Helsinki
Sivustoa ei enää päivitetä 1.3.2023 alkaen.

Helsingin kaupunginkanslian julkaisemat uudet tutkimusartikkelit löytyvät sivustolta kaupunkitieto.hel.fi.

Artikkelit

Urbaanien paikkojen estetiikka: näkökulma kestävään kaupungistumiseen

Tämän päivän urbaania elämäntyyliä määrittää liikkuvuus ja erilaisten älyteknologioiden mahdollistama etäläsnäolo. Tästä huolimatta arkinen elinympäristömme ja sen sisältämät verrattain pysyvät paikat ovat keskeisiä kaupunkielämän kokemuksellisen laadun ja kokonaisvaltaisen kestävyyden osatekijöitä. Näiden urbaanien paikkojen omalaatuinen, usein jopa melko vaatimaton ja vähäeleinen esteettisyys jäsentää elämäämme ja tekee arkipäivästä merkityksellistä. Nämä paikat ja niiden estetiikka ovat kuitenkin jatkuvasti uhattuna.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.11.2018Netta Mäki

Nuorten tupakointi vähentynyt – erot lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien välillä edelleen hyvin suuret

Vaikka tupakointi on vähentynyt jo pitkään, se on edelleen yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme. Nuorten tupakointi on vähentynyt etenkin 2010-luvulla selvästi, ja valtaosa suomalaisnuorista ei tupakoikaan. Tupakointi on kuitenkin yksi keskeisimmistä väestöryhmien välisten terveyserojen selittäjistä, ja koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa ovat jo nuorilla huomattavat.

Lue lisää>

Helsingin alueellinen eriytyminen: kaksi lähestymistapaa segregaation seurantaan

Asuinalueiden voimakasta eriytymistä eli segregaatiota pidetään yleisesti huolestuttavana kehityskulkuna. Kehitystä voidaan tarkastella erilaisin menetelmin. Mikäli segregaatiota seurataan vain yhdestä näkökulmasta tai vain yhdenlaisella mittarilla, olennaisia kehityskulkuja saattaa jäädä huomaamatta. Tässä artikkelissa tarkastelemme eriytymistä sekä väestöryhmien alueellisessa sijoittumisessa että kaupunginosien väestörakenteen muutosten näkökulmasta. Esittelemme myös viime vuosikymmenten kehitystä pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.05.2018Auri Lyly-Falk

Nuoret käyttävät alkoholia entistä vähemmän

Nuorten päihteiden käyttö, erityisesti alkoholin käyttö, on viime vuosina vähentynyt. Nuoret juovat itsensä yhä harvemmin humalaan, ja raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt. Alkoholin käyttöön suhtaudutaan kyllä hyväksyvästi, mutta humalahakuista juomista ei hyväksytä yhtä suurissa määrin kuin kohtuukäyttöä. Ammattiin opiskelevat käyttävät enemmän alkoholia kuin lukiossa opiskelevat.

Lue lisää>
Artikkeli |  23.01.2018Vesa Keskinen

KAPA: Arjen ongelmien kanssa pärjätään, terveyspalveluissa osin parannettavaa

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa kysyttiin vastaajien näkemyksiä muun muassa heitä koskettavista arjen ongelmista. Tässä kysymyskokonaisuudessa painottuivat elämää vaikeuttavat sairaudet tai vammat. Lisäksi tutkimuksessa pyydettiin arvioita kunnan terveyspalveluista.

Lue lisää>
Artikkeli |  20.12.2017Mika Ronkainen

Katsaus helsinkiläislasten ja -nuorten kokemaan kiusaamiseen

Kiusaaminen on Kouluterveyskyselyn vastausten perusteella vähentynyt Helsingin kouluissa merkittävästi vajaassa kymmenessä vuodessa. Yleisintä kiusaaminen on peruskouluissa, joissa 4.- ja 5.-luokkalaisista joka neljäs on ainakin kerran joutunut kiusatuksi lukuvuoden aikana. Artikkeli on osa sarjaa, jossa käsitellään helsinkiläisten lasten ja nuorten vastauksia valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn.

Lue lisää>
Kvartti 4/2017 |  15.12.2017Teemu Vass

Pitääkö lähiöistä olla huolissaan?

Mihin asioihin kaupungin kannattaisi tutkijoiden mielestä panostaa, että Helsingin lähiöillä olisi hyvät mahdollisuudet pärjätä myös jatkossa? Lähiöiden tilanteeseen paneutuneet tutkijat keskustelevat tässä artikkelissa siitä, miltä lähiöiden asema näyttää tänä päivänä ja millaista tulevaisuutta lähiöille on odotettavissa.

Lue lisää>

Kaupunginosien eriytymistä pitää seurata, mutta mittareihin on syytä suhtautua kriittisesti

Olisi virhe tarkastella kaupunginosien eriytymistä ja väestön eriarvoistumista pelkästään ongelmallisiksi koettujen asuinalueiden kautta, varoittavat kansainväliset tutkijat. Erilaistumisen dynamiikka kattaa koko kaupunkiseudun. Alueiden lisäksi on kohdistettava katse myös yksilöihin ja heidän elämänkaariinsa.

Lue lisää>

Helsinkiläisperheiden lastenhoitoratkaisuista uutta tietoa

Helsingin kaupungin ja Kelan yhteistutkimushankkeen Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä 2010-luvulla (HELA) aineisto on saatu kerättyä ja ensimmäiset tulokset julkaistaan syksyllä 2017.

Lue lisää>

Yksivuotiaiden vanhemmat tyytyväisiä varhaiskasvatukseen

Helsingissä on kerätty tietoa yksivuotiaiden lasten vanhemmilta lastenhoidon ratkaisuista sekä monista lapsen ja perheen hyvinvoinnin ulottuvuuksista. Tulokset kertovat perheiden moninaisuudesta ja vanhempien taustan merkityksestä. Muun muassa matalammin koulutetuilla vanhemmilla ja heidän lapsillaan näyttäisi olevan tarvetta tukeen varhaiskasvatuksessa ja muissa palveluissa.

Lue lisää>

Laskelmatyökaluilla voidaan tunnistaa lapsiperheiden kannustinloukkuja

Artikkelissa havainnollistetaan esimerkkilaskelmien avulla sitä, miten tulosidonnaiset päivähoitomaksut muuttuvat ja vaikuttavat perheen käytettävissä oleviin tuloihin. Erityisesti yksinhuoltajaperheiden osalta laskelmilla voitiin paikantaa mahdollisia kannustinloukkuja.

Lue lisää>

Helsinki on panostanut lasten hyvinvointia koskevan tiedon tuotantoon

Kuusitoista prosenttia Helsingin asukkaista on lapsia, ja alle 18-vuotiaiden lasten määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 122 000 lapseen. Helsingin kasvava lapsimäärä ennustaa myös palvelujen kysynnän kasvua. Hyvien palvelujen suunnittelua varten tarvitaan väestötietojen lisäksi tietoa lasten hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä.

Lue lisää>
Artikkeli |  30.05.2017Netta Mäki

Helsinkiläisten kuolleisuus muuta maata korkeammalla tasolla

Työikäisen väestön ikävakioitu kuolleisuus on Helsingissä noin 15 prosenttia korkeampaa kuin muualla Suomessa. Sairastavuusindeksien mukaan helsinkiläisten sairastavuus on kuitenkin muuta maata vähäisempää. Tämän ristiriidan taustalla on monia mahdollisia syitä, muun muassa sairastavuusindeksien kokoamistavat ja Helsingin väestön polarisoituminen.

Lue lisää>
Artikkeli |  23.05.2017Johanna Lilius

Kulttuuria ja taidetta lähiöön - alueellinen kulttuurityö erityisesti maahanmuuttajien näkökulmasta

Tässä artikkelissa tarkastellaan kulttuuria esikaupunkialueella. Artikkeli pohjaa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Aalto-yliopistossa toteutettuun Artsu-projektiin, jossa tutkittiin kulttuurin merkitystä asuinalueiden kehittämisessä sekä seurattiin ja arvioitiin Suomen Kansallisteatterin Helsingin Kontulassa toteutettua yleisötyötä.

Lue lisää>

Lapsiperheiden vanhempien työllisyys Helsingissä

Lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste on Helsingissä keskimäärin korkeampi kuin muun väestön. Tietyillä ryhmillä työllisyystilanne on kuitenkin vaikeutunut: etenkin monilapsisten perheiden äideillä sekä päivähoitoikäisten lasten yksinhuoltajilla on ongelmia työelämään pääsyssä. Koulutuksella on selkeä yhteys lapsiperheiden työllisyystilanteeseen.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Anu Yijälä

Maahanmuuttajien työelämäintegraatiota ja taloudellista sopeutumista selvitetään tarkemmin

Suomessa hankitulla työkokemuksella on keskeinen merkitys maahanmuuttajien myöhemmälle toimeentulolle. Myös puolison rooli toimeentulotukiriippuvuudesta irtipääsyssä on tärkeä. Tänä vuonna alkaneessa tutkimushankkeessa selvitetään tarkemmin näiden tulosten taustalla olevia asioita sekä muita maahanmuuttajien taloudelliseen sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Teemu Vass

”Ensimmäisillä kohtaamisilla on merkitystä”

Suomeen saapui viime vuoden alkusyksystä alkaen kaikkien aikojen mittavin turvapaikanhakija-aalto. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Maria Nyman kertoo hankkeesta, joka perustuu irakilaisten, englantia puhuvien ja työkokemusta omaavien turvapaikanhakijoiden haastatteluihin.

Lue lisää>
Artikkeli |  12.10.2016Vesa Keskinen

Helsinkiläisten humalajuominen entistä harvinaisempaa

Turvallisuuskyselyn vastaajista 27 prosenttia kertoi juovansa itsensä vähintään kerran kuussa humalaan. Tämä oli vähemmän kuin aikaisemmissa kyselyissä. Samalla humalajuomista välttävien henkilöiden osuus oli noussut.

Lue lisää>
Kvartti 3/2016 |  06.10.2016Vesa Keskinen

Julkisia ja yksityisiä tiloja

Kävelylenkkeily osoittautui ehdottomasti yleisimmäksi liikunnan muodoksi, kun helsinkiläisiltä kysyttiin tuoreessa kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa heidän liikuntatottumuksistaan. Pyöräilyä ja luonnossa liikkumista harrasti joka toinen vastaaja. Myös uinti, kuntosalilla käynti ja jumppa olivat suosittuja.

Lue lisää>
Artikkeli |  13.09.2016Vesa Keskinen

Tyytyväisyys asuinalueeseen syntyy turvallisuudesta ja naapurisuhteista

Helsingin turvallisuustutkimuksessa kysyttiin kaupunkilaisilta, kuinka tyytyväisiä he ovat omaan asuinalueeseensa, sekä sitä, paljonko he pitävät yhteyttä naapureihin ja tuttuihin.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita

  • Aihealueen mukaan
  • Julkaisuajan mukaan
  • Kvartin numeron mukaan