Artikkelit
Päihde- ja mielenterveyspalvelut koetaan merkittävinä kaupungin turvallisuudelle ja viihtyisyydelle
Helsingin turvallisuuskyselyssä kysyttiin vastaajien näkemyksiä siitä, missä määrin tietyt toimenpiteet parantaisivat Helsingin turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Nuorten asunnottomuus Helsingissä
Nuorten asumisongelmat ovat jopa kaksinkertaistuneet vuosikymmenessä. Nuorten asunnottomuus jää usein piiloon, muun muassa koska kynnys majoittua tuttavien luona on matala. Onko kaverin sohvalla nukkumisesta tulossa normaali osa nuoruutta?
Mitä kansainväliset kaupunkivertailut kertovat Helsingistä?
Kaupunkivertailujen tulkinta vaatii aikaa ja runsaasti taustatietoa eri aloilta, mutta vertailuista voi oppia paljon. Artikkelissa tarkastellaan Helsingin sijoittumista kansainvälisissä vertailuissa useammasta näkökulmasta, kuten väestökehityksen, työn ja talouden sekä elintason ja elämänlaadun alueilla.
Kantakaupungissa asuu tyytyväisiä lapsiperheitä
Kaupunkikeskustoissa asuminen on viime vuosikymmenen aikana kasvattanut suosiotaan lapsiperheiden keskuudessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten pikkulapsiperheiden asumisvalintoja ja asumistyytyväisyyttä.
Itämeri hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteenä
Puhdas Itämeri on kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja Helsingin elinvoimaisuuden rakennusaine. Helsingin edustan merialueen tila on parantunut pitkäjänteisen vesiensuojelun seurauksena. Muuttuva ilmasto ja yhteiskunta tuovat kuitenkin vaikeasti ennakoitavia haasteita vesiensuojeluun.
Lapsiköyhyysriski Helsingissä koko maata korkeampi
Helsinkiläisten lasten pienituloisuusriski on ollut jo yli vuosikymmenen ajan koko maan lasten pienituloisuusriskiä korkeampi. Vuoden 2011 jälkeen lapsiköyhyysriski on Helsingissä kuitenkin ollut laskussa, ja pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa mittakaavassa se on matala.
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus tukena helsinkiläisten hyvinvoinnin seurannassa
THL:n tuottama Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) tuo kunnille rekisteritietojen rinnalle tietoa asukkaiden koetusta hyvinvoinnista ja terveydestä, elintavoista ja muista hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Tätä tietoa on nyt saatavilla myös Helsingistä, ja sen hyödyntämistä osana kaupunkilaisten hyvinvoinnin seurantaa olisi syytä kehittää.
Koettua hyvinvointia Helsingin seudun lähiöissä
Sosiaalinen ja etninen segregaatio luonnehtii monien Helsingin seudun lähiöiden viimeaikaista kehitystä. Tämä artikkeli valottaa lähiöasukkaiden koettua hyvinvointia kahdesta näkökulmasta, tarkastelemalla koetun terveyden ja turvallisuuden vaihtelua asuinympäristön mukaan. Alustavia tuloksia pohditaan sosiaalisen sekoittamisen politiikan näkökulmasta.
Sosiaalipalveluja koskeva tieto parempaan käyttöön
Sosiaalinen raportointi on keino tuottaa järjestelmällisesti tietoa sosiaalihuollon asiakkaista ja heidän tarpeistaan. Nykyisin esimerkiksi päättäjät tietävät sosiaalityöstä ja sen sisällöstä suhteellisen vähän. Helsingin kaupunki tehostaa tiedon hyödyntämistä, jotta voidaan suunnitella parempia ja varhaisempaan vaiheeseen kohdistuvia palveluja.
Aktiivinen nuori voi hyvin
Kun uusia nuorten palveluja kehitetään tai vanhoja parannetaan, helposti saatavaa faktaa on Helsingin nuorten hyvinvointikertomuksen ansiosta aina käytettävissä. Yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa, esimerkiksi lisääntynyt ääriajattelu, vihapuheet ja isot pakolaisvirrat arveluttavat nuoria. Samaan aikaan on kuitenkin esimerkiksi yhteishenki Helsingin kouluissa kehittynyt myönteiseen suuntaan.
Elinajanodotteen kehitys Helsingissä alueittain 1996–2014
Helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut artikkelissa käsiteltävällä ajanjaksolla 1996–2014. Viimeisten neljän vuoden aikana kasvu on kuitenkin hidastunut etenkin naisten osalta. Joissakin Helsingin suurpiireissä elinajanodote on jopa hieman pienentynyt edeltävältä viisivuotiskaudelta.
Koulu opettaa myös elämää varten
Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiaineessa ja kansainvälisissä vertailuissa. Tai sitten tarkastellaan resursseja, kuten lukioiden määrää, oppilaiden ryhmäkokoa tai tietoteknistä varustelua. Harvoin kuitenkaan puhutaan opetuksen sisällöistä ja tavoista, joilla niitä opetetaan ja opiskellaan. Vielä vähemmän tiedetään siitä, mitä tietoja ja taitoja nuoret ovat koulussa mielestään oppineet.
Imeväiskuolleisuuden pieneneminen Helsingissä 1900-luvun alkupuolella
Imeväiskuolleisuus alkoi Suomessakin pienentyä 1800-luvun loppupuolella, millä on ollut merkittävä vaikutus elinajanodotteen kasvuun. Helsingin tilastollisten vuosikirjojen tiedot mahdollistavat ilmiön analysoinnin kaupunkiympäristössä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, ja näyttääkin, että imeväiskuolleisuuden rakenne ollut Helsingissä erilainen kuin maaseutuvaltaisessa elinympäristössä
Vanhuspalvelujen kustannukset kasvavat rajusti kuluvalla vuosikymmenellä
Artikkeli haarukoi 75 vuotta täyttäneiden ikäihmisten palvelujen kustannuksia vuonna 2020 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Laskelmissa vertaillaan vuoden 2013 palvelurakenteella aiheutuvia kustannuksia ikäihmisten laatusuosituksen mukaiseen alempaan palvelurakenteeseen.
Kolmannessa iässä koettu hyvinvointi Helsingissä
Useimmat eläkeikään ehtineet voivat hyvällä syyllä odottaa kymmeneksi tai pariksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin vireätä elämänvaihetta, jossa he voivat toteuttaa itseään. Artikkelissa tarkastellaan 65-80-vuotiaiden helsinkiläisen kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Valtaosa on tyytyväisiä elämäänsä.
Onko iäkkäillä helsinkiläisillä auttajia?
Kansainvälisessä vertailussa Helsingin väestö vanhenee ripeästi, ja hoitotarve tulee kasvamaan. Onko ikääntyvillä helsinkiläisillä lähipiirissään auttajia ja mitä hoidolta toivotaan? Miltä tilanne näyttää suhteessa muihin maihin?
Lauttasaaressa kehitetään asukaslähtöistä palveluverkkoa
Yhä useampi yli 85-vuotias asuu tulevaisuudessa omassa kodissaan itsenäisesti tai autettuna. Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteisessä hankkeessa on kehitetty ikääntyneiden omatoimista asumista tukevaa palveluverkkoa Lauttasaaressa. Keskeisiä kysymyksiä ovat saavutettavuus ja esteettömyys sekä eri toimijoiden sujuva yhteistyö palvelujen tuottamisessa.
Uutiset: Työkaluja metropolialueen kehittämiseen
Yksi tuoreen kokoomateoksen tutkimusartikkeleita yhdistävä teema on metropolialueen kaupunkirakenteen sirpaloituminen ja sen taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset seuraukset.
Kotona asumiseen tukea ikääntyneiden virtuaalihoitokokeilusta
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston hankkeessa kokeiltiin virtuaalihoitoa eli kuvapuhelinyhteyttä iäkkäisiin asiakkaisiin. Uudenlaisesta palvelusta voi olla jatkossa hyötyä omaishoidossa ja päivätoiminnassa, ja sillä voidaan mahdollisesti korvata kotihoidossakin muistutus-, seuranta- ja arviointikäyntejä.
Väestön ikääntyminen haastaa hyvinvointiyhteiskunnan
Elämme yhä pidempään yhä terveempinä. Tämä on hyvinvointiyhteiskunnan tuloksia ja näkyy elinajanodotteen kasvuna sekä myös heikkenevänä huoltosuhteena. Erityisesti heikkenevä vanhushuoltosuhde – se, että yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa suhteessa työikäisten määrään – haastaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
Selaa artikkeleita
Kirjoittajan mukaan
- Ainokaisa Tarnanen
- Anita Haataja
- Anna Idström
- Anna-Liisa Niemelä
- Anna-Maija Castrén
- Anniina Miettinen
- Annina Ala-Outinen
- Annukka Jyrämä
- Anssi Vartiainen
- Antti Hautamäki
- Antti Malinen
- Anu Henriksson
- Anu Henriksson
- Anu Yijälä
- Ari Jaakola
- Ari Niska
- Arto Koskelo
- Arttu Vainio
- Asta Manninen
- Auri Lyly-Falk
- Belinda Barbato
- Carl-Magnus Roos
- Charles Landry
- Claudia Bergroth
- Eeva Kostiainen
- Eija Laihinen
- Eija Pyyhtiä
- Eija Rauniomaa
- Eija Rauniomaa
- Eila Ratasvuori
- Elias Willberg
- Elina Leinonen
- Elina Maaniitty
- Elisa Pulkkinen
- Elise Haapamäki
- Enni Airaksinen
- Esa Nikunen
- Eyüp Yilmaz
- Gritten Naams
- Hanna Ahlgren-Leinvuo
- Hanna Ahtiainen
- Hanna Wass
- Heidi Huilla
- Heidi Taskinen
- Heikki A. Loikkanen
- Heikki Helin
- Helena Kotro
- Heli Ansio
- Heli Sjöblom-Immala
- Henri Laukkanen
- Henrietta Grönlund
- Henrik Lönnqvist
- Henrikki Tenkanen
- Hertta Sydänlammi
- Heta Itämäki
- Ilkka Susiluoto
- Inkeri Vähä-Piikkiö
- Ira Verma
- Irma Sippola
- Jaakko Ikonen
- Jaana Hyvärinen
- Jarkko Rasinkangas
- Jarmo Nieminen
- Jenni Erjansola
- Jenni Kuoppa
- Jenni Neuvonen
- Jenni Väliniemi-Laurson
- Jeremias Kortelainen
- Johanna Lammi-Taskula
- Johanna Hietamäki
- Johanna Lilius
- Jonas Sjöblom
- Juha Nyman
- Juha Suokas
- Jukka Hirvonen
- Jukka Lehtonen
- Jussi Kulonpalo
- Kaisa Oksanen
- Kari Hyytiäinen
- Karoliina Bergström
- Katariina Kainulainen-D’Ambrosio
- Katariina Saarela
- Kati Katajisto
- Katja Kokko
- Katja Vilkama
- Kirsi Verkka
- Krista Nieminen
- Laika Nevalainen
- Laura Ansala
- Lauri Tuomi
- Leena Hietaniemi
- Liisi Ylönen
- Liselotte Bicknese
- Lukas Behrend
- Maija Faehnle
- Mari Vaattovaara
- Maria Salonen
- Maria Valaste
- Marianne Forsell
- Marina Lindell
- Marja-Liisa Lommi
- Marjukka Weide
- Martti Tuominen
- Mats Stjernberg
- Matti Autio
- Matti O. Hannikainen
- Meri Norola
- Mervi Ilmonen
- Mervi Patosalmi
- Mika Kortelainen
- Mika Mäkelä
- Mika Ronkainen
- Mikko Jääskeläinen
- Mikko Salasuo
- Minna Salorinne
- Netta Mäki
- Nina Ahola
- Nina Hiltunen
- Olli Nuutila
- Olli Voutilainen
- Oskar Rönnberg
- Oskari Harjunen
- Outi Rissanen
- Päivi Kippo-Edlund
- Päivi Koikkalainen
- Pasi Mäenpää
- Pasi Saukkonen
- Pekka Borg
- Pekka Lahti
- Pekka Mustonen
- Pekka Valkama
- Pekka Vuori
- Perttu Saarsalmi
- Petri Tapio
- Petronella Lehtelä
- Petteri Räisänen
- Petteri Huuska
- Pia Houni
- Reetta Marttinen
- Reetta Sariola
- Ritva Viljanen
- Saara Lehtiniemi
- Sami Kajalo
- Samu Nyström
- Sanna Ranto
- Seppo Aalto
- Seppo Laakso
- Simo Laakkonen
- Sini Askelo
- Stina Högnabba
- Stina Högnabba
- Susa Eräranta
- Suvi Määttä
- Tamás Lahdelma
- Tapio Rissanen
- Taru Lindblom
- Tea Lönnroth
- Tea Tikkanen
- Teemu Kemppainen
- Teemu Vass
- Teemu Vauhkonen
- Tiina Luoma
- Timo Cantell
- Timo Lukkarinen
- Timo M. Kauppinen
- Tommi Sulander
- Tuija Mustajärvi
- Tuomas Tavi
- Tuomo Martikainen
- Tuukka Saarimaa
- Tuula Joronen
- Tuuli Toivonen
- Vaula Tuomaala
- Veera Moll
- Veikko Eranti
- Veikko Isotalo
- Venla Bernelius
- Vesa Keskinen
- Vesa Vihanninjoki
- Vilma Ahonen
- Vuokko Heikinheimo
Aihealueen mukaan
Julkaisuajan mukaan
- Tammikuu 2023
- Joulukuu 2022
- Marraskuu 2022
- Elokuu 2022
- Kesäkuu 2022
- Toukokuu 2022
- Huhtikuu 2022
- Maaliskuu 2022
- Helmikuu 2022
- Tammikuu 2022
- Joulukuu 2021
- Lokakuu 2021
- Syyskyy 2021
- Elokuu 2021
- Kesäkuu 2021
- Toukokuu 2021
- Maaliskuu 2021
- Helmikuu 2021
- Tammikuu 2021
- Joulukuu 2020
- Lokakuu 2020
- Syyskyy 2020
- Elokuu 2020
- Kesäkuu 2020
- Toukokuu 2020
- Huhtikuu 2020
- Maaliskuu 2020
- Helmikuu 2020
- Tammikuu 2020
- Joulukuu 2019
- Lokakuu 2019
- Syyskyy 2019
- Elokuu 2019
- Kesäkuu 2019
- Toukokuu 2019
- Huhtikuu 2019
- Maaliskuu 2019
- Helmikuu 2019
- Tammikuu 2019
- Joulukuu 2018
- Marraskuu 2018
- Lokakuu 2018
- Syyskyy 2018
- Elokuu 2018
- Heinäkuu 2018
- Kesäkuu 2018
- Toukokuu 2018
- Huhtikuu 2018
- Maaliskuu 2018
- Helmikuu 2018
- Tammikuu 2018
- Joulukuu 2017
- Marraskuu 2017
- Lokakuu 2017
- Syyskyy 2017
- Elokuu 2017
- Heinäkuu 2017
- Kesäkuu 2017
- Toukokuu 2017
- Huhtikuu 2017
- Maaliskuu 2017
- Tammikuu 2017
- Joulukuu 2016
- Marraskuu 2016
- Lokakuu 2016
- Syyskyy 2016
- Elokuu 2016
- Heinäkuu 2016
- Kesäkuu 2016
- Toukokuu 2016
- Huhtikuu 2016
- Maaliskuu 2016
- Tammikuu 2016
- Joulukuu 2015
- Marraskuu 2015
- Elokuu 2015
- Maaliskuu 2015
- Helmikuu 2015
- Joulukuu 2014
- Syyskyy 2014
- Elokuu 2014
- Toukokuu 2014
- Tammikuu 2014
- Joulukuu 2013
- Kesäkuu 2013
- Huhtikuu 2013
- Maaliskuu 2013
- Tammikuu 2013
Kvartin numeron mukaan
- Kvartti 2/2022
- Kvartti 1/2022
- Kvartti 4/2021
- Kvartti 1/2021
- Kvartti 4/2020
- Kvartti 2/2020
- Kvartti 1/2020
- Kvartti 4/2019
- Kvartti 3/2019
- Kvartti 1/2019
- Kvartti 4/2018
- Kvartti 3/2018
- Kvartti 1/2018
- Kvartti 4/2017
- Kvartti 3/2017
- Kvartti 4/2016
- Kvartti 3/2016
- Kvartti 1/2016
- Kvartti 4/2015
- Kvartti 2/2015
- Kvartti 1/2015
- Kvartti 3/2014
- Kvartti 2/2014
- Kvartti 1/2014
- Kvartti 4/2013
- Kvartti 2/2013
- Kvartti 1/2013
- Vain verkossa