Artikkelit

Kvartti 1/2018 |  20.06.2018Timo Cantell

Kohtaamisia ja kohtaamattomuutta – elämää suuressa kaupungissa

Suurkaupunkilaisten valinnat, asenteet ja toimintatavat herättävät joskus arvostelua, sillä kaupunkielämä saattaa näyttäytyä etäisenä ja vieraannuttavana – ja sitä kautta itse kaupunkilaisiakin saatetaan pitää tylyinä. Kysymystä on pohdittu myös Helsingissä, joka on Suomen mittakaavassa merkittävin ja näkyvin metropoli.

Lue lisää>

Maailma kaupungissa, kaupunki maailmassa

Vetovoimaisen kaupungin rajoilla on jatkuvaa liikettä: kaupunkiinmuuttoa ja kaupungistamuuttoa. Muuttoliike tuottaa kysymyksiä muun muassa siitä, ketkä saavat jäädä kaupunkiin ja olla kaupunkiyhteisön täysivaltaisia jäseniä. Kaupunkien keskeisimpiä kysymyksiä nyt ja tulevaisuudessa on, kuinka organisoida oma sisäinen erilaisuutensa ja monimuotoisuutensa.

Lue lisää>
Artikkeli |  03.01.2018Vesa Keskinen

KAPA: Kirjasto ja elokuvat suosituimpia kulttuuripalveluita pääkaupunkiseudulla

Kirjasto ja elokuvat ovat kaikissa pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa yleisimmin käytettyjä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Muita kulttuuripalveluja helsinkiläiset käyttävät naapureitaan enemmän, kenties saatavuudesta johtuen. Artikkelissa käsitellään uusimman kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen tuloksia kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen osalta.

Lue lisää>

Lasten osallistumisessa taidekasvatushankkeisiin isoja eroja koulujen ja alueiden kesken

Alakoululaisten osallistuminen Helsingin kaupunkikonsernin taidelaitosten järjestämiin taidekasvatushankkeisiin on aktiivista. Yhdeksän kymmenestä peruskoulusta oli sellaisia, joissa ainakin yksi luokka osallistui vähintään yhteen taidekasvatushankkeeseen tässä artikkelissa tarkastellulla ajanjaksolla.

Lue lisää>
Artikkeli |  24.05.2017Jenni Neuvonen

Tsörataaks busal vai hypätääks dösään?

Sporalla skujaavat kaiken ikäiset helsinkiläiset, mutta skurua nuoriso ei tunne. Vanhempi polvi tsöraa busalla, kun taas nuoremmat käyttävät dösää. Metro sen sijaan odottaa vielä vakiintunutta slanginimitystään.

Lue lisää>
Artikkeli |  23.05.2017Johanna Lilius

Kulttuuria ja taidetta lähiöön - alueellinen kulttuurityö erityisesti maahanmuuttajien näkökulmasta

Tässä artikkelissa tarkastellaan kulttuuria esikaupunkialueella. Artikkeli pohjaa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Aalto-yliopistossa toteutettuun Artsu-projektiin, jossa tutkittiin kulttuurin merkitystä asuinalueiden kehittämisessä sekä seurattiin ja arvioitiin Suomen Kansallisteatterin Helsingin Kontulassa toteutettua yleisötyötä.

Lue lisää>

Kulttuuriosallistuminen ja kulttuurimuodoista pitäminen Helsingissä

Helsinkiläisten kulttuuriosallistumista on tutkittu verraten vähän. Suosituimmat kulttuurimuodot, niin niihin osallistumisen kuin niistä pitämisen näkökulmasta, edustivat kaikki matalan kynnyksen kulttuuria.

Lue lisää>

Kaupunkiaktivismi voimavarana

Helsingin ja lähikaupunkien kansalaisyhteiskunnan kentällä on tapahtumassa merkittävä yhteiskunnallinen murros. Internetin ja sosiaalisen median myötä muuttuva sekä verkostoihin ja vertaistuotantoon perustuva toiminta ja uudet toimijuudet muuttavat kansalaisyhteiskuntaa ja sen kautta kaupunkeja sekä niiden suunnittelua ja kehittämistä.

Lue lisää>

Helsinkiläiset myönteisiä vertaiskaupalle

Ravintolapäivän ja Siivouspäivän kaltaiset yhteisölliset kulutuskarnevaalit ovat ponnistaneet myös maailmanlaajuiseen suosioon ja liittäneet suomalaisetkin täten alati kasvavan jakamistalouden piiriin. Tässä artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten asenteita vertaisten välillä tapahtuvaa taloudellista vaihdantaa kohtaan.

Lue lisää>
Kvartti 3/2016 |  07.10.2016Timo Cantell

Kvartti 3/2016: Pääkirjoitus

Tämä Kvartti-lehti esittelee osallisuuteen liittyviä ajankohtaisia asioita. Kaupunkilaiset ovat yhä aktiivisempia toimijoita, ja nykyiset teknologiset apuvälineet mahdollistavat entistä paremmin osallistumisen kansalaiskeskusteluun esimerkiksi kaupungin toiminnasta ja palveluista.

Lue lisää>
Kvartti 1/2016 |  13.05.2016Timo Cantell

Kvartti 1/2016: Pääkirjoitus

Muistan elävästi, kun joitain vuosia sitten näin Pariisissa yhdessä kadunkulmassa musiikkiliikkeen, joka oli keskittynyt harppuihin. Pienehkö tila oli täynnä toinen toistaan kauniimpia instrumentteja. En ollut nähnyt vastaavaa aiemmin. Huomasin tarkkailevani suurkaupungin elämää, jossa erilaisten pientenkin alakulttuurien, erityisryhmien ja tarpeiden markkinat voivat kiteytyä näkyviksi solmukohdiksi.

Lue lisää>
Artikkeli |  24.03.2016Petteri Räisänen

Kulttuuritilaisuuksissa käymisessä suuria eroja asuinalueiden välillä

Tässä kirjoituksessa katsotaan, miten aktiivisesti Helsingin eri asuinalueilla asuvat käyvät kulttuuritilaisuuksissa. Vuonna 2015 eniten elokuvissa, teatterissa ja konserteissa kävivät Helsingin kantakaupungissa asuvat ja vähiten Itä- ja Koillis-Helsingin asukkaat.

Lue lisää>
Artikkeli |  28.08.2015Pia Houni, Heli Ansio

Yhteisölliset työtilat kipinöivät kaupunkikulttuurissa

Luovien ammattilaisten ja tietotyöläisten yhteisölliset työtilat ovat yleistyneet Helsingissäkin nopeasti 2010-luvulla. Yksin työskentelevät saavat niistä toimivan työtilan lisäksi sosiaalisia kontakteja ja samanhenkisiä työkavereita ja voivat löytää myös ammatillista tukea ja työtä hyödyttäviä verkostoja.

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  24.08.2015Teemu Vass

Haastattelu: "Helsingillä on hyvä kaupunkiobservatorio"

Huhtikuussa Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtajana ja samalla Kvartin päätoimittajana aloittanut Timo Cantell näkee uusia mahdollisuuksia kaupunkien digitalisoitumisessa. Tietokeskus on virastona tässä kehityksessä hyvissä tarkkailuasemissa

Lue lisää>

Helsinkiläisten kollektiivinen mielikuvitus käyttöön

Helsinki on ollut mukana kaupunkien luovaa suorituskykyä ja luovuuden ekologiaa mittaavassa maailmanlaajuisessa vertailututkimuksessa. Helsinki menestyi hyvin, sillä kahdestakymmenestä vertailuun osallistuneesta kaupungista se sai parhaat arvosanat.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Timo Cantell

Uutinen: Tietoa Stadista -ohjelma päivitettiin vuosille 2014-2015

Mitä Helsingin kaupunki tutkii tänä ja ensi vuonna? Kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat on ajantasaistettu ja mukana on tällä kertaa 60 hanketta.

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Vesa Keskinen

Helsinkiläiset haluavat yhteisöllistä kaupunkikulttuuria

Kaupunginosajuhlat, ravintolapäivä, siivouspäivä, katujuhlat – kaikki nämä edustavat uutta innovatiivista yhteisöllistä kaupunkikulttuuria. Asukkaiden yhteisöllisesti ja epäbyrokraattisesti järjestetyt tilaisuudet ovat olleet hyvin suosittuja.

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Helena Kotro

Mitä mieltä ovat kaikkiruokaiset kulttuurinkuluttajat?

Artikkelissa tarkastellaan Helsingin kulttuuritarjonnan onnistumisia ja kehittämistarpeita syksyllä 2013 toteutettuun kulttuurikyselyyn (vrt. Keskisen artikkeli edellä) kirjattujen kommenttipuheenvuorojen valossa.

Lue lisää>

Ruokamaku ja legitiimit ruokatyypit helsinkiläisten 25-44 –vuotiaiden keskuudessa

Ruoalla on merkittävä osuus urbaaneista elämäntyyleistä puhuttaessa. Karstenin (et al. 2013) mukaan nuorten kaupunkilaisten elämäntyyli rakentuu pitkälti kahvila- ja ravintolakulutuksen ympärille.

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Arto Koskelo

Helsingin ravintolakulttuurin uusi kukoistus

Suomi teollistui verrattain myöhään ja kaupungistui toden teolla vasta 1900-luvun myöhemmällä puoliskolla, mikä on jättänyt jälkensä Helsingin ravintolakulttuuriin. Toimialan kehityksen kivirekenä on ollut valtion harjoittama alkoholipolitiikka, jota on leimannut pyrkimys kansalaisten alkoholinkäytön rajoittamiseen. Historiallisista haasteista huolimatta Helsingin ravintolatarjonta on viimeisen kymmenen vuoden aikana puhjennut kukkaan.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita