloalueesta on jäljellä vain vähäiset muistot, koska se purettiin eli saneerattiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä muutamaa rakennusta lukuun ottamatta. Artikkeli tarkastelee saneerausprosessia ja sen tuloksia.

Lue lisää>

Lauttasaaressa kehitetään asukaslähtöistä palveluverkkoa

Yhä useampi yli 85-vuotias asuu tulevaisuudessa omassa kodissaan itsenäisesti tai autettuna. Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteisessä hankkeessa on kehitetty ikääntyneiden omatoimista asumista tukevaa palveluverkkoa Lauttasaaressa. Keskeisiä kysymyksiä ovat saavutettavuus ja esteettömyys sekä eri toimijoiden sujuva yhteistyö palvelujen tuottamisessa.

Lue lisää>

Uutiset: Työkaluja metropolialueen kehittämiseen

Yksi tuoreen kokoomateoksen tutkimusartikkeleita yhdistävä teema on metropolialueen kaupunkirakenteen sirpaloituminen ja sen taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset seuraukset.

Lue lisää>
Artikkeli |  08.12.2014Pekka Vuori

Eläkeikäisen väestön kehitys Helsingissä

Helsinkiläisistä 16 prosenttia on tällä hetkellä yli 65-vuotiaita, eli hieman harvempi kuin Suomessa keskimäärin. Heidän osuutensa väestöstä ylittää Helsingissä 20 prosenttia väestöennusteen mukaan vuonna 2032, kun koko maassa näin käy jo ensi vuodenvaihteessa.

Lue lisää>

Saavutettavuutta laskemassa pääkaupunkiseudulla

Arjen palvelujen hyvä saavutettavuus ja valinnan vapaus kulkumuotojen välillä ovat yksi toimivan kaupungin tunnusmerkeistä.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita