Helsinki
Sivustoa ei enää päivitetä 1.3.2023 alkaen.

Helsingin kaupunginkanslian julkaisemat uudet tutkimusartikkelit löytyvät sivustolta kaupunkitieto.hel.fi.

Artikkelit

Artikkeli |  01.02.2022Jenni Erjansola

Osallisuus on yhteyttä ja merkityksellisyyttä – havaintoja helsinkiläisten osallisuuden kokemuksista

Osallisuuden kokemus oli kyselytutkimuksen mukaan muita vahvempi korkeasti koulutetuilla, aktiivisesti jonkin yhteisön toimintaan osallistuvilla sekä niillä, jotka kokivat elämänlaatunsa yleisesti hyväksi. Ikääntyneet saivat matalampia osallisuusindikaattorin arvoja kuin nuoremmat vastaajat.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.08.2021Marina Lindell

Miten ruotsinkielinen vähemmistö kokee Helsingin kieli-ilmapiirin?

Enemmistö Helsingin ruotsinkielisistä kokee kaupungin kieli-ilmaston suhteellisen hyvänä. Jaksolla 2008–2016 kieli-ilmapiiri huononi Helsingissä Kielibarometri-tutkimuksen mukaan, mutta vuoden 2016 jälkeen ei ole enää tapahtunut huononemista.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.08.2021Mervi Patosalmi

Sukupuolitietoinen budjetointi edistää kaupungin talouden tasa-arvoa – tarkastelussa Helsingin pilotti

Sukupuolitietoisessa budjetoinnissa sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon myös taloussuunnittelussa. Tässä artikkelissa raportoidaan tuloksia Helsingin kaupungin toteuttamasta sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotista, jota voi pitää uraauurtavana erityisesti Suomen kuntasektorilla.

Lue lisää>
Artikkeli |  14.09.2020Jukka Hirvonen, Nina Ahola

Digitaaliset palvelut eivät vielä tavoita kaikkia helsinkiläisiä

Reilu kymmenen prosenttia helsinkiläisistä on jäänyt jossakin määrin digitaalisten palvelujen ulkopuolelle tai kokee ne vaikeiksi käyttää. Varsinkin monet iäkkäämmät kohtaavat haasteita palvelujen käytössä.

Lue lisää>

Puolueet pääkaupungeissa – arvoliberalismi menestyy oikeistopopulismia paremmin

Suomessa oli eduskuntavaalit keväällä 2019. Vaalitulos paljasti sekä eroja että yhtäläisyyksiä Helsingin vaalituloksen ja valtakunnallisen vaalituloksen välillä. Miten käy, kun tarkasteluun otetaan muita Pohjois-Euroopan pääkaupunkeja ja verrataan näitä keskenään?

Lue lisää>

Maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat Helsingin vuoden 2017 kuntavaaleissa: ääniharavia vai nimiä listoilla?

Puolueet kiinnittävät nykyään yhä enemmän huomiota maahanmuuttajaäänestäjiin ja ovat asettaneet aktiivisesti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä myös ehdolle vaaleissa. Toistaiseksi näiden ehdokkaiden menestystä ja merkitystä puolueilleen ei ole juurikaan tutkittu.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.02.2018Vesa Keskinen

KAPA: Helsinkiläisten tyytyväisyys vaikuttamismahdollisuuksiinsa kasvanut

Helsinkiläiset pitivät uusimmassa kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa omia vaikutusmahdollisuuksiaan asuinkuntansa päätöksentekoon ja toimintaan parempina kuin muiden tutkimukseen osallistuneiden yhdeksän kaupungin tai kunnan asukkaat. Palveluista tiedottamiseen oltiin myös tyytyväisiä. Sen sijaan kaupungin verkkosivut saivat Helsingissä heikommat arviot kuin Espoossa ja Vantaalla.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.02.2018Vesa Keskinen

KAPA: Asukkaiden tyytyväisyys kunnan taloudenpitoon seurailee yleisiä suhdanteita

Helsingissä ollaan kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen mukaan enimmäkseen sitä mieltä, että kaupunki tekee oikeanlaisia päätöksiä ja hoitaa talousasiansa hyvin. Tyytyväisyys kunnan talousasioihin näyttää eri tutkimuskerroilla noudatelleen jossain määrin yleisten taloussuhdanteiden vaihtelua. Artikkelissa verrataan tilannetta myös muihin pääkaupunkiseudun isoihin kaupunkeihin.

Lue lisää>
Artikkeli |  30.05.2017Pasi Mäenpää, Maija Faehnle

Kaupunkiaktivismi - ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan

Kaupunki on kaupunkilaisten muodostama yhteisö, jonka elämää ja edistystä kaupunginhallinto palvelee. Tässä artikkelissa paikannetaan kohtia, joihin metropolialueen kaupunkien hallinnon kannattaa paneutua mukautuakseen järkevästi itseorganisoituvien kaupunkiaktivistien uudistamaan kaupunkiyhteisöön.

Lue lisää>
Kvartti 3/2016 |  11.10.2016Veikko Eranti

Mikä rakentamisessa rassaa? NIMBY-ilmiö ja kaavoittaminen Helsingissä

Varhaisemmassa tutkimuksessa NIMBY-ilmiötä kuvattiin usein puhtaan negatiivisena asiana, "sairautena" tai itsekkyytenä. Ilmiötä pitää kuitenkin tarkastella laajemmalla perspektiivillä. NIMBY-konfliktit ja niihin liittyvä keskustelu kaavoituksesta ovat osa nykyistä osallistumisjärjestelmää: pikemminkin sen tavoite kuin sen ongelma.

Lue lisää>

Kaupunkiaktivismi voimavarana

Helsingin ja lähikaupunkien kansalaisyhteiskunnan kentällä on tapahtumassa merkittävä yhteiskunnallinen murros. Internetin ja sosiaalisen median myötä muuttuva sekä verkostoihin ja vertaistuotantoon perustuva toiminta ja uudet toimijuudet muuttavat kansalaisyhteiskuntaa ja sen kautta kaupunkeja sekä niiden suunnittelua ja kehittämistä.

Lue lisää>
Artikkeli |  06.10.2016Teemu Vass

Osallisuus on muutakin kuin puistojuhlaa

Kaupunkielämään kuuluu, että asukkaat ovat usein asioista eri mieltä ja ihmisillä on erilaisia intressejä. Demokraattisen päätöksenteon auttamiseksi ristiriidat kannattaa tehdä näkyviksi ja viedä poliittisten päättäjien eteen, sanoo Helsingin uuden osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelua vetävä Tommi Laitio.

Lue lisää>
Artikkeli |  06.10.2016Anna Idström

Sosiaalinen media, teknologia ja demokratiakehitys

Demokratiasta ja osallisuudesta käytävässä nykykeskustelussa yhtenä trendinä ovat sosiaalisen median ja teknologian yleisen kehittymisen tarjoamat vaikutusmahdollisuudet. Nämä voivat synnyttää uudentyyppistä lähidemokraattista yhteisöllisyyttä ja käytännön kansalaisaktiivisuutta oman elinympäristön parantamiseksi.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.08.2015Vesa Keskinen

Nuori vaikuttaa ostopäätöksillä ja porukalla

Mitä nykypäivänä tarkoitetaan nuorten yhteiskunnallisella osallistumisella ja vaikuttamisella? Perinteinen järjestöosallistuminen ja puoluepoliittinen toiminta ei ole nuoria innostanut enää pitkää aikaan. Sen sijaan nuoret osallistuvat muulla tavalla.

Lue lisää>

Lähidemokratia Helsingissä - mitä tapahtui demokratiapilottien jälkeen?

Helsingissä on voimistunut asukkaiden osallistumiseen ja itseohjautuvaan toimintaan perustuva kulttuuri. Mitä kokemuksia jäi käteen kahden vuoden takaisista demokratiapilottihankkeista, joissa haettiin uusia käytäntöjä osallisuuteen ja vuorovaikutukseen?

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  18.08.2015Sini Askelo

Mitä Helsingin vaalitulokset kertovat aluenäkökulmasta?

Eduskuntavaalin tuloksista havaitaan muun muassa, että kannatus jakautuijoillakin Helsingin alueilla monen puolueen kesken, kun toisilla alueilla äänet taas keskittyivät varsin vahvasti kahdelle puolueelle.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.08.2015Eila Ratasvuori

Miten yksilön tietosuoja toteutuu kunnan tilastoissa ja tutkimuksissa?

Viranomaiset poikkeavat tilasto- ja tutkimustiedon laatijoina yksityisistä tiedontuottajista. Julkisuuslaki asettaa niille erilaiset vaatimukset kerätyn tiedon julkisuudesta ja julkistamisesta. Mutta mikä tieto on julkista ja mikä ei? Kun kunnat panostavat yhä vahvemmin avoimeen tietoon, mitkä seikat turvaavat tutkittavien yksityishenkilöiden tietosuojan?

Lue lisää>

Mentaliteettien törmäys Helsingin valtuustossa sisällissodan jälkeen?

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnallisissa vaaleissa toteutettiin useiden vuosien vireillä olon jälkeen vuonna 1917. Tämä tuli merkitsemään sitä, että hyvin nopeasti sisällissodan jälkeen työväestön edustajat pääsivät osalliseksi kunnallisesta päätöksenteosta

Lue lisää>
Kvartti 3/2014 |  09.12.2014Teemu Vass

Vuorovaikutus on avain tutkimuksen tehokkaaseen hyödyntämiseen

Onko päättäjien syy, jos tieto ei päädy käyttöön ja poliittisia ratkaisuja tehdään hataralta pohjalta? Pitäisikö tutkijoiden itse tuoda tietoa paremmin esiin?

Lue lisää>
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Outi Rissanen

Pyöräilyn vaikuttamisrakenteet soluttautuvat kaupunginosiin

Osallistumiskulttuuri on muuttunut selvästi parin viime vuosikymmenen aikana, mutta kykenevätkö olemassa olevat yhteiskunnalliset osallistumisrakenteet vastaamaan muuttuneisiin osallistumisen tarpeisiin?

Lue lisää>

Selaa artikkeleita

  • Aihealueen mukaan
  • Julkaisuajan mukaan
  • Kvartin numeron mukaan