Artikkelit

Kvartti 4/2016 |  09.12.2016Netta Mäki

Vieraskielisten määrä kasvaa nopeasti Helsingissä

Vieraskielisten helsinkiläisten määrä ja väestöosuus on kasvanut viime vuosina nopeasti. Väestöennusteen mukaan kasvu myös jatkuu nopeana, mutta turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttanee vieraskielisten tulevaan kokonaismäärään melko vähän.

Lue lisää>

Maahanmuuttajien työllistyminen Helsingissä

Työllistymistä pidetään usein maahanmuuttajien kotoutumisen tärkeänä indikaattorina. Työllistymisellä onkin suuri merkitys sekä Suomeen muuttaville että koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja paikallisella tasolla kunnalle.

Lue lisää>

Pääkaupunkiseutu vetää pakolaistaustaisia muualta Suomesta

Suomen pakolaistaustainen väestö jakaantuu maantieteellisesti hyvin epätasaisesti. Suuri osa heistä muuttaa lopulta pääkaupunkiseudulle ja muihin Etelä-Suomen keskuksiin.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Anu Yijälä

Maahanmuuttajien työelämäintegraatiota ja taloudellista sopeutumista selvitetään tarkemmin

Suomessa hankitulla työkokemuksella on keskeinen merkitys maahanmuuttajien myöhemmälle toimeentulolle. Myös puolison rooli toimeentulotukiriippuvuudesta irtipääsyssä on tärkeä. Tänä vuonna alkaneessa tutkimushankkeessa selvitetään tarkemmin näiden tulosten taustalla olevia asioita sekä muita maahanmuuttajien taloudelliseen sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Timo Cantell

Kvartti 4/2016: Pääkirjoitus

Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, ja monet heistä tulevat ajan mittaan asumaan pääkaupungissa. Kvartti-lehden numerossa 4/2016 tarkastellaan kuluneen vuoden kokemuksia ja tehdään alustavia arvioita turvapaikanhakijoiden tilanteesta Helsingissä.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Netta Mäki

Somalinkielisten hedelmällisyys ja perhekoko pienentyneet Helsingissä

Helsingissä asuvien somalinkielisten hedelmällisyys on pienentynyt koko 2000-luvun. Laskua on tapahtunut viidentoista vuoden aikana noin 27 prosenttia, mutta aivan viimeisimpinä vuosina pieneneminen näyttäisi taittuneen.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Teemu Vass

”Ensimmäisillä kohtaamisilla on merkitystä”

Suomeen saapui viime vuoden alkusyksystä alkaen kaikkien aikojen mittavin turvapaikanhakija-aalto. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Maria Nyman kertoo hankkeesta, joka perustuu irakilaisten, englantia puhuvien ja työkokemusta omaavien turvapaikanhakijoiden haastatteluihin.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Irma Sippola

Maahanmuuttajanuorten Helsingin kehittämiseen vauhtia tutkimuksesta

Maahanmuuttajanuorten tilanne eroaa Helsingissä monin tavoin kantaväestöön kuuluvista nuorista, ja heidän mahdollisuutensa käyttää taitojaan hyväksi ovat vähäisemmät. Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeessa haetaan tilanteeseen parannusta uusilla toimintamalleilla.

Lue lisää>

Mitä on kotoutuminen?

Maahanmuuttajien kotoutuminen on kaikkien mielestä tärkeää, mutta asian tarkemmasta sisällöstä ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä eikä aina edes kovin selkeää näkemystä. Tässä kirjoituksessa esitellään kotoutumisen merkityssisältöjä ja selvennetään termin käyttöä eri yhteyksissä.

Lue lisää>
Artikkeli |  28.11.2016Vesa Keskinen, Eija Laihinen

Rikoksia ja onnettomuuksia pelätään entistä vähemmän

Helsinkiläiset ovat nyt vähemmän huolissaan rikoksien, onnettomuuksien tai tapaturmien uhriksi joutumisesta kuin aiemmissa turvallisuuskyselyissä. Huoli ei ole kuitenkaan vähentynyt kautta linjan. Naisten pelko seksuaalirikoksen uhriksi joutumisesta oli hieman kasvanut edelliseen, vuoden 2012 kyselyyn nähden.

Lue lisää>
Artikkeli |  28.11.2016Vesa Keskinen, Eija Laihinen

Väkivalta ja väkivallalla uhkailu eivät ole yleistyneet Helsingissä

Helsinkiläisistä 20–29-vuotiaista miehistä noin joka viides kertoo kokeneensa väkivallalla uhkailua. Kokonaiskuvassa väkivaltakokemuksien yleisyys on pysynyt samalla tasolla edelliseen, kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  03.11.2016Pekka Vuori

Virolaisten muuttoliike Helsingin seudulle hiipuu

Helsingin seudun kasvusta enimmillään lähes 30 prosenttia tuli Virosta saadusta muuttovoitosta vielä neljä vuotta sitten. Sittemmin muuttoliike Virosta Helsingin seudulle on hiljentynyt.

Lue lisää>
Artikkeli |  31.10.2016Vesa Keskinen, Eija Laihinen

Pyörävarkaudet ja autojen vahingoittamiset yleistä harmia Helsingissä

Lievät omaisuusrikokset koskettavat vuosittain joka viidettä helsinkiläistä. Turvallisuuskyselyn tulosten perusteella etenkin pyörävarkauksien kohteeksi joudutaan entistä useammin. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä on kuitenkin yleisesti ottaen vähentynyt.

Lue lisää>
Artikkeli |  12.10.2016Vesa Keskinen

Helsinkiläisten humalajuominen entistä harvinaisempaa

Turvallisuuskyselyn vastaajista 27 prosenttia kertoi juovansa itsensä vähintään kerran kuussa humalaan. Tämä oli vähemmän kuin aikaisemmissa kyselyissä. Samalla humalajuomista välttävien henkilöiden osuus oli noussut.

Lue lisää>
Kvartti 3/2016 |  11.10.2016Veikko Eranti

Mikä rakentamisessa rassaa? NIMBY-ilmiö ja kaavoittaminen Helsingissä

Varhaisemmassa tutkimuksessa NIMBY-ilmiötä kuvattiin usein puhtaan negatiivisena asiana, "sairautena" tai itsekkyytenä. Ilmiötä pitää kuitenkin tarkastella laajemmalla perspektiivillä. NIMBY-konfliktit ja niihin liittyvä keskustelu kaavoituksesta ovat osa nykyistä osallistumisjärjestelmää: pikemminkin sen tavoite kuin sen ongelma.

Lue lisää>

Kulttuuriosallistuminen ja kulttuurimuodoista pitäminen Helsingissä

Helsinkiläisten kulttuuriosallistumista on tutkittu verraten vähän. Suosituimmat kulttuurimuodot, niin niihin osallistumisen kuin niistä pitämisen näkökulmasta, edustivat kaikki matalan kynnyksen kulttuuria.

Lue lisää>

Taiteen perusopetukseen osallistuminen Helsingissä

Taiteen perusopetus tavoitti noin 16 prosenttia Helsingin 0–19-vuotiaista vuonna 2014. Taiteen perusopetuksen opetustarjonnassa ja oppilaaksi hakeutumisessa ilmenee suuria eroja Helsingin sisällä. Jatkossa keskeisiä kehittämiskohteita ovat palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä resursointi.

Lue lisää>

Kaupunkiaktivismi voimavarana

Helsingin ja lähikaupunkien kansalaisyhteiskunnan kentällä on tapahtumassa merkittävä yhteiskunnallinen murros. Internetin ja sosiaalisen median myötä muuttuva sekä verkostoihin ja vertaistuotantoon perustuva toiminta ja uudet toimijuudet muuttavat kansalaisyhteiskuntaa ja sen kautta kaupunkeja sekä niiden suunnittelua ja kehittämistä.

Lue lisää>

Helsinkiläiset myönteisiä vertaiskaupalle

Ravintolapäivän ja Siivouspäivän kaltaiset yhteisölliset kulutuskarnevaalit ovat ponnistaneet myös maailmanlaajuiseen suosioon ja liittäneet suomalaisetkin täten alati kasvavan jakamistalouden piiriin. Tässä artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten asenteita vertaisten välillä tapahtuvaa taloudellista vaihdantaa kohtaan.

Lue lisää>
Kvartti 3/2016 |  07.10.2016Timo Cantell

Kvartti 3/2016: Pääkirjoitus

Tämä Kvartti-lehti esittelee osallisuuteen liittyviä ajankohtaisia asioita. Kaupunkilaiset ovat yhä aktiivisempia toimijoita, ja nykyiset teknologiset apuvälineet mahdollistavat entistä paremmin osallistumisen kansalaiskeskusteluun esimerkiksi kaupungin toiminnasta ja palveluista.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita