Asuinalueiden voimakasta eriytymistä eli segregaatiota pidetään yleisesti huolestuttavana kehityskulkuna. Kehitystä voidaan tarkastella erilaisin menetelmin. Mikäli segregaatiota seurataan vain yhdestä näkökulmasta tai vain yhdenlaisella mittarilla, olennaisia kehityskulkuja saattaa jäädä huomaamatta. Tässä artikkelissa tarkastelemme eriytymistä sekä väestöryhmien alueellisessa sijoittumisessa että kaupunginosien väestörakenteen muutosten näkökulmasta. Esittelemme myös viime vuosikymmenten kehitystä pääkaupunkiseudulla.

Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten sijaintilogiikka vaikuttavat kaupunkirakenteen suunnitteluun ja muokkautumiseen. Artikkeli käsittelee kaupunkien pyrkimyksiä tuottaa monikeskuksista kaupunkirakennetta.

Myllypuron vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 2000- ja 2010-luvuilla voimakkaammin kuin verrokkialueilla Kontulassa, Pihlajamäessä ja Vuosaaressa. Artikkelissa tarkastellaan Myllypuron 1960-luvulla rakennettujen asuntojen hintakehityksen yhteyttä alueelle kohdistettuihin julkisiin kehittämistoimenpiteisiin.

Valtion tukemissa ARA-vuokra-asunnoissa pääkaupunkiseudulla oli käytössä asukasvalintatilanteessa asukkaiden tulorajat vuoden 2017 alusta helmikuun loppuun 2018. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asunnoissa asuvien tulotasoa, jotta nähdään, asuuko ARA-asunnoissa Helsingissä pääosin sellaisia kotitalouksia, jolle ARA-vuokra-asunnot on tarkoitettu.

Helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset ovat kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen perusteella tyytyväisiä asumiseensa, asunnon kokoon ja varusteisiin, mutta asumisen kustannukset ja työmatkojen kustannukset varjostavat muutoin korkeaa asumistyytyväisyyttä. Muuttoaikeita pääkaupunkiseutulaisilla on kuitenkin nyt vähemmän kuin edellisellä tutkimuskierroksella neljä vuotta aiemmin.

Helsingin kaupunki on toteuttanut vuodesta 2010 alkaen useita kymmeniä sähköisiä karttakyselyjä, joilla on pyydetty asukkailta näkemyksiä ja kerätty tietoa muun muassa alueiden ja toimintojen suunnitteluun. Karttakyselyillä tietoa on saatu paitsi alueista, myös kyselyjen toimivuudesta osallisuuden välineenä. Artikkelissa tarkastellaan, mitkä olivat malminkartanolaisten ja muiden aluetta tuntevien vastaajien mielestä esimerkiksi kaupunginosan omaleimaisimpia paikkoja.

Asukkaiden tyytyväisyys pääkaupunkiseudun kaupunkien infrastruktuuriin kertoo sinällään paljon kaupunkien rakenteesta ja eroavuuksista. Artikkelissa käsitellään valtakunnallisen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen tuloksia pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osalta.

Uusi metrolinja on vaikuttanut asuntomarkkinoihin tämän asemien naapurustoissa jo vuosia. Tutkimuksen mukaan länsimetro on nostanut asuntojen hintoja noin neljä prosenttia uusien asemien välittömässä läheisyydessä, missä metron aiheuttama säästö matka-ajoissa on ilmeisin.

Mihin asioihin kaupungin kannattaisi tutkijoiden mielestä panostaa, että Helsingin lähiöillä olisi hyvät mahdollisuudet pärjätä myös jatkossa? Lähiöiden tilanteeseen paneutuneet tutkijat keskustelevat tässä artikkelissa siitä, miltä lähiöiden asema näyttää tänä päivänä ja millaista tulevaisuutta lähiöille on odotettavissa.

Helsingin väestönkasvu on ollut 2010-luvulla selvästi nopeampaa kuin edellisellä vuosikymmenellä. Myös asuntotuotanto on vilkastunut viime vuosina selvästi. Artikkelissa tarkastellaan asuntotuotannon ja väestönkehityksen suhdetta, sekä kuvataan, miten Helsingin väestönkasvu jakautuu uudisasuntojen ja jo olemassa olleen asuntokannan kesken. Lisäksi tarkastellaan, miten uudistuotanto näkyy alueellisessa väestönkehityksessä.

Olisi virhe tarkastella kaupunginosien eriytymistä ja väestön eriarvoistumista pelkästään ongelmallisiksi koettujen asuinalueiden kautta, varoittavat kansainväliset tutkijat. Erilaistumisen dynamiikka kattaa koko kaupunkiseudun. Alueiden lisäksi on kohdistettava katse myös yksilöihin ja heidän elämänkaariinsa.

Uudenlaiset aineistolähteet täydentävät käsitystämme siitä, missä ja milloin ihmiset liikkuvat kaupungissa. Tässä artikkelissa on hyödynnetty Strava-urheilusovelluksen keräämää dataa Helsingissä tapahtuvasta pyöräilystä. Tulokset kertovat pyöräilijävirtojen reiteistä ja muun muassa siitä, miten infrastruktuurin muutokset vaikuttavat reitteihin.

Hyvin saavutettavissa olevaa tonttimaata on Helsingissä rajallisesti tarjolla, joten hyvä saavutettavuus pääomittuu maan arvoon. Keskustan läheisyydessä sijaitsevat kaupungin vuokraamat tontit ovat tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia kalliimpia kuin noin 35 minuutin joukkoliikenteellisellä keskustaetäisyydellä sijaitsevat tontit.

Terveyden ja sairastavuuden erot kaupungin asuinalueiden välillä selittyvät suurimmalta osin alueiden asukkaiden yksilöllisillä eroilla. Tutkimusten mukaan kuitenkin erityisesti alueen sosioekonomisilla piirteillä näyttäisi olevan hienoinen vaikutus asukkaiden terveyteen ja kuolleisuuteen yksilöiden ominaisuuksien yli.

Kaikkia kaupunkeja kiinnostaa niiden eri alueiden tilanne ja kehittyminen. Myös Helsinki tarvitsee tietoa alueidensa asukasrakenteesta, asukkaiden terveydestä, taloudellisesta tilanteesta, viheralueista, turvallisuudesta ja maineesta. Alueiden tilanne voi muuttuakin, vaikkapa uusien liikenneyhteyksien tai rakentamisen myötä. Tämä Kvartti-lehti esittelee näkökohtia kaupunginosien ja kaupunkirakenteen tarkasteluun.

Helsinkiläiset ovat liittyneet sankoin joukoin Facebookin kaupunginosaryhmiin. Ryhmistä löydetään ratkaisuja arjen pulmiin, ja niissä myös puidaan alueilla havaittuja järjestyshäiriöitä ja muita ongelmia.

Vaikka suomalaislapset liikkuvat vielä kansainvälisesti verrattuna vapaasti, on täälläkin osoitettu liikkumisen vähentyneen viime vuosikymmeninä. Artikkelissa tarkastellaan Helsinkiä 1940-luvulta tähän päivään ja pohditaan muuttuvan kaupungin vaikutusta lasten omaehtoiseen liikkumiseen.

Ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen merkittävä osa lasten lukumäärän kasvusta Helsingissä tulee vanhasta talokannasta ja täydennysrakentamisalueilta. Lapsia on kaupungissa tällä hetkellä enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun puolenvälin jälkeen.

Maantieteellisesti läheisemmät toimipaikat muodostavat vahvempia ja tiheämpiä työvoimavirtaverkostoja kaupunkialueen sisällä, ja työpaikanvaihdosten kautta tapahtuva verkostoituminen on puolestaan yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuustasoon.

Väestön ja talouskehityksen keskittyminen kaupunkialueille on saanut uusia dynaamisia muotoja kaikissa maanosissa. Niissä länsimaisissa kaupungeissa, jotka eivät halua laajentua maaseutualueille, luodaan nyt uutta kaupunkitilaa muuttamalla teollisuusalueita asuinalueiksi sekä rakentamalla uutta vanhan lomaan.