Artikkelit

Lähidemokratia Helsingissä - mitä tapahtui demokratiapilottien jälkeen?

Helsingissä on voimistunut asukkaiden osallistumiseen ja itseohjautuvaan toimintaan perustuva kulttuuri. Mitä kokemuksia jäi käteen kahden vuoden takaisista demokratiapilottihankkeista, joissa haettiin uusia käytäntöjä osallisuuteen ja vuorovaikutukseen?

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  18.08.2015Sini Askelo

Mitä Helsingin vaalitulokset kertovat aluenäkökulmasta?

Eduskuntavaalin tuloksista havaitaan muun muassa, että kannatus jakautuijoillakin Helsingin alueilla monen puolueen kesken, kun toisilla alueilla äänet taas keskittyivät varsin vahvasti kahdelle puolueelle.

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  18.08.2015Vesa Keskinen

Koulu opettaa myös elämää varten

Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiaineessa ja kansainvälisissä vertailuissa. Tai sitten tarkastellaan resursseja, kuten lukioiden määrää, oppilaiden ryhmäkokoa tai tietoteknistä varustelua. Harvoin kuitenkaan puhutaan opetuksen sisällöistä ja tavoista, joilla niitä opetetaan ja opiskellaan. Vielä vähemmän tiedetään siitä, mitä tietoja ja taitoja nuoret ovat koulussa mielestään oppineet.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.08.2015Eila Ratasvuori

Miten yksilön tietosuoja toteutuu kunnan tilastoissa ja tutkimuksissa?

Viranomaiset poikkeavat tilasto- ja tutkimustiedon laatijoina yksityisistä tiedontuottajista. Julkisuuslaki asettaa niille erilaiset vaatimukset kerätyn tiedon julkisuudesta ja julkistamisesta. Mutta mikä tieto on julkista ja mikä ei? Kun kunnat panostavat yhä vahvemmin avoimeen tietoon, mitkä seikat turvaavat tutkittavien yksityishenkilöiden tietosuojan?

Lue lisää>

Mentaliteettien törmäys Helsingin valtuustossa sisällissodan jälkeen?

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnallisissa vaaleissa toteutettiin useiden vuosien vireillä olon jälkeen vuonna 1917. Tämä tuli merkitsemään sitä, että hyvin nopeasti sisällissodan jälkeen työväestön edustajat pääsivät osalliseksi kunnallisesta päätöksenteosta

Lue lisää>
Artikkeli |  19.03.2015Mika Mäkelä

Puu-Kallion saneeraus oli vuosikymmenten palapeli

Kallion kaupunginosaan syntyi 1800-luvun loppupuolella työväestön asuttama puutaloalue. Puutaloalueesta on jäljellä vain vähäiset muistot, koska se purettiin eli saneerattiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä muutamaa rakennusta lukuun ottamatta. Artikkeli tarkastelee saneerausprosessia ja sen tuloksia.

Lue lisää>
Artikkeli |  18.03.2015Seppo Aalto

Kieli- vai kansallisuuskiistoja 1600-luvun Helsingissä?

Vironniemen Helsingin porvaristo ja seurakunta jakautui 1650-luvulla ruotsalaiseen ja suomalaiseen ryhmään. Mihin tämä kahtiajako perustui? Oliko kysymys kielestä vai määrittelivätkö myös muut seikat ”suomalaisten” ja ”ruotsalaisten” väliset rajat?

Lue lisää>
Artikkeli |  18.03.2015Antti Malinen

Helsinkiläiskodit sodan rasitusten kantajina 1944-1948

Toisen maailmansodan jälkeisessä Helsingissä kärsittiin vakavasta asuntopulasta. Rakentamisen vähäisyyden vuoksi asunnontarvetta jouduttiin tyydyttämään olemassa olevaa asuintilaa jakamalla. Viranomaiset joutuivat pakkomajoittamaan asunnontarvitsijoita yksityisasuntoihin, mutta sukulaisia ja tuttavia otettiin asumaan myös vapaaehtoisesti.

Lue lisää>
Artikkeli |  18.03.2015Asta Manninen

Helsingin historian tutkimukseen apua uusista avoimista tietolähteistä

Viime vuosina historiallisten aineistojen saatavuus sähköisessä muodossa on avannut tutkimukselle uusia näköaloja, ja puhutaankin muun muassa digitaalisesta historiantutkimuksesta. Se liittyy laajempaan avoimen tieteen ja tutkimuksen kenttään. Muistiorganisaatiot ovat Suomessakin tuoneet hallussaan olevia kokoelmia ja tietoa digitaalisesti verkkoon esille, myöskin avoimena datana kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi.

Lue lisää>
Artikkeli |  18.03.2015Elina Maaniitty

Kuolema ja kuolinsyyt 1700-luvun loppupuolen Helsingissä

Helsinki oli 1700-luvun jälkipuoliskolla pieni mutta nopeasti kasvava kaupunki. Kaupungin väestöä rasittivat lukuisat tartuntataudit, aikuisilla kuumetaudit ja lapsilla erityisesti toistuvat isorokkoepidemiat. Pikkulasten osuus kuolleista oli huomattavan suuri. Oman leimansa kaupungille antoi Viaporin linnoitusyhteisön läheisyys, jolla oli vaikutuksensa myös tartuntatautien leviämiseen.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.03.2015Jarmo Nieminen

Santahaminan vankileiri ja hautausmaa

Helsingin valtauksessa huhtikuun 12.–13. päivänä vuonna 1918 saksalaisille antautui yli 4 000 punaista. Saksalaisten ja Helsingin valkokaartin yhteisellä päätöksellä vangit siirrettiin tilapäissäilöistä Helsingin koulurakennuksista sotilassaarille Suomenlinnaan ja Santahaminaan sekä osa – erityisesti venäläiset vangit – Isosaareen.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.03.2015Netta Mäki

Imeväiskuolleisuuden pieneneminen Helsingissä 1900-luvun alkupuolella

Imeväiskuolleisuus alkoi Suomessakin pienentyä 1800-luvun loppupuolella, millä on ollut merkittävä vaikutus elinajanodotteen kasvuun. Helsingin tilastollisten vuosikirjojen tiedot mahdollistavat ilmiön analysoinnin kaupunkiympäristössä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, ja näyttääkin, että imeväiskuolleisuuden rakenne ollut Helsingissä erilainen kuin maaseutuvaltaisessa elinympäristössä

Lue lisää>
Artikkeli |  17.03.2015Samu Nyström

Samassa veneessä, vaan ei yhteisin eväin?

Olipa kerran pieni unelias hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki. Aina 1870-luvulle saakka kaupungissa elettiin kuin eurooppalaisissa kaupungeissa oli eletty vuosisatojen ajan. Elintarvikkeet, polttopuut ja muut jokapäiväiset tarpeet saatiin lähialueilta sekä omilta viljelmiltä. Jo 1740-luvulta lähtien kaupunkilaiset olivat tottuneet täydentämään talvivarastojaan silakkamarkkinoilta. Mutta sitten kaikki muuttui.

Lue lisää>
Artikkeli |  16.03.2015Carl-Magnus Roos

Tuoreita näkökulmia Helsingin historiaan

Helsingin historia vuodesta 1945 -sarja etenee viidenteen ja kuudenteen osaansa. Niissä kuvataan Helsinkiä kaupunkilaisten silmin ja katutapahtumien paikkana sekä tiedon metropolina. Helsingin Ruotsin vallan aikaista historiaa uudelleen luotaava sarja saa myös jatkoa

Lue lisää>
Artikkeli |  16.03.2015Jarmo Nieminen

Helsingin sotasurmat 1917–1918 -tutkimushanke

Santahaminan sisällissodan aikainen joukkohauta oli 2000-luvun alkuvuosina laajasti esillä mediassa. Asian selvittämistä kaivattiin, sillä epätietoisuutta vallitsi muun muassa haudattujen lukumäärästä, joukkohaudan sijainnista ja muista yksityiskohdista. Tämä johti lopulta Helsingin sotasurmat -tutkimushankkeen käynnistämiseen.

Lue lisää>

Vanhuspalvelujen kustannukset kasvavat rajusti kuluvalla vuosikymmenellä

Artikkeli haarukoi 75 vuotta täyttäneiden ikäihmisten palvelujen kustannuksia vuonna 2020 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Laskelmissa vertaillaan vuoden 2013 palvelurakenteella aiheutuvia kustannuksia ikäihmisten laatusuosituksen mukaiseen alempaan palvelurakenteeseen.

Lue lisää>
Kvartti 3/2014 |  11.12.2014Pekka Borg

Kolmannessa iässä koettu hyvinvointi Helsingissä

Useimmat eläkeikään ehtineet voivat hyvällä syyllä odottaa kymmeneksi tai pariksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin vireätä elämänvaihetta, jossa he voivat toteuttaa itseään. Artikkelissa tarkastellaan 65-80-vuotiaiden helsinkiläisen kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Valtaosa on tyytyväisiä elämäänsä.

Lue lisää>
Kvartti 3/2014 |  11.12.2014Ari Niska

Onko iäkkäillä helsinkiläisillä auttajia?

Kansainvälisessä vertailussa Helsingin väestö vanhenee ripeästi, ja hoitotarve tulee kasvamaan. Onko ikääntyvillä helsinkiläisillä lähipiirissään auttajia ja mitä hoidolta toivotaan? Miltä tilanne näyttää suhteessa muihin maihin?

Lue lisää>

Lauttasaaressa kehitetään asukaslähtöistä palveluverkkoa

Yhä useampi yli 85-vuotias asuu tulevaisuudessa omassa kodissaan itsenäisesti tai autettuna. Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteisessä hankkeessa on kehitetty ikääntyneiden omatoimista asumista tukevaa palveluverkkoa Lauttasaaressa. Keskeisiä kysymyksiä ovat saavutettavuus ja esteettömyys sekä eri toimijoiden sujuva yhteistyö palvelujen tuottamisessa.

Lue lisää>
Kvartti 3/2014 |  09.12.2014Teemu Vass

Vuorovaikutus on avain tutkimuksen tehokkaaseen hyödyntämiseen

Onko päättäjien syy, jos tieto ei päädy käyttöön ja poliittisia ratkaisuja tehdään hataralta pohjalta? Pitäisikö tutkijoiden itse tuoda tietoa paremmin esiin?

Lue lisää>

Selaa artikkeleita