Kuntapalvelujen alueellistamistoimilla on pitkä historia. Kunnat ovat yhdistäneet voimavarojaan ja luoneet uusia alueellisia palveluja samankaltaisista institutionaalisista lähtökohdista käsin. Suunniteltu maakunta- ja soteuudistus on kuitenkin nyt ottamassa kamppailuvoiton lokalistisista voimista.

Kesä on Helsingissä matkailun pääsesonki, ja näyttää siltä, että tänä vuonna ylletään uusiin ennätyksiin. Kirjoituksessa tarkastellaan Helsingin matkailutilastoja tämän vuoden kesäkuun osalta ja luodaan lisäksi katsaus vuoden koko ensimmäisen puoliskon tilanteeseen.

Kiinalaisten, japanilaisten ja venäläisten matkailijoiden virta Helsinkiin on kasvanut nopeasti, mutta myös muissa ryhmissä on näkynyt hyvää kehitystä. Lisäksi kotimainen matkailu Helsinkiin kasvaa. Kirjoitussarjan uusimmassa osassa tarkastellaan toukokuun matkailutilastoja.

Yöpymisten kasvu jatkui edellisten kuukausien tapaan myös huhtikuussa. Erityisen merkittävää kasvu oli ulkomaisissa yöpymisissä (21 %) ja toisaalta lomamatkoihin liittyvissä yöpymisissä (25 %).

Työikäisen väestön ikävakioitu kuolleisuus on Helsingissä noin 15 prosenttia korkeampaa kuin muualla Suomessa. Sairastavuusindeksien mukaan helsinkiläisten sairastavuus on kuitenkin muuta maata vähäisempää. Tämän ristiriidan taustalla on monia mahdollisia syitä, muun muassa sairastavuusindeksien kokoamistavat ja Helsingin väestön polarisoituminen.

Kaupunki on kaupunkilaisten muodostama yhteisö, jonka elämää ja edistystä kaupunginhallinto palvelee. Tässä artikkelissa paikannetaan kohtia, joihin metropolialueen kaupunkien hallinnon kannattaa paneutua mukautuakseen järkevästi itseorganisoituvien kaupunkiaktivistien uudistamaan kaupunkiyhteisöön.

Sporalla skujaavat kaiken ikäiset helsinkiläiset, mutta skurua nuoriso ei tunne. Vanhempi polvi tsöraa busalla, kun taas nuoremmat käyttävät dösää. Metro sen sijaan odottaa vielä vakiintunutta slanginimitystään.

Maantieteellisesti läheisemmät toimipaikat muodostavat vahvempia ja tiheämpiä työvoimavirtaverkostoja kaupunkialueen sisällä, ja työpaikanvaihdosten kautta tapahtuva verkostoituminen on puolestaan yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuustasoon.

Väestön ja talouskehityksen keskittyminen kaupunkialueille on saanut uusia dynaamisia muotoja kaikissa maanosissa. Niissä länsimaisissa kaupungeissa, jotka eivät halua laajentua maaseutualueille, luodaan nyt uutta kaupunkitilaa muuttamalla teollisuusalueita asuinalueiksi sekä rakentamalla uutta vanhan lomaan.

Kaupunkielämän kirjo on laaja, joten sen tavoittaminen edellyttää tutkijoilta monipuolisia tarkastelutapoja. Sekä aineistojen että erilaisten menetelmien löytäminen vaatii asiantuntijoilta valveutuneisuutta ja joskus hieman luovuuttakin.

Tässä artikkelissa tarkastellaan kulttuuria esikaupunkialueella. Artikkeli pohjaa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Aalto-yliopistossa toteutettuun Artsu-projektiin, jossa tutkittiin kulttuurin merkitystä asuinalueiden kehittämisessä sekä seurattiin ja arvioitiin Suomen Kansallisteatterin Helsingin Kontulassa toteutettua yleisötyötä.

Tanskan pääkaupungissa on maailman kenties parhaat pyörätiet, hyvin säilynyt historiallinen rakennuskanta ja viehättävä kävelykatujen verkosto. Nykyinen kukoistus on tulosta taitavasta ja pitkäjänteisestä kaupunkisuunnittelusta mutta myös ylenpalttisen suunnittelun välttämisestä. Kööpenhaminassa on aikojen saatossa ymmärretty, että hyvä kaupunki syntyy myös itsestään.

Esimerkiksi venäläisten yöpymiset, jotka olivat viimeisen muutaman vuoden aikana pudonneet puoleen, ovat taas aivan viime aikoina hieman kasvaneet. Artikkeli jatkaa Helsingin kuukausittaisia matkailutilastoja analysoivaa kirjoitussarjaa, ja vuorossa ovat nyt maaliskuun matkailutilastot.

Lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste on Helsingissä keskimäärin korkeampi kuin muun väestön. Tietyillä ryhmillä työllisyystilanne on kuitenkin vaikeutunut: etenkin monilapsisten perheiden äideillä sekä päivähoitoikäisten lasten yksinhuoltajilla on ongelmia työelämään pääsyssä. Koulutuksella on selkeä yhteys lapsiperheiden työllisyystilanteeseen.

Kiinalaisten pääkaupunkiseudun kesäyöpymisistä puolet tapahtuu muualla kuin Helsingissä, mikä tietenkin johtuu suurimmaksi osaksi vaihtomatkustajista, jotka jäävät yöpymään Vantaalle. Helsinkiinkin heitä mahtuisi, sillä ainakin tilastoidun hotellikapasiteetin perusteella tilaa olisi.

Matkailua tilastoidaan paljon: jokainen kaupunki tai maa on kiinnostunut matkailuluvuista ja haluaa yleensä niitä kasvattaa. Ongelmana tietojen hyödyntämisen näkökulmasta on usein niiden pintapuolisuus. Uudessa kirjoitussarjassa pureudutaan ilmiöihin tilastolukujen takana ja tarkastellaan Helsingin tilannetta myös suhteessa vertailukaupunkeihin.

Helsingin turvallisuuskyselyssä kysyttiin tälläkin kerralla, ovatko vastaajat nähneet tappelun tai pahoinpitelyn omalla asuinalueellaan kuluneen vuoden aikana. Tällä kertaa kysyttiin lisäksi kaupungin keskustassa ja muualla kaupungilla nähdystä väkivallasta.

Vieraskielisten helsinkiläisten määrä ja väestöosuus on kasvanut viime vuosina nopeasti. Väestöennusteen mukaan kasvu myös jatkuu nopeana, mutta turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttanee vieraskielisten tulevaan kokonaismäärään melko vähän.

Työllistymistä pidetään usein maahanmuuttajien kotoutumisen tärkeänä indikaattorina. Työllistymisellä onkin suuri merkitys sekä Suomeen muuttaville että koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja paikallisella tasolla kunnalle.

Suomen pakolaistaustainen väestö jakaantuu maantieteellisesti hyvin epätasaisesti. Suuri osa heistä muuttaa lopulta pääkaupunkiseudulle ja muihin Etelä-Suomen keskuksiin.