Artikkelit

Kvartti 1/2021&nbsp|&nbsp 11.05.2021Pasi Saukkonen

Ulkomaalaistaustaisten merkitys Helsingin työmarkkinoilla kasvaa

Ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-aseman kehitys on 2000-luvulla ollut monelta osin myönteistä, mutta etenkin työllistymisen mahdollisuudet ovat vahvasti riippuvaisia taloudellisista suhdannevaihteluista. Koronapandemia heikentänee ulkomaalaistaustaisten työllisyyskehitystä ainakin tilapäisesti.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 10.03.2021Teemu Vauhkonen, Mikko Salasuo

Helsinkiläisnuorten ylisukupolvinen syrjäytyminen

Vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka työstä ja koulutuksesta syrjäytyneiden nuorten osuus Helsingissä pienentyi hieman, samalla kun (pelkästään) työstä syrjäytyneiden nuorten osuus kasvoi. Perhetaustan huono-osaisuus ja lastensuojelun sijaishuollossa olo ennustavat nuorten syrjäytymistä, mutta Helsingissä vähemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Lue lisää>

Työn murros ja digitalisaatio – mitä muutoksia on luvassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoille?

Digitalisaation vaikutusten myötä osa ammateista ja työpaikoista katoaa tai niiden tilalle syntyy uusia. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa korkeassa korvautumisriskissä olevien työpaikkojen osuus vaihtelee jonkin verran. Helsingissä osuuden arvioidaan olevan 22 prosenttia, Espoossa 20 prosenttia ja Vantaalla 26 prosenttia.

Lue lisää>
Kvartti 4/2018&nbsp|&nbsp 18.01.2019Pasi Saukkonen

Yksi seutu vai kolme erilaista kaupunkia: maahanmuutto ja kotoutuminen pääkaupunkiseudulla

Noin puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla. Ovatko ulkomaalaistaustaiset jakautuneet tasaisesti koko pääkaupunkiseudulle vai onko heitä jossain päin enemmän ja toisaalla vähemmän? Onko seudun ulkomaalaistaustainen väestö samanlaista kaikkialla vai löytyykö kaupunkien väliltä maahanmuuttajien ja heidän lastensa taustojen ja ominaisuuksien osalta eroja? Onko ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen samanlaista koko seudulla? Tässä artikkelissa vastataan näihin kysymyksiin.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 05.12.2018Hanna Ahtiainen

Työssäkäyvät koululaiset Helsingissä – lukuvuoden aikana palkkatyössä olevien tausta ja opinnoissa jaksaminen

Yleisintä palkkatyö on toisella asteella opiskelevilla tytöillä. Yläkoulussa työssäkäyvä nuori on useammin ulkomaalaistaustainen kuin suomalaistaustainen. Kaiken kaikkiaan yläkoulun tai toisen asteen opintojen ohella työssä käyminen on vähentynyt kymmenessä vuodessa. Koulu-uupumuksen kokemuksia on etenkin yläkoulun ja lukion ohella tiiviisti työskentelevillä nuorilla.

Lue lisää>
Kvartti 1/2018&nbsp|&nbsp 12.07.2018Anu Henriksson

Helsinki ja Tukholma kasvavat alakeskustojen kautta

Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten sijaintilogiikka vaikuttavat kaupunkirakenteen suunnitteluun ja muokkautumiseen. Artikkeli käsittelee kaupunkien pyrkimyksiä tuottaa monikeskuksista kaupunkirakennetta.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 24.05.2017Tamás Lahdelma

Toimipaikkojen läheisyys ja työvoimavirtojen verkostot pääkaupunkiseudulla

Maantieteellisesti läheisemmät toimipaikat muodostavat vahvempia ja tiheämpiä työvoimavirtaverkostoja kaupunkialueen sisällä, ja työpaikanvaihdosten kautta tapahtuva verkostoituminen on puolestaan yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuustasoon.

Lue lisää>

Lapsiperheiden vanhempien työllisyys Helsingissä

Lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste on Helsingissä keskimäärin korkeampi kuin muun väestön. Tietyillä ryhmillä työllisyystilanne on kuitenkin vaikeutunut: etenkin monilapsisten perheiden äideillä sekä päivähoitoikäisten lasten yksinhuoltajilla on ongelmia työelämään pääsyssä. Koulutuksella on selkeä yhteys lapsiperheiden työllisyystilanteeseen.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016&nbsp|&nbsp 09.12.2016Pasi Saukkonen

Maahanmuuttajien työllistyminen Helsingissä

Työllistymistä pidetään usein maahanmuuttajien kotoutumisen tärkeänä indikaattorina. Työllistymisellä onkin suuri merkitys sekä Suomeen muuttaville että koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja paikallisella tasolla kunnalle.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016&nbsp|&nbsp 08.12.2016Anu Yijälä

Maahanmuuttajien työelämäintegraatiota ja taloudellista sopeutumista selvitetään tarkemmin

Suomessa hankitulla työkokemuksella on keskeinen merkitys maahanmuuttajien myöhemmälle toimeentulolle. Myös puolison rooli toimeentulotukiriippuvuudesta irtipääsyssä on tärkeä. Tänä vuonna alkaneessa tutkimushankkeessa selvitetään tarkemmin näiden tulosten taustalla olevia asioita sekä muita maahanmuuttajien taloudelliseen sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016&nbsp|&nbsp 08.12.2016Teemu Vass

”Ensimmäisillä kohtaamisilla on merkitystä”

Suomeen saapui viime vuoden alkusyksystä alkaen kaikkien aikojen mittavin turvapaikanhakija-aalto. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Maria Nyman kertoo hankkeesta, joka perustuu irakilaisten, englantia puhuvien ja työkokemusta omaavien turvapaikanhakijoiden haastatteluihin.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016&nbsp|&nbsp 03.11.2016Pekka Vuori

Virolaisten muuttoliike Helsingin seudulle hiipuu

Helsingin seudun kasvusta enimmillään lähes 30 prosenttia tuli Virosta saadusta muuttovoitosta vielä neljä vuotta sitten. Sittemmin muuttoliike Virosta Helsingin seudulle on hiljentynyt.

Lue lisää>
Kvartti 1/2016&nbsp|&nbsp 29.04.2016Asta Manninen

Mitä kansainväliset kaupunkivertailut kertovat Helsingistä?

Kaupunkivertailujen tulkinta vaatii aikaa ja runsaasti taustatietoa eri aloilta, mutta vertailuista voi oppia paljon. Artikkelissa tarkastellaan Helsingin sijoittumista kansainvälisissä vertailuissa useammasta näkökulmasta, kuten väestökehityksen, työn ja talouden sekä elintason ja elämänlaadun alueilla.

Lue lisää>

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvulle ei näy loppua

Helsingin työllisyys- ja työttömyystilanne on heilahdellut artikkelissa tarkasteltavalla ajanjaksolla 1987–2015 huomattavasti. Kahden laman väliin mahtui pitkä nousukausi ja työttömyysasteen lasku. Uusin, vuonna 2008 alkanut taantuma on pitkittyessään johtanut jälleen hankalaan tilanteeseen, jossa huolestuttavaa on erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 14.01.2016Henri Laukkanen, Timo M. Kauppinen

Millaisessa yhteydessä asuinalueen työttömyysaste on työttömäksi joutuvien työmarkkinamenestykseen?

Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että huono-osaisuuden alueellinen keskittyminen voi haitata asukkaiden menestymistä työmarkkinoilla. Pääkaupunkiseudun osalta näyttö on osin ristiriitaista, kun tarkastellaan asuinalueen työttömyysasteen ja työttömäksi joutuvan myöhempien ansiotulojen yhteyttä

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 28.08.2015Pia Houni, Heli Ansio

Yhteisölliset työtilat kipinöivät kaupunkikulttuurissa

Luovien ammattilaisten ja tietotyöläisten yhteisölliset työtilat ovat yleistyneet Helsingissäkin nopeasti 2010-luvulla. Yksin työskentelevät saavat niistä toimivan työtilan lisäksi sosiaalisia kontakteja ja samanhenkisiä työkavereita ja voivat löytää myös ammatillista tukea ja työtä hyödyttäviä verkostoja.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014&nbsp|&nbsp 21.08.2014Tuula Joronen

Somalialaisten maahanmuuttajien työllistymisessä ja yrittäjyysaktiivisuudessa maiden välisiä eroja

Somalinkieliset ovat sekä koko Suomessa että Helsingissä kolmanneksi suurin ulkomaista syntyperää oleva väestöryhmä heti venäjän- ja vironkielisten jälkeen. Siksi on huolestuttavaa, että he ovat työllistyneet niin heikosti moniin muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014&nbsp|&nbsp 21.08.2014Juha Suokas

Helsingin työpaikkamäärän muutos

Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä seurannut reaalitalouden taantuma vaikuttivat voimakkaasti Suomeen kokonaistuotannon volyymin laskiessa koko kansantaloudessa yli kahdeksalla prosentilla vuonna 2009. Tämä kokonaistuotannon volyymin lasku näkyi vahvasti Helsingissä, joskaan ei niin voimakkaana kuin muualla maassa.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014&nbsp|&nbsp 21.08.2014Timo Cantell

Uutinen: Tietoa Stadista -ohjelma päivitettiin vuosille 2014-2015

Mitä Helsingin kaupunki tutkii tänä ja ensi vuonna? Kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat on ajantasaistettu ja mukana on tällä kertaa 60 hanketta.

Lue lisää>
Kvartti 4/2013&nbsp|&nbsp 30.01.2014Mats Stjernberg

Lähiötutkimus tuo esiin lähiöiden moninaisuuden

Lähiöt ovat tällä hetkellä näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa, ja esimerkiksi tuore asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen on nostanut lähiöiden elvyttämisen keskeiseksi asuntopoliittiseksi teemaksi koko valtakunnan tasolla.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita

  • Aihealueen mukaan
  • Julkaisuajan mukaan
  • Kvartin numeron mukaan