Artikkelit
Turvallisuustutkimus: Naapuruussuhteet ja turvallisuuden tunne Helsingin asuinalueilla
Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitettiin asukkaiden naapuruussuhteita ja niiden yhteyttä koettuun turvallisuuteen. Yhteydenpidossa naapureihin ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia edelliseen tutkimuskertaan nähden. Uutena teemana tutkimuksessa kysyttiin sitä, miten vastaajat arvelevat naapurustonsa asukkaiden puuttuvan erilaisiin häiriötilanteisiin.
Helsinki kehittyy, mutta kirivätkö muut ohi?
Millaisena Helsingin viimeaikainen kehitys näyttäytyy kansainvälisten kaupunkitilastojen valossa? Katsaus keskittyy väestökehityksen, koulutuksen, talouden ja työmarkkinoiden sekä kaupunkikokemusten ja elämänlaadun teemoihin.
Mitä hyötyä Helsingille on kaupunkirankingeista?
Kansainvälisten kaupunkivertailujen seurantaa ja hyödyntämistä on Helsingissä viime vuosina tehostettu. Kvartti kutsui asiantuntijoita keskustelemaan rankingien hyvistä ja huonoista puolista ja siitä, miten niihin koottua tietoa voidaan käyttää kaupungin kehittämiseen.
Puolueet pääkaupungeissa – arvoliberalismi menestyy oikeistopopulismia paremmin
Suomessa oli eduskuntavaalit keväällä 2019. Vaalitulos paljasti sekä eroja että yhtäläisyyksiä Helsingin vaalituloksen ja valtakunnallisen vaalituloksen välillä. Miten käy, kun tarkasteluun otetaan muita Pohjois-Euroopan pääkaupunkeja ja verrataan näitä keskenään?
Pääkirjoitus 4/2019
Helsingin kannalta on tärkeää tuntea kaupungin erityispiirteet suhteessa muihin suuriin suomalaisiin kaupunkeihin. Koska Helsinki poikkeaa kokonsa ja asemansa puolesta niin monella tapaa muista kotimaisista kaupungeista, myös ulkomaiset verrokkikaupungit ovat kiinnostavia.
Uutinen: Pohjoismaiset tilastoalan asiantuntijat keskustelivat alan kehitysnäkymistä
Tulevaisuus edellyttää tilastoalan viranomaisilta uudenlaisia työtapoja ja entistä monipuolisempaa yhteistyötä. Tilastoala on tunnistanut myös muun muassa valeuutisiin ja vaihtoehtoisiin totuuksiin liittyvät ongelmat ja tarttunut niihin.
Helsinki matkailukaupunkina – vertailua muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin
Helsingin matkailun vuosikymmen on ollut nousevaa aaltoliikettä, kun tarkastellaan matkailijoiden yöpymistilastoja. Vuonna 2017 nousu kääntyi ennätyksellisen nopeaksi, ja kasvuprosentti oli lähellä Euroopan kärkeä. Pohjoismaiden pääkaupungeilla on matkailukohteina yhteisiä piirteitä, kuten vilkas amerikkalainen ja kiinalainen kysyntä. Toisaalta kaupunkien välillä on useita eroja.
Asumisen etninen eriytyminen Helsingissä ja muualla
Väestöryhmien asumisen voimakas alueellinen eriytyminen eli segregaatio nähdään yleisesti ongelmallisena piirteenä kaupungin tasapainoisen kehityksen kannalta. Helsingissä asumisen etninen eriytyminen on keskitasoa verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkeihin ja matalahkoa verrattuna esimerkiksi Ruotsin kaupunkeihin.
Turvallisuustutkimus: Huumeiden ja väkivallan näkeminen yleisintä itäisessä kantakaupungissa
Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan sekä väkivaltaa että huumeisiin liittyviä ongelmia nähdään pääosin yhtä usein kuin edellisellä tutkimuskerralla kolme vuotta aikaisemmin. Omalla asuinalueella nähdään väkivaltaa selvästi vähemmän kuin viime vuosikymmenellä.
Pikkulapsiperheiden muuttoliike muovaa koulujen oppilaspohjaa Helsingissä
Koulujen väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa kasvussa, ja yksi merkittävä tekijä kehityksen taustalla on koulujen oppilasalueiden väestörakenne. Väestörakenteeseen vaikuttaa muun muassa lapsiperheiden muuttoliike, eli käytännössä se, millaisilla alueilla kouluikäisten lasten vanhemmat haluavat asua. Koulujen oppilaspohjan eriytymisen kannalta merkittävin muuttajaryhmä eivät kuitenkaan ole koululaiset, vaan ne lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.
Unohdettu alueliitoshanke 1970–72 – mihin Helsingin toinen suuri laajenemisyritys kariutui?
1960-luvun lopulla, parikymmentä vuotta Helsingin suuren alueliitoksen jälkeen, pääkaupungin johto ryhtyi valmistelemaan uutta alueliitosta. Tämä artikkeli tarkastelee vuosina 1970–72 tehtyä alueliitosselvitystä ja asettaa sen osaksi pääkaupunkiseudun kasvua. Miksi liitosselvitys tehtiin ja mikä vaikutus sillä oli pääkaupunkiseudun kehitykseen? Miksi liitos jäi toteutumatta?
Muuttoliike Helsingin seudulle eriyttää Helsingin ja seudun muiden kuntien asukasrakennetta
Helsingin seutu vetää nuoria aikuisia opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden ohella myös palvelut ja kaupunkielämä houkuttelevat. Muuttaminen on valikoivaa erityisesti iän suhteen. Elämänvaihe, ikä, koulutus ja työ vaikuttavat myös asuinkunnan valintaan seudulla. Helsingin kaupunki saa erittäin paljon muuttovoittoa nuorista aikuisista, mutta menettää muuttoliikkeessä lapsiperheitä, erityisesti niitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Helsinkiin sijoittuvat muuttajat kouluttautuvat pitemmälle, mutta työllistyvät heikommin kuin muihin kuntiin sijoittuvat.
Myllypuron koulutus- ja tulotaso 2000-luvulla – myönteistä mutta epätasaista kehitystä
Myllypuron peruspiirin asukkaiden koulutus- ja tulotaso on noussut 2000-luvulla sekä suhteessa koko Helsingin tilanteeseen että pienempiin vertailualueisiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten tulo- ja koulutustason muutos näkyy Myllypuron eri osissa. Tavoitteena on saada lisää ymmärrystä siitä, selittyvätkö muutokset yksinomaan täydennysrakentamisella vai onko myös vanha asuinkanta kehittynyt myönteisesti.
Pääkirjoitus 3/2019
Suomen alhainen syntyvyys on herättänyt tänä vuonna paljon keskustelua niin tiedotusvälineissä kuin väestökehityksen asiantuntijoiden parissa. Helsingin tilanne poikkeaa koko maan kehityksestä.
Kestäviä kaupunkeja ei voi suunnitella sektori kerrallaan
Kaupunkien kestävä tulevaisuus vaatiikin kykyä asiantuntijuusrajat ylittävään yhteistyöhön. Emme kuitenkaan ymmärrä vielä riittävästi sitä, miten tällaisen asiantuntijayhteistyön rakenteet vaikuttavat suunnitteluratkaisuiden kestävyyteen - ja sen myötä kaupunkeihin elinympäristöinämme. Tässä artikkelissa kuvataan tutkimusta, jossa asiantuntijayhteistyön arkea tarkasteltiin aidossa kaupunkisuunnittelukontekstissa.
Turvattomaksi koetuilla alueilla enemmän huolta lähiympäristöstä
Helsingin turvallisuuskyselyissä on eri tutkimusajankohtina kysytty, mitkä asiat ihmisiä huolestuttavat omalla asuinalueella. Uusimman tutkimusaineiston mukaan asuinympäristöön liittyvät huolet ovat vähentyneet. Syrjäytyminen sekä paikkojen rikkominen ja töhryt huolestuttavat eniten.
Maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välisiä kouluttautumiseroja selittävät saapumisikä, perhetausta ja asuinalueet
Maahanmuuttajien lapset suorittavat pääkaupunkiseudulla toisen asteen tutkinnon keskimäärin harvemmin kuin suomalaistaustaiset lapset. Maahanmuuttajien lasten kouluttautumisen yleisyys kuitenkin vaihtelee paljon eri ikäisinä ja eri alueilta Suomeen saapuneiden lasten välillä. Nämä vertailut eivät kuitenkaan huomioi maahanmuuttajataustaisten ja suomalaistaustaisten perheiden välisiä sosioekonomisia eroja.
Hedelmällisyys Helsingissä ennätysalhaisella tasolla – nuorten ikäryhmien hedelmällisyys pienentynyt voimakkaasti
Helsingissä hedelmällisyyden pieneneminen on ollut hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin, ja oikeastaan selvä pudotus 2010-luvun hedelmällisyysluvuissa on tapahtunut vasta vuodesta 2016. Tässä artikkelissa tarkastellaan hedelmällisyyden muutoksia Helsingissä ja verrataan tilannetta niin muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin kuin naapurikaupunkeihin. Lisäksi pohditaan hedelmällisyyden pienenemiseen vaikuttavia syitä tutkimuskirjallisuuden pohjalta.
Turvallisuustutkimus: Yleisimpiä tapaturmia ovat talvikeleillä liukastumiset
Joka kolmas helsinkiläinen on liukastunut viimeisen vuoden aikana ulkona talvikeleillä. Kaatumisten ja kotitapaturmien jälkeen yleisimpiä ovat vapaa-ajan liikuntaan liittyvät tapaturmat, joita tapahtuu eniten nuorille miehille. Helsinkiläisten huolestuneisuus tapaturmista ja onnettomuuksista on vähentynyt.
Turvallisuustutkimus: Oman asuinalueen turvallisuus parantunut, alue-erot kaventuneet
Helsinkiläisten kokema turvallisuus omalla asuinalueella on ollut koko 2000-luvun ajan huomattavan korkealla tasolla. Viimeisimmässä, vuonna 2018 toteutetussa Helsingin turvallisuuskyselyssä koettu turvallisuus asuinalueella oli korkeampi kuin edellisillä tutkimuskerroilla. Asuinalueiden väliset erot turvattomuuskokemuksissa olivat kaventuneet.
Selaa artikkeleita
Kirjoittajan mukaan
- Ainokaisa Tarnanen
- Anita Haataja
- Anna Idström
- Anna-Liisa Niemelä
- Anna-Maija Castrén
- Anniina Miettinen
- Annina Ala-Outinen
- Annukka Jyrämä
- Anssi Vartiainen
- Antti Hautamäki
- Antti Malinen
- Anu Henriksson
- Anu Henriksson
- Anu Yijälä
- Ari Jaakola
- Ari Niska
- Arto Koskelo
- Arttu Vainio
- Asta Manninen
- Auri Lyly-Falk
- Belinda Barbato
- Carl-Magnus Roos
- Charles Landry
- Claudia Bergroth
- Eeva Kostiainen
- Eija Laihinen
- Eija Pyyhtiä
- Eija Rauniomaa
- Eija Rauniomaa
- Eila Ratasvuori
- Elias Willberg
- Elina Leinonen
- Elina Maaniitty
- Elisa Pulkkinen
- Elise Haapamäki
- Enni Airaksinen
- Esa Nikunen
- Eyüp Yilmaz
- Gritten Naams
- Hanna Ahlgren-Leinvuo
- Hanna Ahtiainen
- Hanna Wass
- Heidi Huilla
- Heidi Taskinen
- Heikki A. Loikkanen
- Heikki Helin
- Helena Kotro
- Heli Ansio
- Heli Sjöblom-Immala
- Henri Laukkanen
- Henrietta Grönlund
- Henrik Lönnqvist
- Henrikki Tenkanen
- Hertta Sydänlammi
- Heta Itämäki
- Ilkka Susiluoto
- Inkeri Vähä-Piikkiö
- Ira Verma
- Irma Sippola
- Jaakko Ikonen
- Jaana Hyvärinen
- Jarkko Rasinkangas
- Jarmo Nieminen
- Jenni Erjansola
- Jenni Kuoppa
- Jenni Neuvonen
- Jenni Väliniemi-Laurson
- Jeremias Kortelainen
- Johanna Lammi-Taskula
- Johanna Hietamäki
- Johanna Lilius
- Jonas Sjöblom
- Juha Nyman
- Juha Suokas
- Jukka Hirvonen
- Jukka Lehtonen
- Jussi Kulonpalo
- Kaisa Oksanen
- Kari Hyytiäinen
- Karoliina Bergström
- Katariina Kainulainen-D’Ambrosio
- Katariina Saarela
- Kati Katajisto
- Katja Kokko
- Katja Vilkama
- Kirsi Verkka
- Krista Nieminen
- Laika Nevalainen
- Laura Ansala
- Lauri Tuomi
- Leena Hietaniemi
- Liisi Ylönen
- Liselotte Bicknese
- Lukas Behrend
- Maija Faehnle
- Mari Vaattovaara
- Maria Salonen
- Maria Valaste
- Marianne Forsell
- Marina Lindell
- Marja-Liisa Lommi
- Marjukka Weide
- Martti Tuominen
- Mats Stjernberg
- Matti Autio
- Matti O. Hannikainen
- Meri Norola
- Mervi Ilmonen
- Mervi Patosalmi
- Mika Kortelainen
- Mika Mäkelä
- Mika Ronkainen
- Mikko Jääskeläinen
- Mikko Salasuo
- Minna Salorinne
- Netta Mäki
- Nina Ahola
- Nina Hiltunen
- Olli Nuutila
- Olli Voutilainen
- Oskar Rönnberg
- Oskari Harjunen
- Outi Rissanen
- Päivi Kippo-Edlund
- Päivi Koikkalainen
- Pasi Mäenpää
- Pasi Saukkonen
- Pekka Borg
- Pekka Lahti
- Pekka Mustonen
- Pekka Valkama
- Pekka Vuori
- Perttu Saarsalmi
- Petri Tapio
- Petronella Lehtelä
- Petteri Räisänen
- Petteri Huuska
- Pia Houni
- Reetta Marttinen
- Reetta Sariola
- Ritva Viljanen
- Saara Lehtiniemi
- Sami Kajalo
- Samu Nyström
- Sanna Ranto
- Seppo Aalto
- Seppo Laakso
- Simo Laakkonen
- Sini Askelo
- Stina Högnabba
- Stina Högnabba
- Susa Eräranta
- Suvi Määttä
- Tamás Lahdelma
- Tapio Rissanen
- Taru Lindblom
- Tea Lönnroth
- Tea Tikkanen
- Teemu Kemppainen
- Teemu Vass
- Teemu Vauhkonen
- Tiina Luoma
- Timo Cantell
- Timo Lukkarinen
- Timo M. Kauppinen
- Tommi Sulander
- Tuija Mustajärvi
- Tuomas Tavi
- Tuomo Martikainen
- Tuukka Saarimaa
- Tuula Joronen
- Tuuli Toivonen
- Vaula Tuomaala
- Veera Moll
- Veikko Eranti
- Veikko Isotalo
- Venla Bernelius
- Vesa Keskinen
- Vesa Vihanninjoki
- Vilma Ahonen
- Vuokko Heikinheimo
Aihealueen mukaan
Julkaisuajan mukaan
- Tammikuu 2023
- Joulukuu 2022
- Marraskuu 2022
- Elokuu 2022
- Kesäkuu 2022
- Toukokuu 2022
- Huhtikuu 2022
- Maaliskuu 2022
- Helmikuu 2022
- Tammikuu 2022
- Joulukuu 2021
- Lokakuu 2021
- Syyskyy 2021
- Elokuu 2021
- Kesäkuu 2021
- Toukokuu 2021
- Maaliskuu 2021
- Helmikuu 2021
- Tammikuu 2021
- Joulukuu 2020
- Lokakuu 2020
- Syyskyy 2020
- Elokuu 2020
- Kesäkuu 2020
- Toukokuu 2020
- Huhtikuu 2020
- Maaliskuu 2020
- Helmikuu 2020
- Tammikuu 2020
- Joulukuu 2019
- Lokakuu 2019
- Syyskyy 2019
- Elokuu 2019
- Kesäkuu 2019
- Toukokuu 2019
- Huhtikuu 2019
- Maaliskuu 2019
- Helmikuu 2019
- Tammikuu 2019
- Joulukuu 2018
- Marraskuu 2018
- Lokakuu 2018
- Syyskyy 2018
- Elokuu 2018
- Heinäkuu 2018
- Kesäkuu 2018
- Toukokuu 2018
- Huhtikuu 2018
- Maaliskuu 2018
- Helmikuu 2018
- Tammikuu 2018
- Joulukuu 2017
- Marraskuu 2017
- Lokakuu 2017
- Syyskyy 2017
- Elokuu 2017
- Heinäkuu 2017
- Kesäkuu 2017
- Toukokuu 2017
- Huhtikuu 2017
- Maaliskuu 2017
- Tammikuu 2017
- Joulukuu 2016
- Marraskuu 2016
- Lokakuu 2016
- Syyskyy 2016
- Elokuu 2016
- Heinäkuu 2016
- Kesäkuu 2016
- Toukokuu 2016
- Huhtikuu 2016
- Maaliskuu 2016
- Tammikuu 2016
- Joulukuu 2015
- Marraskuu 2015
- Elokuu 2015
- Maaliskuu 2015
- Helmikuu 2015
- Joulukuu 2014
- Syyskyy 2014
- Elokuu 2014
- Toukokuu 2014
- Tammikuu 2014
- Joulukuu 2013
- Kesäkuu 2013
- Huhtikuu 2013
- Maaliskuu 2013
- Tammikuu 2013
Kvartin numeron mukaan
- Kvartti 2/2022
- Kvartti 1/2022
- Kvartti 4/2021
- Kvartti 1/2021
- Kvartti 4/2020
- Kvartti 2/2020
- Kvartti 1/2020
- Kvartti 4/2019
- Kvartti 3/2019
- Kvartti 1/2019
- Kvartti 4/2018
- Kvartti 3/2018
- Kvartti 1/2018
- Kvartti 4/2017
- Kvartti 3/2017
- Kvartti 4/2016
- Kvartti 3/2016
- Kvartti 1/2016
- Kvartti 4/2015
- Kvartti 2/2015
- Kvartti 1/2015
- Kvartti 3/2014
- Kvartti 2/2014
- Kvartti 1/2014
- Kvartti 4/2013
- Kvartti 2/2013
- Kvartti 1/2013
- Vain verkossa
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »