Artikkelit
Pääkirjoitus 4/2022
Kaupunkien ja kaupunkielämän houkuttelevuuteen liittyviä kysymyksiä on pohdittu paljon koronapandemian aikana. Helsingin ja muiden kaupunkien tulevaisuuden kannalta on olennaista, että kaupungissa halutaan asua ja niin asuinalueilla kuin keskusta-alueella viihdytään.
Pääkirjoitus: Helsinkiläisten arjessa voi näkyä sekä koronakriisin että sotatilanteen vaikutuksia
Venäjän sota Ukrainassa tulee vaikuttamaan Helsinkiin epäilemättä monellakin tavalla, esimerkiksi sitä kautta, että Ukrainasta paenneita ihmisiä sijoittuu lyhyesti tai pitkäaikaisemmin myös Suomeen.
Pääkirjoitus 2/2020
Kaupungin tulee tarjota toimivia palveluja kasvavalle asukasjoukolleen myös poikkeustilanteissa, joissa resurssit niiden tuottamiseen saattavat olla aikaisempaa niukemmat. Helsingin yhtenä vahvuutena ovat luotettavat tietoaineistot, jotka auttavat tulevaisuuden suunnittelussa.
Helsinki-barometri: Asukkaat kokevat kaupungin hyvin toimivaksi
Kaupunki on selvittänyt kyselyllä asukkaidensa tyytyväisyyttä Helsingin toimivuuteen asuinpaikkana sekä sitä, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat Helsinkiä muualla asuville. Tässä artikkelissa esitellään kyselyn päätuloksia. Helsingin toimivuus saa vastaajilta hyvän arvosanan, ja he kiittävät erityisesti kaupungin turvallisuutta, kehittymistä, kansainvälisyyttä ja luonnonläheisyyttä. Suositteluindeksissä Helsingin saama arvio on tyydyttävä.
Uutinen: Pohjoismaiset tilastoalan asiantuntijat keskustelivat alan kehitysnäkymistä
Tulevaisuus edellyttää tilastoalan viranomaisilta uudenlaisia työtapoja ja entistä monipuolisempaa yhteistyötä. Tilastoala on tunnistanut myös muun muassa valeuutisiin ja vaihtoehtoisiin totuuksiin liittyvät ongelmat ja tarttunut niihin.
Pääkirjoitus 3/2019
Suomen alhainen syntyvyys on herättänyt tänä vuonna paljon keskustelua niin tiedotusvälineissä kuin väestökehityksen asiantuntijoiden parissa. Helsingin tilanne poikkeaa koko maan kehityksestä.
Kestäviä kaupunkeja ei voi suunnitella sektori kerrallaan
Kaupunkien kestävä tulevaisuus vaatiikin kykyä asiantuntijuusrajat ylittävään yhteistyöhön. Emme kuitenkaan ymmärrä vielä riittävästi sitä, miten tällaisen asiantuntijayhteistyön rakenteet vaikuttavat suunnitteluratkaisuiden kestävyyteen - ja sen myötä kaupunkeihin elinympäristöinämme. Tässä artikkelissa kuvataan tutkimusta, jossa asiantuntijayhteistyön arkea tarkasteltiin aidossa kaupunkisuunnittelukontekstissa.
Pääkirjoitus 1/2019
Helsinki on hyvää elämää varten. Tällä lauseella avautuu Helsingin kaupunkistrategia. Uusin Kvartti-lehden numero tarjoaa jälleen useita eri näkökulmia siihen, miten helsinkiläiset voivat ja viihtyvät kaupungissaan.
Kaupunkitutkimusyhteistyö tiivistyy pääkaupunkiseudulla
Kaupungit ja yliopistot ovat parhaimmillaan toistensa tuottavimpia yhteistyökumppaneita, jolloin tiede ja käytäntö kohtaavat kaupungin kehittämisprosesseissa ja testiympäristöissä. Pahimmillaan kaupunki ja yliopisto voivat olla rinnakkaistodellisuuksia, jossa akateeminen kupla ja kaupunkikoneisto eivät löydä yhteisiä intressejä. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin jo pitkään pyritty aktiivisesti tukemaan yliopistojen ja kaupunkien välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tutkimuksessa. Tutkimuksen ja käytännön yhdistäminen vaatii silti jatkuvaa kehittämistyötä.
Pääkirjoitus 4/2018
Uusimmassa Kvartti-lehdessä käsitellään muun muassa Helsingin seudun väestönkasvua, joka kehittyy ennusteiden mukaan melko erilaisella tavalla muuhun maahan verrattuna. Lisäksi vertaillaan ulkomaalaistaustaisen väestön tilannetta pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa ja tarkastellaan näiden kaupunkien kotouttamisohjelmia.
Helsingin energiatietojen esittäminen 3D-kaupunkimallissa tuo työkaluja ilmastonmuutoksen hillintään
Helsingissä on jo useita vuosia haaveiltu, että energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan liittyviä tietoja saataisiin kartalle, jotta kaupungin suunnittelijoilla olisi paremmat työkalut ilmastonmuutoksen hillintään. Helmikuussa 2018 valmistui kaupungin energia- ja ilmastoatlas, joka julkaistiin kaikille avoimena verkkopalveluna. Mistä tässä atlaksessa on kyse?
Pääkirjoitus 3/2018
Tämänkertainen Kvartti-lehti tarkastelee helsinkiläiseen kaupunkiympäristöön ja -luontoon liittyviä seikkoja useista eri näkökulmista.
Pääkirjoitus 1/2018
Kun puhutaan kaupungistumisesta, puhutaan usein taloudellisen aktiivisuuden keskittymisestä ja tiivistymisestä, työmarkkinoiden muutoksista, väestön muuttoliikkeestä, maahanmuutosta, asumisesta, kaupunkirakenteen eriytymisestä tai kaupunkikulttuurin erityisistä muodoista. Tämän lehden artikkeleissa käsitellään näitä kaupungistumisen eri näkökulmia, mutta myös kaupunkilaisuutta – suurkaupunkilaista identiteettiä – sekä kaupunkia erilaisten ihmisten kohtaamispaikkana.
Pääkirjoitus 4/2017
Kaikkia kaupunkeja kiinnostaa niiden eri alueiden tilanne ja kehittyminen. Myös Helsinki tarvitsee tietoa alueidensa asukasrakenteesta, asukkaiden terveydestä, taloudellisesta tilanteesta, viheralueista, turvallisuudesta ja maineesta. Alueiden tilanne voi muuttuakin, vaikkapa uusien liikenneyhteyksien tai rakentamisen myötä. Tämä Kvartti-lehti esittelee näkökohtia kaupunginosien ja kaupunkirakenteen tarkasteluun.
Pääkirjoitus 3/2017
Tehdäänpä pieni karttaharjoitus. Jos Helsingin rautatieasemalta piirtää kehän 15 kilometrin säteellä Vuosaaren rannasta kohti Lauttasaaren kärkeä lännessä – pysytellen kuitenkin Helsingin rajojen puitteissa – niin tämän kaaren sisälle mahtuu yli 100 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta.
Alueellistamista paikallisuuden tarpeisiin
Kuntapalvelujen alueellistamistoimilla on pitkä historia. Kunnat ovat yhdistäneet voimavarojaan ja luoneet uusia alueellisia palveluja samankaltaisista institutionaalisista lähtökohdista käsin. Suunniteltu maakunta- ja soteuudistus on kuitenkin nyt ottamassa kamppailuvoiton lokalistisista voimista.
Pääkirjoitus 2/2017
Kaupunkielämän kirjo on laaja, joten sen tavoittaminen edellyttää tutkijoilta monipuolisia tarkastelutapoja. Sekä aineistojen että erilaisten menetelmien löytäminen vaatii asiantuntijoilta valveutuneisuutta ja joskus hieman luovuuttakin.
Matkailijoiden yöpymiset Helsingissä kääntyneet lupaavaan kasvuun
Esimerkiksi venäläisten yöpymiset, jotka olivat viimeisen muutaman vuoden aikana pudonneet puoleen, ovat taas aivan viime aikoina hieman kasvaneet. Artikkeli jatkaa Helsingin kuukausittaisia matkailutilastoja analysoivaa kirjoitussarjaa, ja vuorossa ovat nyt maaliskuun matkailutilastot.
Kiinalaisten matkailijoiden yöpymiset kasvussa - mitä ilmiö merkitsee Helsingissä?
Kiinalaisten pääkaupunkiseudun kesäyöpymisistä puolet tapahtuu muualla kuin Helsingissä, mikä tietenkin johtuu suurimmaksi osaksi vaihtomatkustajista, jotka jäävät yöpymään Vantaalle. Helsinkiinkin heitä mahtuisi, sillä ainakin tilastoidun hotellikapasiteetin perusteella tilaa olisi.
Kurkistuksia matkailutilastojen taakse – tammikuu 2017
Matkailua tilastoidaan paljon: jokainen kaupunki tai maa on kiinnostunut matkailuluvuista ja haluaa yleensä niitä kasvattaa. Ongelmana tietojen hyödyntämisen näkökulmasta on usein niiden pintapuolisuus. Uudessa kirjoitussarjassa pureudutaan ilmiöihin tilastolukujen takana ja tarkastellaan Helsingin tilannetta myös suhteessa vertailukaupunkeihin.
Selaa artikkeleita
Kirjoittajan mukaan
- Ainokaisa Tarnanen
- Anita Haataja
- Anna Idström
- Anna-Liisa Niemelä
- Anna-Maija Castrén
- Anniina Miettinen
- Annina Ala-Outinen
- Annukka Jyrämä
- Anssi Vartiainen
- Antti Hautamäki
- Antti Malinen
- Anu Henriksson
- Anu Henriksson
- Anu Yijälä
- Ari Jaakola
- Ari Niska
- Arto Koskelo
- Arttu Vainio
- Asta Manninen
- Auri Lyly-Falk
- Belinda Barbato
- Carl-Magnus Roos
- Charles Landry
- Claudia Bergroth
- Eeva Kostiainen
- Eija Laihinen
- Eija Pyyhtiä
- Eija Rauniomaa
- Eija Rauniomaa
- Eila Ratasvuori
- Elias Willberg
- Elina Leinonen
- Elina Maaniitty
- Elisa Pulkkinen
- Elise Haapamäki
- Enni Airaksinen
- Esa Nikunen
- Eyüp Yilmaz
- Gritten Naams
- Hanna Ahlgren-Leinvuo
- Hanna Ahtiainen
- Hanna Wass
- Heidi Huilla
- Heidi Taskinen
- Heikki A. Loikkanen
- Heikki Helin
- Helena Kotro
- Heli Ansio
- Heli Sjöblom-Immala
- Henri Laukkanen
- Henrietta Grönlund
- Henrik Lönnqvist
- Henrikki Tenkanen
- Hertta Sydänlammi
- Heta Itämäki
- Ilkka Susiluoto
- Inkeri Vähä-Piikkiö
- Ira Verma
- Irma Sippola
- Jaakko Ikonen
- Jaana Hyvärinen
- Jarkko Rasinkangas
- Jarmo Nieminen
- Jenni Erjansola
- Jenni Kuoppa
- Jenni Neuvonen
- Jenni Väliniemi-Laurson
- Jeremias Kortelainen
- Johanna Lammi-Taskula
- Johanna Hietamäki
- Johanna Lilius
- Jonas Sjöblom
- Juha Nyman
- Juha Suokas
- Jukka Hirvonen
- Jukka Lehtonen
- Jussi Kulonpalo
- Kaisa Oksanen
- Kari Hyytiäinen
- Karoliina Bergström
- Katariina Kainulainen-D’Ambrosio
- Katariina Saarela
- Kati Katajisto
- Katja Kokko
- Katja Vilkama
- Kirsi Verkka
- Krista Nieminen
- Laika Nevalainen
- Laura Ansala
- Lauri Tuomi
- Leena Hietaniemi
- Liisi Ylönen
- Liselotte Bicknese
- Lukas Behrend
- Maija Faehnle
- Mari Vaattovaara
- Maria Salonen
- Maria Valaste
- Marianne Forsell
- Marina Lindell
- Marja-Liisa Lommi
- Marjukka Weide
- Martti Tuominen
- Mats Stjernberg
- Matti Autio
- Matti O. Hannikainen
- Meri Norola
- Mervi Ilmonen
- Mervi Patosalmi
- Mika Kortelainen
- Mika Mäkelä
- Mika Ronkainen
- Mikko Jääskeläinen
- Mikko Salasuo
- Minna Salorinne
- Netta Mäki
- Nina Ahola
- Nina Hiltunen
- Olli Nuutila
- Olli Voutilainen
- Oskar Rönnberg
- Oskari Harjunen
- Outi Rissanen
- Päivi Kippo-Edlund
- Päivi Koikkalainen
- Pasi Mäenpää
- Pasi Saukkonen
- Pekka Borg
- Pekka Lahti
- Pekka Mustonen
- Pekka Valkama
- Pekka Vuori
- Perttu Saarsalmi
- Petri Tapio
- Petronella Lehtelä
- Petteri Räisänen
- Petteri Huuska
- Pia Houni
- Reetta Marttinen
- Reetta Sariola
- Ritva Viljanen
- Saara Lehtiniemi
- Sami Kajalo
- Samu Nyström
- Sanna Ranto
- Seppo Aalto
- Seppo Laakso
- Simo Laakkonen
- Sini Askelo
- Stina Högnabba
- Stina Högnabba
- Susa Eräranta
- Suvi Määttä
- Tamás Lahdelma
- Tapio Rissanen
- Taru Lindblom
- Tea Lönnroth
- Tea Tikkanen
- Teemu Kemppainen
- Teemu Vass
- Teemu Vauhkonen
- Tiina Luoma
- Timo Cantell
- Timo Lukkarinen
- Timo M. Kauppinen
- Tommi Sulander
- Tuija Mustajärvi
- Tuomas Tavi
- Tuomo Martikainen
- Tuukka Saarimaa
- Tuula Joronen
- Tuuli Toivonen
- Vaula Tuomaala
- Veera Moll
- Veikko Eranti
- Veikko Isotalo
- Venla Bernelius
- Vesa Keskinen
- Vesa Vihanninjoki
- Vilma Ahonen
- Vuokko Heikinheimo
Aihealueen mukaan
Julkaisuajan mukaan
- Tammikuu 2023
- Joulukuu 2022
- Marraskuu 2022
- Elokuu 2022
- Kesäkuu 2022
- Toukokuu 2022
- Huhtikuu 2022
- Maaliskuu 2022
- Helmikuu 2022
- Tammikuu 2022
- Joulukuu 2021
- Lokakuu 2021
- Syyskyy 2021
- Elokuu 2021
- Kesäkuu 2021
- Toukokuu 2021
- Maaliskuu 2021
- Helmikuu 2021
- Tammikuu 2021
- Joulukuu 2020
- Lokakuu 2020
- Syyskyy 2020
- Elokuu 2020
- Kesäkuu 2020
- Toukokuu 2020
- Huhtikuu 2020
- Maaliskuu 2020
- Helmikuu 2020
- Tammikuu 2020
- Joulukuu 2019
- Lokakuu 2019
- Syyskyy 2019
- Elokuu 2019
- Kesäkuu 2019
- Toukokuu 2019
- Huhtikuu 2019
- Maaliskuu 2019
- Helmikuu 2019
- Tammikuu 2019
- Joulukuu 2018
- Marraskuu 2018
- Lokakuu 2018
- Syyskyy 2018
- Elokuu 2018
- Heinäkuu 2018
- Kesäkuu 2018
- Toukokuu 2018
- Huhtikuu 2018
- Maaliskuu 2018
- Helmikuu 2018
- Tammikuu 2018
- Joulukuu 2017
- Marraskuu 2017
- Lokakuu 2017
- Syyskyy 2017
- Elokuu 2017
- Heinäkuu 2017
- Kesäkuu 2017
- Toukokuu 2017
- Huhtikuu 2017
- Maaliskuu 2017
- Tammikuu 2017
- Joulukuu 2016
- Marraskuu 2016
- Lokakuu 2016
- Syyskyy 2016
- Elokuu 2016
- Heinäkuu 2016
- Kesäkuu 2016
- Toukokuu 2016
- Huhtikuu 2016
- Maaliskuu 2016
- Tammikuu 2016
- Joulukuu 2015
- Marraskuu 2015
- Elokuu 2015
- Maaliskuu 2015
- Helmikuu 2015
- Joulukuu 2014
- Syyskyy 2014
- Elokuu 2014
- Toukokuu 2014
- Tammikuu 2014
- Joulukuu 2013
- Kesäkuu 2013
- Huhtikuu 2013
- Maaliskuu 2013
- Tammikuu 2013
Kvartin numeron mukaan
- Kvartti 2/2022
- Kvartti 1/2022
- Kvartti 4/2021
- Kvartti 1/2021
- Kvartti 4/2020
- Kvartti 2/2020
- Kvartti 1/2020
- Kvartti 4/2019
- Kvartti 3/2019
- Kvartti 1/2019
- Kvartti 4/2018
- Kvartti 3/2018
- Kvartti 1/2018
- Kvartti 4/2017
- Kvartti 3/2017
- Kvartti 4/2016
- Kvartti 3/2016
- Kvartti 1/2016
- Kvartti 4/2015
- Kvartti 2/2015
- Kvartti 1/2015
- Kvartti 3/2014
- Kvartti 2/2014
- Kvartti 1/2014
- Kvartti 4/2013
- Kvartti 2/2013
- Kvartti 1/2013
- Vain verkossa