Artikkelit

Luottamus Helsingin poliisiin säilynyt vahvana

Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan kaupunkilaisilla on vankka luottamus poliisiin. Kyselyyn vastanneista suomen- ja ruotsinkielisistä yhteensä 84 prosenttia luottaa Helsingin poliisin toimintaan paljon tai melko paljon.

Lue lisää>
Artikkeli |  04.03.2016Vesa Keskinen

Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksia tällä sivustolla

Helsingin vuoden 2015 turvallisuustutkimuksen aineisto on valmistunut. Tutkimuksen tuloksia julkaistaan Kvartin verkkosivustolla kevään aikana.

Lue lisää>
Artikkeli |  04.03.2016Vesa Keskinen

Helsinkiläisten turvallisuuden tunne ei ole järkkynyt

Helsingin vuoden 2015 turvallisuustutkimuksen mukaan näyttää vahvasti siltä, että elämme turvallisuuden kokemisessa kahta todellisuutta. Iltapäivälehtien kyselyt, sosiaalisen median kuohunta tai katupartiot kertovat ihmisten peloista. Toisaalta kaupungin turvallisuustutkimuksen tuloksissa helsinkiläisten arjessaan kokema turvallisuuden tunne ei ole sanottavasti järkkynyt.

Lue lisää>
Artikkeli |  04.03.2016Vesa Keskinen

Turvallisuustutkimuksen toteuttamisesta

Helsinkiläisten kokemuksia kaupungin turvallisuudesta on selvitetty varsin saman sisältöisillä asukaskyselyillä vuosina 2003, 2006, 2009 ja 2012. Vuoden 2015 kyselyssä tutkimusjoukkoon kuuluvat kaikki 15-74-vuotiaat helsinkiläiset, kun aikaisemmissa tutkimuksissa kohderyhmänä olivat suomen- ja ruotsinkieliset.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Päivi Kippo-Edlund, Kari Hyytiäinen, Petri Tapio

Itämeri hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteenä

Puhdas Itämeri on kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja Helsingin elinvoimaisuuden rakennusaine. Helsingin edustan merialueen tila on parantunut pitkäjänteisen vesiensuojelun seurauksena. Muuttuva ilmasto ja yhteiskunta tuovat kuitenkin vaikeasti ennakoitavia haasteita vesiensuojeluun.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Leena Hietaniemi

Lapsiköyhyysriski Helsingissä koko maata korkeampi

Helsinkiläisten lasten pienituloisuusriski on ollut jo yli vuosikymmenen ajan koko maan lasten pienituloisuusriskiä korkeampi. Vuoden 2011 jälkeen lapsiköyhyysriski on Helsingissä kuitenkin ollut laskussa, ja pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa mittakaavassa se on matala.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Elise Haapamäki

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus tukena helsinkiläisten hyvinvoinnin seurannassa

THL:n tuottama Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) tuo kunnille rekisteritietojen rinnalle tietoa asukkaiden koetusta hyvinvoinnista ja terveydestä, elintavoista ja muista hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Tätä tietoa on nyt saatavilla myös Helsingistä, ja sen hyödyntämistä osana kaupunkilaisten hyvinvoinnin seurantaa olisi syytä kehittää.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Teemu Kemppainen

Koettua hyvinvointia Helsingin seudun lähiöissä

Sosiaalinen ja etninen segregaatio luonnehtii monien Helsingin seudun lähiöiden viimeaikaista kehitystä. Tämä artikkeli valottaa lähiöasukkaiden koettua hyvinvointia kahdesta näkökulmasta, tarkastelemalla koetun terveyden ja turvallisuuden vaihtelua asuinympäristön mukaan. Alustavia tuloksia pohditaan sosiaalisen sekoittamisen politiikan näkökulmasta.

Lue lisää>
Artikkeli |  14.01.2016Henri Laukkanen, Timo M. Kauppinen

Millaisessa yhteydessä asuinalueen työttömyysaste on työttömäksi joutuvien työmarkkinamenestykseen?

Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että huono-osaisuuden alueellinen keskittyminen voi haitata asukkaiden menestymistä työmarkkinoilla. Pääkaupunkiseudun osalta näyttö on osin ristiriitaista, kun tarkastellaan asuinalueen työttömyysasteen ja työttömäksi joutuvan myöhempien ansiotulojen yhteyttä

Lue lisää>
Artikkeli |  04.01.2016Auri Lyly-Falk

Sosiaalipalveluja koskeva tieto parempaan käyttöön

Sosiaalinen raportointi on keino tuottaa järjestelmällisesti tietoa sosiaalihuollon asiakkaista ja heidän tarpeistaan. Nykyisin esimerkiksi päättäjät tietävät sosiaalityöstä ja sen sisällöstä suhteellisen vähän. Helsingin kaupunki tehostaa tiedon hyödyntämistä, jotta voidaan suunnitella parempia ja varhaisempaan vaiheeseen kohdistuvia palveluja.

Lue lisää>
Artikkeli |  28.12.2015Stina Högnabba

Aktiivinen nuori voi hyvin

Kun uusia nuorten palveluja kehitetään tai vanhoja parannetaan, helposti saatavaa faktaa on Helsingin nuorten hyvinvointikertomuksen ansiosta aina käytettävissä. Yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa, esimerkiksi lisääntynyt ääriajattelu, vihapuheet ja isot pakolaisvirrat arveluttavat nuoria. Samaan aikaan on kuitenkin esimerkiksi yhteishenki Helsingin kouluissa kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Lue lisää>
Artikkeli |  28.08.2015Pia Houni, Heli Ansio

Yhteisölliset työtilat kipinöivät kaupunkikulttuurissa

Luovien ammattilaisten ja tietotyöläisten yhteisölliset työtilat ovat yleistyneet Helsingissäkin nopeasti 2010-luvulla. Yksin työskentelevät saavat niistä toimivan työtilan lisäksi sosiaalisia kontakteja ja samanhenkisiä työkavereita ja voivat löytää myös ammatillista tukea ja työtä hyödyttäviä verkostoja.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.08.2015Vesa Keskinen

Nuori vaikuttaa ostopäätöksillä ja porukalla

Mitä nykypäivänä tarkoitetaan nuorten yhteiskunnallisella osallistumisella ja vaikuttamisella? Perinteinen järjestöosallistuminen ja puoluepoliittinen toiminta ei ole nuoria innostanut enää pitkää aikaan. Sen sijaan nuoret osallistuvat muulla tavalla.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.08.2015Eila Ratasvuori

Miten yksilön tietosuoja toteutuu kunnan tilastoissa ja tutkimuksissa?

Viranomaiset poikkeavat tilasto- ja tutkimustiedon laatijoina yksityisistä tiedontuottajista. Julkisuuslaki asettaa niille erilaiset vaatimukset kerätyn tiedon julkisuudesta ja julkistamisesta. Mutta mikä tieto on julkista ja mikä ei? Kun kunnat panostavat yhä vahvemmin avoimeen tietoon, mitkä seikat turvaavat tutkittavien yksityishenkilöiden tietosuojan?

Lue lisää>
Artikkeli |  19.03.2015Mika Mäkelä

Puu-Kallion saneeraus oli vuosikymmenten palapeli

Kallion kaupunginosaan syntyi 1800-luvun loppupuolella työväestön asuttama puutaloalue. Puutaloalueesta on jäljellä vain vähäiset muistot, koska se purettiin eli saneerattiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä muutamaa rakennusta lukuun ottamatta. Artikkeli tarkastelee saneerausprosessia ja sen tuloksia.

Lue lisää>
Artikkeli |  18.03.2015Seppo Aalto

Kieli- vai kansallisuuskiistoja 1600-luvun Helsingissä?

Vironniemen Helsingin porvaristo ja seurakunta jakautui 1650-luvulla ruotsalaiseen ja suomalaiseen ryhmään. Mihin tämä kahtiajako perustui? Oliko kysymys kielestä vai määrittelivätkö myös muut seikat ”suomalaisten” ja ”ruotsalaisten” väliset rajat?

Lue lisää>
Artikkeli |  18.03.2015Antti Malinen

Helsinkiläiskodit sodan rasitusten kantajina 1944-1948

Toisen maailmansodan jälkeisessä Helsingissä kärsittiin vakavasta asuntopulasta. Rakentamisen vähäisyyden vuoksi asunnontarvetta jouduttiin tyydyttämään olemassa olevaa asuintilaa jakamalla. Viranomaiset joutuivat pakkomajoittamaan asunnontarvitsijoita yksityisasuntoihin, mutta sukulaisia ja tuttavia otettiin asumaan myös vapaaehtoisesti.

Lue lisää>
Artikkeli |  18.03.2015Asta Manninen

Helsingin historian tutkimukseen apua uusista avoimista tietolähteistä

Viime vuosina historiallisten aineistojen saatavuus sähköisessä muodossa on avannut tutkimukselle uusia näköaloja, ja puhutaankin muun muassa digitaalisesta historiantutkimuksesta. Se liittyy laajempaan avoimen tieteen ja tutkimuksen kenttään. Muistiorganisaatiot ovat Suomessakin tuoneet hallussaan olevia kokoelmia ja tietoa digitaalisesti verkkoon esille, myöskin avoimena datana kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi.

Lue lisää>
Artikkeli |  18.03.2015Elina Maaniitty

Kuolema ja kuolinsyyt 1700-luvun loppupuolen Helsingissä

Helsinki oli 1700-luvun jälkipuoliskolla pieni mutta nopeasti kasvava kaupunki. Kaupungin väestöä rasittivat lukuisat tartuntataudit, aikuisilla kuumetaudit ja lapsilla erityisesti toistuvat isorokkoepidemiat. Pikkulasten osuus kuolleista oli huomattavan suuri. Oman leimansa kaupungille antoi Viaporin linnoitusyhteisön läheisyys, jolla oli vaikutuksensa myös tartuntatautien leviämiseen.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.03.2015Jarmo Nieminen

Santahaminan vankileiri ja hautausmaa

Helsingin valtauksessa huhtikuun 12.–13. päivänä vuonna 1918 saksalaisille antautui yli 4 000 punaista. Saksalaisten ja Helsingin valkokaartin yhteisellä päätöksellä vangit siirrettiin tilapäissäilöistä Helsingin koulurakennuksista sotilassaarille Suomenlinnaan ja Santahaminaan sekä osa – erityisesti venäläiset vangit – Isosaareen.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita

  • Aihealueen mukaan
  • Julkaisuajan mukaan
  • Kvartin numeron mukaan