Artikkelit

Maineen vangit? Kaupunkikoulujen maineiden yhteys naapurustoihin segregaation riskinä ja kehittämisen mahdollisuutena

Koulun maineella on vaikutusta perheiden kouluvalintoihin ja oppilaiden itsetuntoon. Tutkimuksemme osoittaa, että maine ei kuitenkaan riipu yksin koulun laadusta tai toiminnasta, vaan asuinalueiden maine tihkuu osaksi koulua koskevaa julkista keskustelua ja osaksi alueen ulkopuolisten oletuksia koulun laadusta. Jos koulun toimiva yhteisö ja laadukas opetus saadaan tehtyä näkyväksi, vetovoimainen koulu toisaalta voi myös tukea alueiden positiivista kehitystä.

Lue lisää>
Artikkeli |  29.06.2022Jukka Hirvonen

Helsingin asuinalueilla viihdytään – muuttohalukkuus silti barometrin mukaan kasvanut

Joka neljännellä Helsinki-barometrin vastaajalla on ollut aikeita muuttaa pois Helsingistä, ja näiden vastaajien osuus on ollut hieman kasvussa viimeisimmillä tutkimuskerroilla.

Lue lisää>
Artikkeli |  21.06.2022Jukka Hirvonen

Huolenaiheet ja sosiaalinen epäjärjestys omalla asuinalueella – Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksia

Viheralueiden väheneminen, paikkojen rikkominen ja töhriminen sekä ihmisten syrjäytyminen huolestuttavat helsinkiläisiä eniten, kun kysytään oman asuinalueen asioista. Uusimman turvallisuustutkimuksen mukaan huolta sosiaalisen epäjärjestyksen merkeistä asuinalueella koetaan kaiken kaikkiaan enemmän kuin 2010-luvun puolessavälissä.

Lue lisää>
Artikkeli |  21.06.2022Vesa Keskinen

Helsinkiläisten turvattomuuskokemuksissa suurta aluevaihtelua – erot asuinalueiden välillä eivät ole kuitenkaan syventyneet

Joillakin alueilla noin joka kolmas kokee olonsa turvattomaksi omassa naapurustossaan myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina, kun taas turvallisimmiksi koetuilla alueilla ainoastaan kolmisen prosenttia vastaajista ilmoittaa näin.

Lue lisää>

Helsingin eriarvoisuus näkyy myös yksityisten ja julkisten terveyspalvelujen käytössä

Kaupungin asuinalueiden välillä on suuria eroja sairastavuudessa ja terveyspalveluiden käytössä. Artikkelissa tarkastellaan yksityisten ja julkisten terveyspalveluiden käytön yleisyyttä Helsingin peruspiireissä.

Lue lisää>

Raskausdiabeteksen esiintyvyys Helsingin peruspiireissä – kohti proaktiivista ennaltaehkäisyä

Raskausdiabetes on yleistynyt vuosien saatossa, ja se on riskitekijä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiselle. Tätä riskiä voidaan alentaa elintapamuutoksilla. Artikkelissa tarkastellaan raskausdiabeteksen esiintyvyyttä Helsingin eri osissa ja esitellään diabeteksen ennaltaehkäisyn malli.

Lue lisää>
Artikkeli |  24.02.2022Vesa Keskinen, Jukka Hirvonen

Helsinki-barometri: Asukkaiden arviot Helsingin toimivuudesta asuinpaikkana parantuneet hieman

Asukkaiden halukkuus suositella Helsinkiä asuinpaikkana muille on pysynyt suunnilleen entisellä tasolla, samoin halukkuus suositella omaa asuinaluetta muualla asuville. Oman asuinalueen viihtyisyyttä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia arvostettiin kyselyvastauksissa.

Lue lisää>
Artikkeli |  13.08.2021Vesa Keskinen

Asumisen ongelmat pääkaupunkiseudun kunnissa osin erilaiset – helsinkiläisiä kiusaa kalleus

Eniten koko pääkaupunkiseudun asukkaita häiritsee kaupunkipalvelututkimuksessa kysytyistä asioista katujen ja teiden hoidon tila. Espoossa oltiin lisäksi tyytymättömiä etenkin liikenteeseen ja Vantaalla asuinalueiden palvelutasoon.

Lue lisää>
Artikkeli |  13.08.2021Jenni Erjansola

”Tärkein viestini Helsingin päättäjille” – kaupunkipalvelututkimuksen avovastausten antia

Omaa asuinympäristöä ei saa rakentaa liian tiiviiksi, ja asumisen pitäisi olla halvempaa. Liikennettä tulee kehittää kokonaisuutena ja palvelujen saatavuutta parantaa. Tällaisia viestejä kaupunki- ja kuntapalvelututkimukseen vastanneet helsinkiläiset lähettivät päättäjille. Myös eriarvoisuuden torjunta ja ilmastonmuutoksen hidastaminen korostuivat vastauksissa.

Lue lisää>

Kaikkien kaupunki – mutta kaukana? Asukkaiden sosiaalinen tausta ja eriytyvä kaupunkitilan käyttö Helsingissä

Kaikki kaupunkilaiset eivät liiku yhtä paljon kaupungin eri osissa ja oman asuinalueensa ulkopuolella, vaan kaupunkitilan käyttö näyttää eriytyvän koulutustaustan mukaan ja jo nuorella iällä. Tämä voi osaltaan vahvistaa kaupunkisegregaation haitallisia vaikutuksia ja heikentää kokemusta yhteisestä kaupungista.

Lue lisää>
Artikkeli |  11.05.2021Nina Hiltunen, Tuukka Saarimaa

Helsingin edullisimmilla asuinalueilla keskimääräisesti enemmän pienhiukkaspäästöjä

Ilmansaasteita pidetään yhtenä suurimmista ympäristöstä johtuvista terveysriskeistä. Näistä pienhiukkaset ovat vaarallisimpia.

Lue lisää>
Kvartti 4/2020 |  29.01.2021Pekka Vuori

Syntyvyyden pudotus käänsi lasten määrän laskuun Helsingissä

Pienten lasten määrä kasvaa Helsingissä nyt vain asuntorakentamisen uusilla alueilla. Takana on lähes kymmenen vuoden jakso, jolloin lasten määrä lisääntyi myös vanhassa asuntokannassa.

Lue lisää>

Helsinki-barometri: Huolestuneisuus koronan vaikutuksista lisääntynyt

Syksyn Helsinki-barometrilla tutkittiin toista kertaa kaupunkilaisten tunnelmia koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa sekä asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin toimintaan koronatilanteessa. Tulosten mukaan huolestuneisuus koronatilanteesta oli jonkin verran lisääntynyt epidemian pitkittyessä, ja tulevaisuutta koskevat odotukset olivat varovaisia. Kaupungin toimintaan poikkeustilanteessa vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä.

Lue lisää>
Artikkeli |  09.10.2020Krista Nieminen

Aluekehityshankkeet ja mediajulkisuuteen perustuvan maineen rakentuminen

Myllypuroa käsittelevä uutisointi Helsingin Sanomissa on alueella toteutettujen laajamittaisten kehityshankkeiden myötä muuttunut aiempaa myönteisemmäksi etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan Kontulan mediakuva on kehittynyt synkempään suuntaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan kahta kaupunginosaa koskevassa uutisoinnissa tapahtuneita muutoksia 2000- ja 2010-lukujen aikana.

Lue lisää>

Saavutettavuus luo kysyntää tehokkaammalle maankäytölle monilla alueilla Helsingissä ja Helsingin seudulla

Helsingin seudulla ei ole aina hyödynnetty saavutettavuudeltaan hyviä sijainteja ja niiden potentiaalia riittävällä maankäytön tehokkuudella. Monilla alueilla olisi saavutettavuuteen pohjautuen kysyntää nykyistä tehokkaammalle maankäytölle, ja näin löytyisi myös rakentamisen tiivistämispotentiaalia.

Lue lisää>

Matkapuhelinaineistot paljastavat pääkaupunkiseudun väestödynamiikan

Kaupungin väestön sijainnista eri vuorokaudenaikoina saadaan asuinpaikkaan tai työhön sidotuilla väestöaineistoilla vain rajallisesti tietoa. Matkapuhelinaineistojen avulla voidaan tarkentaa kuvaa siitä, missä asukkaat tavallisena arkipäivänä eri aikoihin ovat.

Lue lisää>
Artikkeli |  15.01.2020Teemu Kemppainen, Vesa Keskinen, Eija Pyyhtiä

Turvallisuustutkimus: Naapuruussuhteet ja turvallisuuden tunne Helsingin asuinalueilla

Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitettiin asukkaiden naapuruussuhteita ja niiden yhteyttä koettuun turvallisuuteen. Yhteydenpidossa naapureihin ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia edelliseen tutkimuskertaan nähden. Uutena teemana tutkimuksessa kysyttiin sitä, miten vastaajat arvelevat naapurustonsa asukkaiden puuttuvan erilaisiin häiriötilanteisiin.

Lue lisää>

Asumisen etninen eriytyminen Helsingissä ja muualla

Väestöryhmien asumisen voimakas alueellinen eriytyminen eli segregaatio nähdään yleisesti ongelmallisena piirteenä kaupungin tasapainoisen kehityksen kannalta. Helsingissä asumisen etninen eriytyminen on keskitasoa verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkeihin ja matalahkoa verrattuna esimerkiksi Ruotsin kaupunkeihin.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.12.2019Vesa Keskinen

Turvallisuustutkimus: Huumeiden ja väkivallan näkeminen yleisintä itäisessä kantakaupungissa

Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan sekä väkivaltaa että huumeisiin liittyviä ongelmia nähdään pääosin yhtä usein kuin edellisellä tutkimuskerralla kolme vuotta aikaisemmin. Omalla asuinalueella nähdään väkivaltaa selvästi vähemmän kuin viime vuosikymmenellä.

Lue lisää>

Pikkulapsiperheiden muuttoliike muovaa koulujen oppilaspohjaa Helsingissä

Koulujen väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa kasvussa, ja yksi merkittävä tekijä kehityksen taustalla on koulujen oppilasalueiden väestörakenne. Väestörakenteeseen vaikuttaa muun muassa lapsiperheiden muuttoliike, eli käytännössä se, millaisilla alueilla kouluikäisten lasten vanhemmat haluavat asua. Koulujen oppilaspohjan eriytymisen kannalta merkittävin muuttajaryhmä eivät kuitenkaan ole koululaiset, vaan ne lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita

  • Aihealueen mukaan
  • Julkaisuajan mukaan
  • Kvartin numeron mukaan