Helsingin seudulla ei ole aina hyödynnetty saavutettavuudeltaan hyviä sijainteja ja niiden potentiaalia riittävällä maankäytön tehokkuudella. Monilla alueilla olisi saavutettavuuteen pohjautuen kysyntää nykyistä tehokkaammalle maankäytölle, ja näin löytyisi myös rakentamisen tiivistämispotentiaalia.

Kaupungin väestön sijainnista eri vuorokaudenaikoina saadaan asuinpaikkaan tai työhön sidotuilla väestöaineistoilla vain rajallisesti tietoa. Matkapuhelinaineistojen avulla voidaan tarkentaa kuvaa siitä, missä asukkaat tavallisena arkipäivänä eri aikoihin ovat.

Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitettiin asukkaiden naapuruussuhteita ja niiden yhteyttä koettuun turvallisuuteen. Yhteydenpidossa naapureihin ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia edelliseen tutkimuskertaan nähden. Uutena teemana tutkimuksessa kysyttiin sitä, miten vastaajat arvelevat naapurustonsa asukkaiden puuttuvan erilaisiin häiriötilanteisiin.

Väestöryhmien asumisen voimakas alueellinen eriytyminen eli segregaatio nähdään yleisesti ongelmallisena piirteenä kaupungin tasapainoisen kehityksen kannalta. Helsingissä asumisen etninen eriytyminen on keskitasoa verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkeihin ja matalahkoa verrattuna esimerkiksi Ruotsin kaupunkeihin.

Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan sekä väkivaltaa että huumeisiin liittyviä ongelmia nähdään pääosin yhtä usein kuin edellisellä tutkimuskerralla kolme vuotta aikaisemmin. Omalla asuinalueella nähdään väkivaltaa selvästi vähemmän kuin viime vuosikymmenellä.

Koulujen väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa kasvussa, ja yksi merkittävä tekijä kehityksen taustalla on koulujen oppilasalueiden väestörakenne. Väestörakenteeseen vaikuttaa muun muassa lapsiperheiden muuttoliike, eli käytännössä se, millaisilla alueilla kouluikäisten lasten vanhemmat haluavat asua. Koulujen oppilaspohjan eriytymisen kannalta merkittävin muuttajaryhmä eivät kuitenkaan ole koululaiset, vaan ne lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

Myllypuron peruspiirin asukkaiden koulutus- ja tulotaso on noussut 2000-luvulla sekä suhteessa koko Helsingin tilanteeseen että pienempiin vertailualueisiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten tulo- ja koulutustason muutos näkyy Myllypuron eri osissa. Tavoitteena on saada lisää ymmärrystä siitä, selittyvätkö muutokset yksinomaan täydennysrakentamisella vai onko myös vanha asuinkanta kehittynyt myönteisesti.

Kaupunkien kestävä tulevaisuus vaatiikin kykyä asiantuntijuusrajat ylittävään yhteistyöhön. Emme kuitenkaan ymmärrä vielä riittävästi sitä, miten tällaisen asiantuntijayhteistyön rakenteet vaikuttavat suunnitteluratkaisuiden kestävyyteen - ja sen myötä kaupunkeihin elinympäristöinämme. Tässä artikkelissa kuvataan tutkimusta, jossa asiantuntijayhteistyön arkea tarkasteltiin aidossa kaupunkisuunnittelukontekstissa.

Helsingin turvallisuuskyselyissä on eri tutkimusajankohtina kysytty, mitkä asiat ihmisiä huolestuttavat omalla asuinalueella. Uusimman tutkimusaineiston mukaan asuinympäristöön liittyvät huolet ovat vähentyneet. Syrjäytyminen sekä paikkojen rikkominen ja töhryt huolestuttavat eniten.

Helsinkiläisten kokema turvallisuus omalla asuinalueella on ollut koko 2000-luvun ajan huomattavan korkealla tasolla. Viimeisimmässä, vuonna 2018 toteutetussa Helsingin turvallisuuskyselyssä koettu turvallisuus asuinalueella oli korkeampi kuin edellisillä tutkimuskerroilla. Asuinalueiden väliset erot turvattomuuskokemuksissa olivat kaventuneet.

Turvalliseksi koetut asuinalueet ovat asumisen keskeisiä viihtyvyystekijöitä. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin tekemien karttakyselyjen aineistojen avulla asukkaiden havaitsemaa sosiaalista epäjärjestystä sekä pyritään tuomaan näkyväksi erityisesti sitä, mitä vaikutusta Myllypuron ostoskeskuksen ja sen ympäristön parantamisella on ollut turvallisuuden ja viihtyvyyden kokemuksiin alueella.

Kaupunkien alueellinen eriytyminen näkyy voimakkaasti peruskoulujen oppilasalueilla. Esimerkiksi Helsingissä erot korkeakoulutettujen aikuisten osuuksissa nousevat jopa viisinkertaisiksi. Nämä sosiaalisten toimintaympäristöjen erot heijastuvat koulujen arkeen ja oppimistuloksiin. Ulotamme artikkelissamme alueellisen tarkastelun ensimmäistä kertaa myös päiväkoteihin. Millaisiksi toimintaympäristöjen erot esimerkiksi aikuisväestön koulutustasossa piirtyvät varhaiskasvatuksen osalta?

Asuinalueiden voimakasta eriytymistä eli segregaatiota pidetään yleisesti huolestuttavana kehityskulkuna. Kehitystä voidaan tarkastella erilaisin menetelmin. Mikäli segregaatiota seurataan vain yhdestä näkökulmasta tai vain yhdenlaisella mittarilla, olennaisia kehityskulkuja saattaa jäädä huomaamatta. Tässä artikkelissa tarkastelemme eriytymistä sekä väestöryhmien alueellisessa sijoittumisessa että kaupunginosien väestörakenteen muutosten näkökulmasta. Esittelemme myös viime vuosikymmenten kehitystä pääkaupunkiseudulla.

Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten sijaintilogiikka vaikuttavat kaupunkirakenteen suunnitteluun ja muokkautumiseen. Artikkeli käsittelee kaupunkien pyrkimyksiä tuottaa monikeskuksista kaupunkirakennetta.

Myllypuron vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 2000- ja 2010-luvuilla voimakkaammin kuin verrokkialueilla Kontulassa, Pihlajamäessä ja Vuosaaressa. Artikkelissa tarkastellaan Myllypuron 1960-luvulla rakennettujen asuntojen hintakehityksen yhteyttä alueelle kohdistettuihin julkisiin kehittämistoimenpiteisiin.

Valtion tukemissa ARA-vuokra-asunnoissa pääkaupunkiseudulla oli käytössä asukasvalintatilanteessa asukkaiden tulorajat vuoden 2017 alusta helmikuun loppuun 2018. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asunnoissa asuvien tulotasoa, jotta nähdään, asuuko ARA-asunnoissa Helsingissä pääosin sellaisia kotitalouksia, jolle ARA-vuokra-asunnot on tarkoitettu.

Helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset ovat kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen perusteella tyytyväisiä asumiseensa, asunnon kokoon ja varusteisiin, mutta asumisen kustannukset ja työmatkojen kustannukset varjostavat muutoin korkeaa asumistyytyväisyyttä. Muuttoaikeita pääkaupunkiseutulaisilla on kuitenkin nyt vähemmän kuin edellisellä tutkimuskierroksella neljä vuotta aiemmin.

Helsingin kaupunki on toteuttanut vuodesta 2010 alkaen useita kymmeniä sähköisiä karttakyselyjä, joilla on pyydetty asukkailta näkemyksiä ja kerätty tietoa muun muassa alueiden ja toimintojen suunnitteluun. Karttakyselyillä tietoa on saatu paitsi alueista, myös kyselyjen toimivuudesta osallisuuden välineenä. Artikkelissa tarkastellaan, mitkä olivat malminkartanolaisten ja muiden aluetta tuntevien vastaajien mielestä esimerkiksi kaupunginosan omaleimaisimpia paikkoja.

Asukkaiden tyytyväisyys pääkaupunkiseudun kaupunkien infrastruktuuriin kertoo sinällään paljon kaupunkien rakenteesta ja eroavuuksista. Artikkelissa käsitellään valtakunnallisen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen tuloksia pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osalta.