Helsingin turvallisuuskyselyssä kysyttiin vastaajien näkemyksiä siitä, missä määrin tietyt toimenpiteet parantaisivat Helsingin turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Nuorten asumisongelmat ovat jopa kaksinkertaistuneet vuosikymmenessä. Nuorten asunnottomuus jää usein piiloon, muun muassa koska kynnys majoittua tuttavien luona on matala. Onko kaverin sohvalla nukkumisesta tulossa normaali osa nuoruutta?

Kaupunkivertailujen tulkinta vaatii aikaa ja runsaasti taustatietoa eri aloilta, mutta vertailuista voi oppia paljon. Artikkelissa tarkastellaan Helsingin sijoittumista kansainvälisissä vertailuissa useammasta näkökulmasta, kuten väestökehityksen, työn ja talouden sekä elintason ja elämänlaadun alueilla.

Kaupunkikeskustoissa asuminen on viime vuosikymmenen aikana kasvattanut suosiotaan lapsiperheiden keskuudessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten pikkulapsiperheiden asumisvalintoja ja asumistyytyväisyyttä.

Puhdas Itämeri on kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja Helsingin elinvoimaisuuden rakennusaine. Helsingin edustan merialueen tila on parantunut pitkäjänteisen vesiensuojelun seurauksena. Muuttuva ilmasto ja yhteiskunta tuovat kuitenkin vaikeasti ennakoitavia haasteita vesiensuojeluun.

Helsinkiläisten lasten pienituloisuusriski on ollut jo yli vuosikymmenen ajan koko maan lasten pienituloisuusriskiä korkeampi. Vuoden 2011 jälkeen lapsiköyhyysriski on Helsingissä kuitenkin ollut laskussa, ja pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa mittakaavassa se on matala.

THL:n tuottama Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) tuo kunnille rekisteritietojen rinnalle tietoa asukkaiden koetusta hyvinvoinnista ja terveydestä, elintavoista ja muista hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Tätä tietoa on nyt saatavilla myös Helsingistä, ja sen hyödyntämistä osana kaupunkilaisten hyvinvoinnin seurantaa olisi syytä kehittää.

Sosiaalinen ja etninen segregaatio luonnehtii monien Helsingin seudun lähiöiden viimeaikaista kehitystä. Tämä artikkeli valottaa lähiöasukkaiden koettua hyvinvointia kahdesta näkökulmasta, tarkastelemalla koetun terveyden ja turvallisuuden vaihtelua asuinympäristön mukaan. Alustavia tuloksia pohditaan sosiaalisen sekoittamisen politiikan näkökulmasta.

Kun uusia nuorten palveluja kehitetään tai vanhoja parannetaan, helposti saatavaa faktaa on Helsingin nuorten hyvinvointikertomuksen ansiosta aina käytettävissä. Yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa, esimerkiksi lisääntynyt ääriajattelu, vihapuheet ja isot pakolaisvirrat arveluttavat nuoria. Samaan aikaan on kuitenkin esimerkiksi yhteishenki Helsingin kouluissa kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut artikkelissa käsiteltävällä ajanjaksolla 1996–2014. Viimeisten neljän vuoden aikana kasvu on kuitenkin hidastunut etenkin naisten osalta. Joissakin Helsingin suurpiireissä elinajanodote on jopa hieman pienentynyt edeltävältä viisivuotiskaudelta.

Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiaineessa ja kansainvälisissä vertailuissa. Tai sitten tarkastellaan resursseja, kuten lukioiden määrää, oppilaiden ryhmäkokoa tai tietoteknistä varustelua. Harvoin kuitenkaan puhutaan opetuksen sisällöistä ja tavoista, joilla niitä opetetaan ja opiskellaan. Vielä vähemmän tiedetään siitä, mitä tietoja ja taitoja nuoret ovat koulussa mielestään oppineet.

Kansainvälisessä vertailussa Helsingin väestö vanhenee ripeästi, ja hoitotarve tulee kasvamaan. Onko ikääntyvillä helsinkiläisillä lähipiirissään auttajia ja mitä hoidolta toivotaan? Miltä tilanne näyttää suhteessa muihin maihin?