Artikkelit

Helsinki ja Tukholma kasvavat alakeskustojen kautta

Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten sijaintilogiikka vaikuttavat kaupunkirakenteen suunnitteluun ja muokkautumiseen. Artikkeli käsittelee kaupunkien pyrkimyksiä tuottaa monikeskuksista kaupunkirakennetta.

Lue lisää>

Kaupungistuminen – viimeaikainen ilmiö vai pitkään jatkunut kehityskulku?

Kaupungeilla on historian saatossa ollut merkittävä rooli maallisen vallan ja sen sotilastukikohtien, uskonnon harjoittamisen sekä kaupankäynnin ja muun taloudellisen toiminnan sijaintipaikkoina. Samalla ne ovat toimineet parhaimmillaan tiedon luonnin, omaksumisen ja hyväksikäytön sekä levittämisen solmukohtina kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Lue lisää>
Artikkeli |  24.05.2017Tamás Lahdelma

Toimipaikkojen läheisyys ja työvoimavirtojen verkostot pääkaupunkiseudulla

Maantieteellisesti läheisemmät toimipaikat muodostavat vahvempia ja tiheämpiä työvoimavirtaverkostoja kaupunkialueen sisällä, ja työpaikanvaihdosten kautta tapahtuva verkostoituminen on puolestaan yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuustasoon.

Lue lisää>
Artikkeli |  24.05.2017Lukas Behrend

HafenCity Hamburg - uusia kaupunkimaisemia entisille satama-alueille

Väestön ja talouskehityksen keskittyminen kaupunkialueille on saanut uusia dynaamisia muotoja kaikissa maanosissa. Niissä länsimaisissa kaupungeissa, jotka eivät halua laajentua maaseutualueille, luodaan nyt uutta kaupunkitilaa muuttamalla teollisuusalueita asuinalueiksi sekä rakentamalla uutta vanhan lomaan.

Lue lisää>
Kvartti 1/2016 |  13.05.2016Timo Cantell

Kvartti 1/2016: Pääkirjoitus

Muistan elävästi, kun joitain vuosia sitten näin Pariisissa yhdessä kadunkulmassa musiikkiliikkeen, joka oli keskittynyt harppuihin. Pienehkö tila oli täynnä toinen toistaan kauniimpia instrumentteja. En ollut nähnyt vastaavaa aiemmin. Huomasin tarkkailevani suurkaupungin elämää, jossa erilaisten pientenkin alakulttuurien, erityisryhmien ja tarpeiden markkinat voivat kiteytyä näkyviksi solmukohdiksi.

Lue lisää>
Kvartti 1/2016 |  29.04.2016Asta Manninen

Mitä kansainväliset kaupunkivertailut kertovat Helsingistä?

Kaupunkivertailujen tulkinta vaatii aikaa ja runsaasti taustatietoa eri aloilta, mutta vertailuista voi oppia paljon. Artikkelissa tarkastellaan Helsingin sijoittumista kansainvälisissä vertailuissa useammasta näkökulmasta, kuten väestökehityksen, työn ja talouden sekä elintason ja elämänlaadun alueilla.

Lue lisää>

Suurten kaupunkialueiden taloudellinen kehitys 2000-luvulla

Talous kehittyi Suomen suurilla kaupunkiseuduilla suotuisasti vuosina 2000–2007, mutta on polkenut paikallaan finanssikriisin seurauksena vuodesta 2009 saakka. Helsingin seudun osuus koko maan kansantuotteesta on reilun kolmanneksen verran, ja osuus kasvoikin hieman vuodesta 2000 vuoteen 2013.

Lue lisää>

Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla

Helsinkiläiset lapsiperheet ovat valmiita maksamaan asuntomarkkinoiden kautta huomattavia summia varmistaakseen lastensa pääsyn hyvään lähikouluun. Vanhemmat tekevät lastensa kouluvalintoja myös asuinpaikan valinnan yhteydessä, eivät pelkästään valitsemalla koulun oman oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Päivi Kippo-Edlund, Kari Hyytiäinen, Petri Tapio

Itämeri hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteenä

Puhdas Itämeri on kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja Helsingin elinvoimaisuuden rakennusaine. Helsingin edustan merialueen tila on parantunut pitkäjänteisen vesiensuojelun seurauksena. Muuttuva ilmasto ja yhteiskunta tuovat kuitenkin vaikeasti ennakoitavia haasteita vesiensuojeluun.

Lue lisää>

Uutiset: Työkaluja metropolialueen kehittämiseen

Yksi tuoreen kokoomateoksen tutkimusartikkeleita yhdistävä teema on metropolialueen kaupunkirakenteen sirpaloituminen ja sen taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset seuraukset.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Tuula Joronen

Somalialaisten maahanmuuttajien työllistymisessä ja yrittäjyysaktiivisuudessa maiden välisiä eroja

Somalinkieliset ovat sekä koko Suomessa että Helsingissä kolmanneksi suurin ulkomaista syntyperää oleva väestöryhmä heti venäjän- ja vironkielisten jälkeen. Siksi on huolestuttavaa, että he ovat työllistyneet niin heikosti moniin muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Juha Suokas

Helsingin työpaikkamäärän muutos

Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä seurannut reaalitalouden taantuma vaikuttivat voimakkaasti Suomeen kokonaistuotannon volyymin laskiessa koko kansantaloudessa yli kahdeksalla prosentilla vuonna 2009. Tämä kokonaistuotannon volyymin lasku näkyi vahvasti Helsingissä, joskaan ei niin voimakkaana kuin muualla maassa.

Lue lisää>
Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Asta Manninen

Kaupunkien kestävään kilpailukykyyn on monta polkua

Kaupungit ovat maittensa ja maanosiensa talouskasvun vetureita. Tämä edellyttää kaupungeilta uudistumista ja kekseliäisyyttä, sillä aikakaudesta toiseen kaupungit kohtaavat sekä haasteita ja ongelmia että mahdollisuuksia.

Lue lisää>

Onko metropolitarinaa?

Millaisia yhteyksiä Helsingin metropolialueen yritysten ja organisaatioiden strategioista nousee itse metropolialueeseen ja sen kaupunkeihin, ja millaisen tarinan nämä strategiat yhdessä muodostavat? Vai löytyykö metropolitarinaa?

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Mervi Ilmonen

Kivijalkaliikkeet rakentavat kaupunkia

Paikalliset myymälät ja ostoskadut ovat kaupunkien aineetonta kulttuuriperintöä, jotka rakentavat paikallisidentiteettiä, paikkaan kuulumisen tunnetta ja kollektiivista muistia.

Lue lisää>

Tarvitaanko lähiöissä ostareita?

Asuinalueiden lähipalvelut eivät säily, jos vanhat ostoskeskukset jätetään silleen. Pelkkä täydennysrakentaminen ja kaupunkikuvan vaaliminen eivät riitä. Tarvitaan toimintojen sekoittamista ja uusia toimintatapoja kumppanuuspohjalta.

Lue lisää>

Yritysten ja organisaatioiden rooli alue- ja kaupunkibrändin rakentumisessa

Metropolibrändi rakentuu eri osien summasta. Brändikuvaan vaikuttavat alueella toimivat yritykset, organisaatiot ja tietysti itse kaupungit. Miten suomalaiset ja toisaalta virolaiset kokevat pääkaupunkiseudun brändien merkityksellisyyden eri ulottuvuuksien kautta ja miten eri toimijat koetaan osana metropolibrändikuvaa, joka rakentuu taloudellisen menestyksen, positiivisen imagon ja asukkaiden hyvinvoinnin ulottuvuuksista?

Lue lisää>
Kvartti 4/2013 |  30.01.2014Teemu Vass

Haastattelussa Rikhard Manninen: Yleiskaava auttaa asuinalueita pysymään kelkassa

Helsingin suunnittelua ohjaavat tulevassa yleiskaavassa toiset periaatteet kuin ne, joilla kaupunkia on aiemmilla vuosikymmenillä rakennettu. Nyt tehdään tiivistä ja urbaania kaupunkia, jossa liikkuminen sujuu raiteilla, pyöräillen ja kävellen.

Lue lisää>

Alueellisesti eriytynyt Eurooppa

Artikkelissa kuvataan ja analysoidaan Euroopan alueellista eriytymistä aluetaloudellisten indikaattoreiden ja tilastotietojen valossa sekä sijoitetaan Helsingin seutu ja Itämeren alueen muut suurkaupungit Euroopan alueiden verkoston kehykseen.

Lue lisää>

Metropolista haastavia ongelmia ratkaiseva innovaatiokeskittymä

Tässä artikkelissa kuvataan innovaatiokeskittymiä ja niiden rakentamisen metodologiaa. Haluamme korostaa innovaatiokeskittymien roolia haastavien ongelmien ratkaisijoina, sillä kaikkialla tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan painopistettä ollaan suuntaamassa ihmiskunnan haastavien ongelmien ratkaisemiseen.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita