Artikkelit

Artikkeli |  03.09.2021Reetta Marttinen

Nuoret aikuiset muodostavat keskeisen osan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen asukkaista

Helsinkiläiset asuntokunnat ovat useimmin yhden hengen asuntokuntia, ja nuoret aikuiset asuvat muita yksinasuvia useammin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Näiden vuokra-asuntojen kysynnän heikentymistä korona-aikana saattaakin osin selittää Helsinkiin kohdistuvan muuttoliikkeen hiljeneminen etenkin nuorten aikuisten ryhmässä. Uuteen tilastoaineistoon perustuvassa artikkelissa tarkastellaan laajasti Helsingin asuntokannan kohdentumista eri elinvaiheessa oleville asuntokunnille, kuten yksinasuville, pariskunnille tai lapsiperheille.

Lue lisää>
Artikkeli |  24.05.2021Vesa Keskinen, Nina Ahola

Mitä kyselytutkimukset kertovat helsinkiläisten muuttoaikeista ja niiden syistä?

Muuttohalukkuus pois kaupungista näyttäisi tutkimusten mukaan lisääntyneen. Kohtuullisemmat asumiskustannukset ja luonnon rauha houkuttelevat ihmisiä kaupungista toisaalle. Helsingin sisältä uutta asuntoa etsivät kaipaavat etenkin asumismukavuutta.

Lue lisää>
Artikkeli |  16.02.2021Pekka Vuori

Kotimaankieliset helsinkiläislapset ruotsinkielistyvät

Ruotsinkielisten lasten määrä on kasvanut Helsingissä tällä vuosituhannella selvästi nopeammin kuin suomenkielisten.

Lue lisää>
Kvartti 4/2020 |  08.02.2021Timo Cantell

Pääkirjoitus: Korona verottaa Helsingin väestönkasvua mutta tuskin pysyvästi

Helsingin väestönkasvu vuonna 2020 on todennäköisesti melko lähellä aiempien vuosien tasoa. Ilman koronaa se olisi ollut edellisvuotista korkeampi.

Lue lisää>
Kvartti 4/2020 |  04.02.2021Teemu Vass

Monipaikkainen asuminen tuo lisää sävyjä kaupungistumiskeskusteluun

Mitä on monipaikkainen asuminen, ja millä tavoin ilmiö vaikuttaa Helsinkiin ja Uuteenmaahan nyt tai tulevaisuudessa? Onko koronavuosi lisäämässä kaupungeista pakoa, kuten julkisuudessa on esitetty?

Lue lisää>
Kvartti 4/2020 |  29.01.2021Pekka Vuori

Syntyvyyden pudotus käänsi lasten määrän laskuun Helsingissä

Pienten lasten määrä kasvaa Helsingissä nyt vain asuntorakentamisen uusilla alueilla. Takana on lähes kymmenen vuoden jakso, jolloin lasten määrä lisääntyi myös vanhassa asuntokannassa.

Lue lisää>
Kvartti 2/2020 |  20.08.2020Netta Mäki

Terveyskäyttäytymiserot selittävät huomattavan osan koulutusryhmien välisistä elinajanodote-eroista

Helsinkiläisten elinajanodotteen pituus vaihtelee huomattavasti koulutusryhmän mukaan. Pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden helsinkiläismiesten elinajanodote oli 7,8 vuotta ja -naisten 5,2 vuotta lyhempi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden.

Lue lisää>

Matkapuhelinaineistot paljastavat pääkaupunkiseudun väestödynamiikan

Kaupungin väestön sijainnista eri vuorokaudenaikoina saadaan asuinpaikkaan tai työhön sidotuilla väestöaineistoilla vain rajallisesti tietoa. Matkapuhelinaineistojen avulla voidaan tarkentaa kuvaa siitä, missä asukkaat tavallisena arkipäivänä eri aikoihin ovat.

Lue lisää>
Kvartti 3/2019 |  20.09.2019Seppo Laakso

Muuttoliike Helsingin seudulle eriyttää Helsingin ja seudun muiden kuntien asukasrakennetta

Helsingin seutu vetää nuoria aikuisia opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden ohella myös palvelut ja kaupunkielämä houkuttelevat. Muuttaminen on valikoivaa erityisesti iän suhteen. Elämänvaihe, ikä, koulutus ja työ vaikuttavat myös asuinkunnan valintaan seudulla. Helsingin kaupunki saa erittäin paljon muuttovoittoa nuorista aikuisista, mutta menettää muuttoliikkeessä lapsiperheitä, erityisesti niitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Helsinkiin sijoittuvat muuttajat kouluttautuvat pitemmälle, mutta työllistyvät heikommin kuin muihin kuntiin sijoittuvat.

Lue lisää>
Kvartti 3/2019 |  26.06.2019Netta Mäki

Hedelmällisyys Helsingissä ennätysalhaisella tasolla – nuorten ikäryhmien hedelmällisyys pienentynyt voimakkaasti

Helsingissä hedelmällisyyden pieneneminen on ollut hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin, ja oikeastaan selvä pudotus 2010-luvun hedelmällisyysluvuissa on tapahtunut vasta vuodesta 2016. Tässä artikkelissa tarkastellaan hedelmällisyyden muutoksia Helsingissä ja verrataan tilannetta niin muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin kuin naapurikaupunkeihin. Lisäksi pohditaan hedelmällisyyden pienenemiseen vaikuttavia syitä tutkimuskirjallisuuden pohjalta.

Lue lisää>
Artikkeli |  13.12.2018Pekka Vuori

Väestön keskittyminen Helsingin seudulle jatkuu

Helsingin seudun väestönkasvu on ollut nopeaa viimeiset 10 vuotta ja oli suurimmillaan vuonna 2016, lähes 19 000. Myös Helsingin kaupungin väkiluku on kasvanut viime vuosina nopeasti. Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen yhteenlaskettu väestönkasvu on sen sijaan kääntynyt miinusmerkkiseksi vuonna 2015. Tuoreimpia väestöennusteita vertailemalla näyttää siltä, että työikäinen väestö vähenee aikaisempia arvioita nopeammin Helsingin metropolialueen ulkopuolella. Lasten määrä vähenee muualla Suomessa, vaikka se kasvaakin yhä Helsingissä ja Helsingin seudulla. Pääkaupunkiin ja seudulle keskittyy tämän lisäksi huomattavan suuri osa Suomen nettomaahanmuutosta.

Lue lisää>

Helsinki ja Tukholma kasvavat alakeskustojen kautta

Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten sijaintilogiikka vaikuttavat kaupunkirakenteen suunnitteluun ja muokkautumiseen. Artikkeli käsittelee kaupunkien pyrkimyksiä tuottaa monikeskuksista kaupunkirakennetta.

Lue lisää>

Kuka kuuluu vauvan perheeseen?

Vastasyntyneiden perhesuhteita Helsingissä selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että äidit nimeävät vauvan perheenjäseniksi useita kotitalouden ulkopuolisia ihmisiä, kun vauvan syntyessä äiti ei ole avioliitossa. Yleisimmin vastasyntyneen perheenjäseninä pidetään vanhempien ohella isovanhempia, mutta myös äidin sisaruksia tai ystäviä luetaan melko usein vauvan perheeseen.

Lue lisää>
Kvartti 3/2017 |  27.10.2017Ari Niska

Lasten määrän kasvu keskittyy nyt kantakaupunkiin

Ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen merkittävä osa lasten lukumäärän kasvusta Helsingissä tulee vanhasta talokannasta ja täydennysrakentamisalueilta. Lapsia on kaupungissa tällä hetkellä enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun puolenvälin jälkeen.

Lue lisää>
Artikkeli |  30.05.2017Netta Mäki

Helsinkiläisten kuolleisuus muuta maata korkeammalla tasolla

Työikäisen väestön ikävakioitu kuolleisuus on Helsingissä noin 15 prosenttia korkeampaa kuin muualla Suomessa. Sairastavuusindeksien mukaan helsinkiläisten sairastavuus on kuitenkin muuta maata vähäisempää. Tämän ristiriidan taustalla on monia mahdollisia syitä, muun muassa sairastavuusindeksien kokoamistavat ja Helsingin väestön polarisoituminen.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  09.12.2016Netta Mäki

Vieraskielisten määrä kasvaa nopeasti Helsingissä

Vieraskielisten helsinkiläisten määrä ja väestöosuus on kasvanut viime vuosina nopeasti. Väestöennusteen mukaan kasvu myös jatkuu nopeana, mutta turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttanee vieraskielisten tulevaan kokonaismäärään melko vähän.

Lue lisää>

Pääkaupunkiseutu vetää pakolaistaustaisia muualta Suomesta

Suomen pakolaistaustainen väestö jakaantuu maantieteellisesti hyvin epätasaisesti. Suuri osa heistä muuttaa lopulta pääkaupunkiseudulle ja muihin Etelä-Suomen keskuksiin.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Netta Mäki

Somalinkielisten hedelmällisyys ja perhekoko pienentyneet Helsingissä

Helsingissä asuvien somalinkielisten hedelmällisyys on pienentynyt koko 2000-luvun. Laskua on tapahtunut viidentoista vuoden aikana noin 27 prosenttia, mutta aivan viimeisimpinä vuosina pieneneminen näyttäisi taittuneen.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  03.11.2016Pekka Vuori

Virolaisten muuttoliike Helsingin seudulle hiipuu

Helsingin seudun kasvusta enimmillään lähes 30 prosenttia tuli Virosta saadusta muuttovoitosta vielä neljä vuotta sitten. Sittemmin muuttoliike Virosta Helsingin seudulle on hiljentynyt.

Lue lisää>

Kantakaupungissa asuu tyytyväisiä lapsiperheitä

Kaupunkikeskustoissa asuminen on viime vuosikymmenen aikana kasvattanut suosiotaan lapsiperheiden keskuudessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten pikkulapsiperheiden asumisvalintoja ja asumistyytyväisyyttä.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita

  • Aihealueen mukaan
  • Julkaisuajan mukaan
  • Kvartin numeron mukaan