Artikkelit

Helsinki ja Tukholma kasvavat alakeskustojen kautta

Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten sijaintilogiikka vaikuttavat kaupunkirakenteen suunnitteluun ja muokkautumiseen. Artikkeli käsittelee kaupunkien pyrkimyksiä tuottaa monikeskuksista kaupunkirakennetta.

Lue lisää>
Artikkeli |  24.05.2017Tamás Lahdelma

Toimipaikkojen läheisyys ja työvoimavirtojen verkostot pääkaupunkiseudulla

Maantieteellisesti läheisemmät toimipaikat muodostavat vahvempia ja tiheämpiä työvoimavirtaverkostoja kaupunkialueen sisällä, ja työpaikanvaihdosten kautta tapahtuva verkostoituminen on puolestaan yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuustasoon.

Lue lisää>

Lapsiperheiden vanhempien työllisyys Helsingissä

Lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste on Helsingissä keskimäärin korkeampi kuin muun väestön. Tietyillä ryhmillä työllisyystilanne on kuitenkin vaikeutunut: etenkin monilapsisten perheiden äideillä sekä päivähoitoikäisten lasten yksinhuoltajilla on ongelmia työelämään pääsyssä. Koulutuksella on selkeä yhteys lapsiperheiden työllisyystilanteeseen.

Lue lisää>

Maahanmuuttajien työllistyminen Helsingissä

Työllistymistä pidetään usein maahanmuuttajien kotoutumisen tärkeänä indikaattorina. Työllistymisellä onkin suuri merkitys sekä Suomeen muuttaville että koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja paikallisella tasolla kunnalle.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Anu Yijälä

Maahanmuuttajien työelämäintegraatiota ja taloudellista sopeutumista selvitetään tarkemmin

Suomessa hankitulla työkokemuksella on keskeinen merkitys maahanmuuttajien myöhemmälle toimeentulolle. Myös puolison rooli toimeentulotukiriippuvuudesta irtipääsyssä on tärkeä. Tänä vuonna alkaneessa tutkimushankkeessa selvitetään tarkemmin näiden tulosten taustalla olevia asioita sekä muita maahanmuuttajien taloudelliseen sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Teemu Vass

”Ensimmäisillä kohtaamisilla on merkitystä”

Suomeen saapui viime vuoden alkusyksystä alkaen kaikkien aikojen mittavin turvapaikanhakija-aalto. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Maria Nyman kertoo hankkeesta, joka perustuu irakilaisten, englantia puhuvien ja työkokemusta omaavien turvapaikanhakijoiden haastatteluihin.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  03.11.2016Pekka Vuori

Virolaisten muuttoliike Helsingin seudulle hiipuu

Helsingin seudun kasvusta enimmillään lähes 30 prosenttia tuli Virosta saadusta muuttovoitosta vielä neljä vuotta sitten. Sittemmin muuttoliike Virosta Helsingin seudulle on hiljentynyt.

Lue lisää>
Kvartti 1/2016 |  29.04.2016Asta Manninen

Mitä kansainväliset kaupunkivertailut kertovat Helsingistä?

Kaupunkivertailujen tulkinta vaatii aikaa ja runsaasti taustatietoa eri aloilta, mutta vertailuista voi oppia paljon. Artikkelissa tarkastellaan Helsingin sijoittumista kansainvälisissä vertailuissa useammasta näkökulmasta, kuten väestökehityksen, työn ja talouden sekä elintason ja elämänlaadun alueilla.

Lue lisää>

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvulle ei näy loppua

Helsingin työllisyys- ja työttömyystilanne on heilahdellut artikkelissa tarkasteltavalla ajanjaksolla 1987–2015 huomattavasti. Kahden laman väliin mahtui pitkä nousukausi ja työttömyysasteen lasku. Uusin, vuonna 2008 alkanut taantuma on pitkittyessään johtanut jälleen hankalaan tilanteeseen, jossa huolestuttavaa on erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu.

Lue lisää>
Artikkeli |  14.01.2016Henri Laukkanen, Timo M. Kauppinen

Millaisessa yhteydessä asuinalueen työttömyysaste on työttömäksi joutuvien työmarkkinamenestykseen?

Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että huono-osaisuuden alueellinen keskittyminen voi haitata asukkaiden menestymistä työmarkkinoilla. Pääkaupunkiseudun osalta näyttö on osin ristiriitaista, kun tarkastellaan asuinalueen työttömyysasteen ja työttömäksi joutuvan myöhempien ansiotulojen yhteyttä

Lue lisää>
Artikkeli |  28.08.2015Pia Houni, Heli Ansio

Yhteisölliset työtilat kipinöivät kaupunkikulttuurissa

Luovien ammattilaisten ja tietotyöläisten yhteisölliset työtilat ovat yleistyneet Helsingissäkin nopeasti 2010-luvulla. Yksin työskentelevät saavat niistä toimivan työtilan lisäksi sosiaalisia kontakteja ja samanhenkisiä työkavereita ja voivat löytää myös ammatillista tukea ja työtä hyödyttäviä verkostoja.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Tuula Joronen

Somalialaisten maahanmuuttajien työllistymisessä ja yrittäjyysaktiivisuudessa maiden välisiä eroja

Somalinkieliset ovat sekä koko Suomessa että Helsingissä kolmanneksi suurin ulkomaista syntyperää oleva väestöryhmä heti venäjän- ja vironkielisten jälkeen. Siksi on huolestuttavaa, että he ovat työllistyneet niin heikosti moniin muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Juha Suokas

Helsingin työpaikkamäärän muutos

Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä seurannut reaalitalouden taantuma vaikuttivat voimakkaasti Suomeen kokonaistuotannon volyymin laskiessa koko kansantaloudessa yli kahdeksalla prosentilla vuonna 2009. Tämä kokonaistuotannon volyymin lasku näkyi vahvasti Helsingissä, joskaan ei niin voimakkaana kuin muualla maassa.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Timo Cantell

Uutinen: Tietoa Stadista -ohjelma päivitettiin vuosille 2014-2015

Mitä Helsingin kaupunki tutkii tänä ja ensi vuonna? Kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat on ajantasaistettu ja mukana on tällä kertaa 60 hanketta.

Lue lisää>

Lähiötutkimus tuo esiin lähiöiden moninaisuuden

Lähiöt ovat tällä hetkellä näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa, ja esimerkiksi tuore asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen on nostanut lähiöiden elvyttämisen keskeiseksi asuntopoliittiseksi teemaksi koko valtakunnan tasolla.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita