Artikkelit

Maailma kaupungissa, kaupunki maailmassa

Vetovoimaisen kaupungin rajoilla on jatkuvaa liikettä: kaupunkiinmuuttoa ja kaupungistamuuttoa. Muuttoliike tuottaa kysymyksiä muun muassa siitä, ketkä saavat jäädä kaupunkiin ja olla kaupunkiyhteisön täysivaltaisia jäseniä. Kaupunkien keskeisimpiä kysymyksiä nyt ja tulevaisuudessa on, kuinka organisoida oma sisäinen erilaisuutensa ja monimuotoisuutensa.

Lue lisää>
Artikkeli |  23.05.2017Johanna Lilius

Kulttuuria ja taidetta lähiöön - alueellinen kulttuurityö erityisesti maahanmuuttajien näkökulmasta

Tässä artikkelissa tarkastellaan kulttuuria esikaupunkialueella. Artikkeli pohjaa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Aalto-yliopistossa toteutettuun Artsu-projektiin, jossa tutkittiin kulttuurin merkitystä asuinalueiden kehittämisessä sekä seurattiin ja arvioitiin Suomen Kansallisteatterin Helsingin Kontulassa toteutettua yleisötyötä.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  09.12.2016Netta Mäki

Vieraskielisten määrä kasvaa nopeasti Helsingissä

Vieraskielisten helsinkiläisten määrä ja väestöosuus on kasvanut viime vuosina nopeasti. Väestöennusteen mukaan kasvu myös jatkuu nopeana, mutta turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttanee vieraskielisten tulevaan kokonaismäärään melko vähän.

Lue lisää>

Maahanmuuttajien työllistyminen Helsingissä

Työllistymistä pidetään usein maahanmuuttajien kotoutumisen tärkeänä indikaattorina. Työllistymisellä onkin suuri merkitys sekä Suomeen muuttaville että koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja paikallisella tasolla kunnalle.

Lue lisää>

Pääkaupunkiseutu vetää pakolaistaustaisia muualta Suomesta

Suomen pakolaistaustainen väestö jakaantuu maantieteellisesti hyvin epätasaisesti. Suuri osa heistä muuttaa lopulta pääkaupunkiseudulle ja muihin Etelä-Suomen keskuksiin.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Anu Yijälä

Maahanmuuttajien työelämäintegraatiota ja taloudellista sopeutumista selvitetään tarkemmin

Suomessa hankitulla työkokemuksella on keskeinen merkitys maahanmuuttajien myöhemmälle toimeentulolle. Myös puolison rooli toimeentulotukiriippuvuudesta irtipääsyssä on tärkeä. Tänä vuonna alkaneessa tutkimushankkeessa selvitetään tarkemmin näiden tulosten taustalla olevia asioita sekä muita maahanmuuttajien taloudelliseen sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Timo Cantell

Kvartti 4/2016: Pääkirjoitus

Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, ja monet heistä tulevat ajan mittaan asumaan pääkaupungissa. Kvartti-lehden numerossa 4/2016 tarkastellaan kuluneen vuoden kokemuksia ja tehdään alustavia arvioita turvapaikanhakijoiden tilanteesta Helsingissä.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Netta Mäki

Somalinkielisten hedelmällisyys ja perhekoko pienentyneet Helsingissä

Helsingissä asuvien somalinkielisten hedelmällisyys on pienentynyt koko 2000-luvun. Laskua on tapahtunut viidentoista vuoden aikana noin 27 prosenttia, mutta aivan viimeisimpinä vuosina pieneneminen näyttäisi taittuneen.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Teemu Vass

”Ensimmäisillä kohtaamisilla on merkitystä”

Suomeen saapui viime vuoden alkusyksystä alkaen kaikkien aikojen mittavin turvapaikanhakija-aalto. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Maria Nyman kertoo hankkeesta, joka perustuu irakilaisten, englantia puhuvien ja työkokemusta omaavien turvapaikanhakijoiden haastatteluihin.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Irma Sippola

Maahanmuuttajanuorten Helsingin kehittämiseen vauhtia tutkimuksesta

Maahanmuuttajanuorten tilanne eroaa Helsingissä monin tavoin kantaväestöön kuuluvista nuorista, ja heidän mahdollisuutensa käyttää taitojaan hyväksi ovat vähäisemmät. Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeessa haetaan tilanteeseen parannusta uusilla toimintamalleilla.

Lue lisää>

Mitä on kotoutuminen?

Maahanmuuttajien kotoutuminen on kaikkien mielestä tärkeää, mutta asian tarkemmasta sisällöstä ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä eikä aina edes kovin selkeää näkemystä. Tässä kirjoituksessa esitellään kotoutumisen merkityssisältöjä ja selvennetään termin käyttöä eri yhteyksissä.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  03.11.2016Pekka Vuori

Virolaisten muuttoliike Helsingin seudulle hiipuu

Helsingin seudun kasvusta enimmillään lähes 30 prosenttia tuli Virosta saadusta muuttovoitosta vielä neljä vuotta sitten. Sittemmin muuttoliike Virosta Helsingin seudulle on hiljentynyt.

Lue lisää>
Artikkeli |  07.09.2016Jaakko Ikonen

Turvallisuuskyselyn avovastauksissa esiintyi huolta pakolaistilanteesta

Uusimmassa Helsingin turvallisuustutkimuksessa annettiin vastaajille mahdollisuus kertoa ajatuksiaan tutkimuksen aihepiireistä avovastauksissa. Tässä kirjoituksessa käsitellään vastaajien avovastauksissa esiin nousseita maahanmuuttoon liittyviä kommentteja.

Lue lisää>

Maahanmuuttajien siirtyminen omistusasumiseen pääkaupunkiseudulla

Maahanmuuttajat etenevät vuokra-asumisesta omistusasumiseen hitaammin kuin kantaväestö. Sekä kantaväestöllä että maahanmuuttajilla omistusasuntoon muuttamista hidastaa taloudellinen tilanne, mutta maahanmuuttajilla tulotasolla on vähemmän yhteyttä siirtymisen nopeuteen.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Tuula Joronen

Somalialaisten maahanmuuttajien työllistymisessä ja yrittäjyysaktiivisuudessa maiden välisiä eroja

Somalinkieliset ovat sekä koko Suomessa että Helsingissä kolmanneksi suurin ulkomaista syntyperää oleva väestöryhmä heti venäjän- ja vironkielisten jälkeen. Siksi on huolestuttavaa, että he ovat työllistyneet niin heikosti moniin muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Timo Cantell

Uutinen: Tietoa Stadista -ohjelma päivitettiin vuosille 2014-2015

Mitä Helsingin kaupunki tutkii tänä ja ensi vuonna? Kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat on ajantasaistettu ja mukana on tällä kertaa 60 hanketta.

Lue lisää>

Kansainvälistä vertailua ja kynnysarvoja?

Sosiaalisten ja alueellisten rakenteiden muutokset ja niihin liittyvät mahdolliset hyvinvointivaikutukset ovat ajankohtaisia teemoja kaupunkitutkimuksen kentällä.

Lue lisää>
Kvartti 4/2013 |  30.01.2014Olli Nuutila

Suomalaista somalielämää Meri-Rastilassa

Tässä artikkelissa tarkastellaan asuinalueen sosiaalista merkitystä maahanmuuttajien elämässä.

Lue lisää>

Onko Turun kaupunkiseutu erilainen?

Kaupunkien sosiaalisten alue-erojen lisääntyminen Suomessa on varsin tunnettu tosiasia. Tähän viittaavat niin huomiot julkisessa keskustelussa ja kaupunkien kehittämistoimenpiteiden perusteluissa kuin myös enemmistö varsinaisista tutkimushavainnoista. Kuitenkin alueellisten erojen tutkimus on keskittynyt toistaiseksi pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsingin sisäisten erojen analyyseihin (esim. Vaattovaara & Kortteinen 2002; 2012, Vilkama 2011). Pääkaupunkiseutua koskevien havaintojen pohjalta on suhteellisen kritiikittä omaksuttu ajatus samankaltaisen kehityksen ilmenemisestä myös muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Lue lisää>
Kvartti 4/2013 |  30.01.2014Teemu Vass

Uutiset: Naapuruston vaikutusta on vaikeaa osoittaa

Aluevaikutuksella (neighbourhood effect) tarkoitetaan sitä, että huono-osaisella alueella asuminen kaventaa yksilön mahdollisuuksia pärjätä elämässä. Menestymiseen eivät näin vaikuta pelkästään yksilön omat lähtökohdat, vaan elinympäristö on ikään kuin lisäjarruna. Ongelmat istuvat joillakin asuinalueilla tiukassa, ja köyhyys tai työttömyys voi periytyä sukupolvelta toiselle.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita