Big dataa voidaan hyödyntää jo nyt liikenteen, matkailun, ihmisten liikkuvuuden, asumisen ja työssäkäynnin, kulutuksen ja hintojen sekä maatalouden tilastojen laadinnassa.

Helsinkiläiset kokevat turvallisuutensa omalla asuinalueellaan jokseenkin yhtä hyväksi kuin aiempina vuosina. Monilla asuinalueilla turvallisuustilanne on parantunut esimerkiksi uudisrakentamisen myötä.

Helsingin turvallisuustutkimuksessa pyydettiin vastaajia määrittämään, mitkä tarkemmat paikat herättävät turvattomuutta omalla asuinalueella.

Muistan elävästi, kun joitain vuosia sitten näin Pariisissa yhdessä kadunkulmassa musiikkiliikkeen, joka oli keskittynyt harppuihin. Pienehkö tila oli täynnä toinen toistaan kauniimpia instrumentteja. En ollut nähnyt vastaavaa aiemmin. Huomasin tarkkailevani suurkaupungin elämää, jossa erilaisten pientenkin alakulttuurien, erityisryhmien ja tarpeiden markkinat voivat kiteytyä näkyviksi solmukohdiksi.

Nuorten asumisongelmat ovat jopa kaksinkertaistuneet vuosikymmenessä. Nuorten asunnottomuus jää usein piiloon, muun muassa koska kynnys majoittua tuttavien luona on matala. Onko kaverin sohvalla nukkumisesta tulossa normaali osa nuoruutta?

Maahanmuuttajat etenevät vuokra-asumisesta omistusasumiseen hitaammin kuin kantaväestö. Sekä kantaväestöllä että maahanmuuttajilla omistusasuntoon muuttamista hidastaa taloudellinen tilanne, mutta maahanmuuttajilla tulotasolla on vähemmän yhteyttä siirtymisen nopeuteen.

Kaupunkivertailujen tulkinta vaatii aikaa ja runsaasti taustatietoa eri aloilta, mutta vertailuista voi oppia paljon. Artikkelissa tarkastellaan Helsingin sijoittumista kansainvälisissä vertailuissa useammasta näkökulmasta, kuten väestökehityksen, työn ja talouden sekä elintason ja elämänlaadun alueilla.

Kaupunkikeskustoissa asuminen on viime vuosikymmenen aikana kasvattanut suosiotaan lapsiperheiden keskuudessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten pikkulapsiperheiden asumisvalintoja ja asumistyytyväisyyttä.

Suomen suurinten kaupunkien tilinpäätökset olivat viime vuonna pelättyä parempia. Myönteisiä uutisia varjostaa se, että kaupungit ovat edelleen joutuneet ottamaan velkaa investointejaan varten.

Oma arkinen lähipiiri koetaan Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan huomattavan turvalliseksi.

Helsingin turvallisuuskyselyissä on kysytty alusta alkaen, mitkä asiat ihmisiä huolestuttavat omalla asuinalueella.

Tässä kirjoituksessa katsotaan, miten aktiivisesti Helsingin eri asuinalueilla asuvat käyvät kulttuuritilaisuuksissa. Vuonna 2015 eniten elokuvissa, teatterissa ja konserteissa kävivät Helsingin kantakaupungissa asuvat ja vähiten Itä- ja Koillis-Helsingin asukkaat.

Joka kolmas vuosi toteutettavan Helsingin turvallisuustutkimuksen uusimmassa, vuoden 2015 kyselyssä kysyttiin turvallisuuskokemusten lisäksi asioita, joista vastaajat olivat huolestuneita. Eniten korostui huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta.

Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan kaupunkilaisilla on vankka luottamus poliisiin. Kyselyyn vastanneista suomen- ja ruotsinkielisistä yhteensä 84 prosenttia luottaa Helsingin poliisin toimintaan paljon tai melko paljon.

Helsingin vuoden 2015 turvallisuustutkimuksen aineisto on valmistunut. Tutkimuksen tuloksia julkaistaan Kvartin verkkosivustolla kevään aikana.

Helsingin vuoden 2015 turvallisuustutkimuksen mukaan näyttää vahvasti siltä, että elämme turvallisuuden kokemisessa kahta todellisuutta. Iltapäivälehtien kyselyt, sosiaalisen median kuohunta tai katupartiot kertovat ihmisten peloista. Toisaalta kaupungin turvallisuustutkimuksen tuloksissa helsinkiläisten arjessaan kokema turvallisuuden tunne ei ole sanottavasti järkkynyt.

Helsingin työllisyys- ja työttömyystilanne on heilahdellut artikkelissa tarkasteltavalla ajanjaksolla 1987–2015 huomattavasti. Kahden laman väliin mahtui pitkä nousukausi ja työttömyysasteen lasku. Uusin, vuonna 2008 alkanut taantuma on pitkittyessään johtanut jälleen hankalaan tilanteeseen, jossa huolestuttavaa on erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu.