Kaupunki on selvittänyt kyselyllä asukkaidensa tyytyväisyyttä Helsingin toimivuuteen asuinpaikkana sekä sitä, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat Helsinkiä muualla asuville. Tässä artikkelissa esitellään kyselyn päätuloksia. Helsingin toimivuus saa vastaajilta hyvän arvosanan, ja he kiittävät erityisesti kaupungin turvallisuutta, kehittymistä, kansainvälisyyttä ja luonnonläheisyyttä. Suositteluindeksissä Helsingin saama arvio on tyydyttävä.

Tulevaisuus edellyttää tilastoalan viranomaisilta uudenlaisia työtapoja ja entistä monipuolisempaa yhteistyötä. Tilastoala on tunnistanut myös muun muassa valeuutisiin ja vaihtoehtoisiin totuuksiin liittyvät ongelmat ja tarttunut niihin.

Suomen alhainen syntyvyys on herättänyt tänä vuonna paljon keskustelua niin tiedotusvälineissä kuin väestökehityksen asiantuntijoiden parissa. Helsingin tilanne poikkeaa koko maan kehityksestä.

Kaupunkien kestävä tulevaisuus vaatiikin kykyä asiantuntijuusrajat ylittävään yhteistyöhön. Emme kuitenkaan ymmärrä vielä riittävästi sitä, miten tällaisen asiantuntijayhteistyön rakenteet vaikuttavat suunnitteluratkaisuiden kestävyyteen - ja sen myötä kaupunkeihin elinympäristöinämme. Tässä artikkelissa kuvataan tutkimusta, jossa asiantuntijayhteistyön arkea tarkasteltiin aidossa kaupunkisuunnittelukontekstissa.

Helsinki on hyvää elämää varten. Tällä lauseella avautuu Helsingin kaupunkistrategia. Uusin Kvartti-lehden numero tarjoaa jälleen useita eri näkökulmia siihen, miten helsinkiläiset voivat ja viihtyvät kaupungissaan.

Helsingissä on jo useita vuosia haaveiltu, että energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan liittyviä tietoja saataisiin kartalle, jotta kaupungin suunnittelijoilla olisi paremmat työkalut ilmastonmuutoksen hillintään. Helmikuussa 2018 valmistui kaupungin energia- ja ilmastoatlas, joka julkaistiin kaikille avoimena verkkopalveluna. Mistä tässä atlaksessa on kyse?

Tämänkertainen Kvartti-lehti tarkastelee helsinkiläiseen kaupunkiympäristöön ja -luontoon liittyviä seikkoja useista eri näkökulmista.

Kun puhutaan kaupungistumisesta, puhutaan usein taloudellisen aktiivisuuden keskittymisestä ja tiivistymisestä, työmarkkinoiden muutoksista, väestön muuttoliikkeestä, maahanmuutosta, asumisesta, kaupunkirakenteen eriytymisestä tai kaupunkikulttuurin erityisistä muodoista. Tämän lehden artikkeleissa käsitellään näitä kaupungistumisen eri näkökulmia, mutta myös kaupunkilaisuutta – suurkaupunkilaista identiteettiä – sekä kaupunkia erilaisten ihmisten kohtaamispaikkana.

Kaikkia kaupunkeja kiinnostaa niiden eri alueiden tilanne ja kehittyminen. Myös Helsinki tarvitsee tietoa alueidensa asukasrakenteesta, asukkaiden terveydestä, taloudellisesta tilanteesta, viheralueista, turvallisuudesta ja maineesta. Alueiden tilanne voi muuttuakin, vaikkapa uusien liikenneyhteyksien tai rakentamisen myötä. Tämä Kvartti-lehti esittelee näkökohtia kaupunginosien ja kaupunkirakenteen tarkasteluun.

Tehdäänpä pieni karttaharjoitus. Jos Helsingin rautatieasemalta piirtää kehän 15 kilometrin säteellä Vuosaaren rannasta kohti Lauttasaaren kärkeä lännessä – pysytellen kuitenkin Helsingin rajojen puitteissa – niin tämän kaaren sisälle mahtuu yli 100 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta.

Kuntapalvelujen alueellistamistoimilla on pitkä historia. Kunnat ovat yhdistäneet voimavarojaan ja luoneet uusia alueellisia palveluja samankaltaisista institutionaalisista lähtökohdista käsin. Suunniteltu maakunta- ja soteuudistus on kuitenkin nyt ottamassa kamppailuvoiton lokalistisista voimista.

Kaupunkielämän kirjo on laaja, joten sen tavoittaminen edellyttää tutkijoilta monipuolisia tarkastelutapoja. Sekä aineistojen että erilaisten menetelmien löytäminen vaatii asiantuntijoilta valveutuneisuutta ja joskus hieman luovuuttakin.

Esimerkiksi venäläisten yöpymiset, jotka olivat viimeisen muutaman vuoden aikana pudonneet puoleen, ovat taas aivan viime aikoina hieman kasvaneet. Artikkeli jatkaa Helsingin kuukausittaisia matkailutilastoja analysoivaa kirjoitussarjaa, ja vuorossa ovat nyt maaliskuun matkailutilastot.

Kiinalaisten pääkaupunkiseudun kesäyöpymisistä puolet tapahtuu muualla kuin Helsingissä, mikä tietenkin johtuu suurimmaksi osaksi vaihtomatkustajista, jotka jäävät yöpymään Vantaalle. Helsinkiinkin heitä mahtuisi, sillä ainakin tilastoidun hotellikapasiteetin perusteella tilaa olisi.

Matkailua tilastoidaan paljon: jokainen kaupunki tai maa on kiinnostunut matkailuluvuista ja haluaa yleensä niitä kasvattaa. Ongelmana tietojen hyödyntämisen näkökulmasta on usein niiden pintapuolisuus. Uudessa kirjoitussarjassa pureudutaan ilmiöihin tilastolukujen takana ja tarkastellaan Helsingin tilannetta myös suhteessa vertailukaupunkeihin.

Big dataa voidaan hyödyntää jo nyt liikenteen, matkailun, ihmisten liikkuvuuden, asumisen ja työssäkäynnin, kulutuksen ja hintojen sekä maatalouden tilastojen laadinnassa.