Helsinki
Sivustoa ei enää päivitetä 1.3.2023 alkaen.

Helsingin kaupunginkanslian julkaisemat uudet tutkimusartikkelit löytyvät sivustolta kaupunkitieto.hel.fi.

Artikkelit

Maineen vangit? Kaupunkikoulujen maineiden yhteys naapurustoihin segregaation riskinä ja kehittämisen mahdollisuutena

Koulun maineella on vaikutusta perheiden kouluvalintoihin ja oppilaiden itsetuntoon. Tutkimuksemme osoittaa, että maine ei kuitenkaan riipu yksin koulun laadusta tai toiminnasta, vaan asuinalueiden maine tihkuu osaksi koulua koskevaa julkista keskustelua ja osaksi alueen ulkopuolisten oletuksia koulun laadusta. Jos koulun toimiva yhteisö ja laadukas opetus saadaan tehtyä näkyväksi, vetovoimainen koulu toisaalta voi myös tukea alueiden positiivista kehitystä.

Lue lisää>

Mitä kuuluu helsinkiläisille vauvaperheille?

Helsinkiläisten vauvaperheiden vanhemmat voivat pääsääntöisesti hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä, mutta nukkumisongelmat ja uupumus tuovat haasteita arjessa jaksamiseen. Myös korona-aika on koetellut vauvaperheitä keskimääräistä enemmän. Vauvaperheet kaipaavatkin tukea vanhemmuuteen ja vauvan nukkumisvaikeuksiin.

Lue lisää>
Artikkeli |  18.08.2021Suvi Määttä

Viikoittainen harrastus on helsinkiläislapsilla yhteydessä parempaan mielen hyvinvointiin

Helsinkiläislapset, joilla on viikoittainen harrastus, kokevat muita harvemmin yksinäisyyttä, koulustressiä, nukkumisvaikeuksia, mieliala-ailahteluita ja koulukiusaamista.

Lue lisää>
Artikkeli |  16.06.2021Suvi Määttä

Mitä Kouluterveyskysely kertoo lasten ja nuorten harrastuksista ja harrastusmahdollisuuksista Helsingissä?

Suurimmalla osalla helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on jokin viikoittainen harrastus. Lasten ja nuorten harrastaneisuudessa ja harrastusmahdollisuuksissa esiintyy kuitenkin eroja sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan.

Lue lisää>
Kvartti 1/2021 |  05.05.2021Timo Cantell

Pääkirjoitus 1/2021

Nuorten syrjäytymiskierre erityisesti koulusta ja työstä on yksi yhteiskuntamme vakavimmista ongelmista. Toinen suuri ja kaupunkeja globaalistikin koskettava uhka on, että eriytymisen kautta muodostuu varsin erilaisia todellisuuksia, joissa lapset ja nuoret kasvavat. Jotta tällaisiin ilmiöihin voidaan puuttua, niistä tarvitaan jatkuvasti lisää tietoa.

Lue lisää>
Artikkeli |  16.02.2021Pekka Vuori

Kotimaankieliset helsinkiläislapset ruotsinkielistyvät

Ruotsinkielisten lasten määrä on kasvanut Helsingissä tällä vuosituhannella selvästi nopeammin kuin suomenkielisten.

Lue lisää>
Kvartti 4/2020 |  29.01.2021Pekka Vuori

Syntyvyyden pudotus käänsi lasten määrän laskuun Helsingissä

Pienten lasten määrä kasvaa Helsingissä nyt vain asuntorakentamisen uusilla alueilla. Takana on lähes kymmenen vuoden jakso, jolloin lasten määrä lisääntyi myös vanhassa asuntokannassa.

Lue lisää>

Pikkulapsiperheiden muuttoliike muovaa koulujen oppilaspohjaa Helsingissä

Koulujen väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa kasvussa, ja yksi merkittävä tekijä kehityksen taustalla on koulujen oppilasalueiden väestörakenne. Väestörakenteeseen vaikuttaa muun muassa lapsiperheiden muuttoliike, eli käytännössä se, millaisilla alueilla kouluikäisten lasten vanhemmat haluavat asua. Koulujen oppilaspohjan eriytymisen kannalta merkittävin muuttajaryhmä eivät kuitenkaan ole koululaiset, vaan ne lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

Lue lisää>
Kvartti 3/2019 |  29.08.2019Laura Ansala

Maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välisiä kouluttautumiseroja selittävät saapumisikä, perhetausta ja asuinalueet

Maahanmuuttajien lapset suorittavat pääkaupunkiseudulla toisen asteen tutkinnon keskimäärin harvemmin kuin suomalaistaustaiset lapset. Maahanmuuttajien lasten kouluttautumisen yleisyys kuitenkin vaihtelee paljon eri ikäisinä ja eri alueilta Suomeen saapuneiden lasten välillä. Nämä vertailut eivät kuitenkaan huomioi maahanmuuttajataustaisten ja suomalaistaustaisten perheiden välisiä sosioekonomisia eroja.

Lue lisää>
Artikkeli |  21.02.2019Sanna Ranto

Helsinkiläisten peruskoululaisten koulunkäyntiasenne ja vaikeudet oppimistaidoissa

Helsinkiläisistä peruskoululaisista useampi pitää koulunkäynnistä kuin samanikäiset koululaiset keskimäärin koko Suomessa. Helsingissä myös koetaan muuta maata useammin, että vanhemmat pitävät koulunkäyntiä tärkeänä. Artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten peruskoululaisten asennetta koulunkäyntiin ja koettuja vaikeuksia koulunkäynnissä.

Lue lisää>
Artikkeli |  22.01.2019Vesa Keskinen

Paljonko lapset ja nuoret Helsingissä liikkuvat ja urheilevat?

Lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluharrastuksista Helsingissä ei ole paljon aiempaa tutkimustietoa käytettävissä. Tässä artikkelissa täydennetään tuoreimman Kouluterveyskysely-aineiston avulla kuvaa lasten ja nuorten liikkumisesta Helsingissä. Tarkastelussa ovat arkiliikunnan, omatoimisen liikuntaharrastamisen sekä seuroissa ja järjestöissä tapahtuvan urheilun ja liikunnan yleisyys.

Lue lisää>
Artikkeli |  13.11.2018Jenni Erjansola

Helsingin alakoululaisten osallisuus – yhdenvertaisuutta tavoittelemassa

Artikkelissa selvitetään Helsingin alakoulujen 4.–5.-luokkalaisten osallisuutta tarkastelemalla, missä määrin he ovat osallistuneet koulun toiminnan suunnitteluun ja toisaalta kokevat itse kuuluvansa osaksi erilaisia yhteisöjä. Ulkomaalaistaustaiset oppilaat, varsinkin tytöt, olivat osallistuneet muita useammin koulun asioiden suunnitteluun. Suomalaistaustaiset oppilaat kokivat ulkomaalaistaustaisia useammin olevansa tärkeä osa eri yhteisöjä koulussa ja koulun ulkopuolella. Tytöillä yhteisöihin kuuluminen oli hieman poikia yleisempää.

Lue lisää>

Kaupunkipäiväkotien eriytyvät toimintaympäristöt

Kaupunkien alueellinen eriytyminen näkyy voimakkaasti peruskoulujen oppilasalueilla. Esimerkiksi Helsingissä erot korkeakoulutettujen aikuisten osuuksissa nousevat jopa viisinkertaisiksi. Nämä sosiaalisten toimintaympäristöjen erot heijastuvat koulujen arkeen ja oppimistuloksiin. Ulotamme artikkelissamme alueellisen tarkastelun ensimmäistä kertaa myös päiväkoteihin. Millaisiksi toimintaympäristöjen erot esimerkiksi aikuisväestön koulutustasossa piirtyvät varhaiskasvatuksen osalta?

Lue lisää>
Artikkeli |  20.12.2017Mika Ronkainen

Katsaus helsinkiläislasten ja -nuorten kokemaan kiusaamiseen

Kiusaaminen on Kouluterveyskyselyn vastausten perusteella vähentynyt Helsingin kouluissa merkittävästi vajaassa kymmenessä vuodessa. Yleisintä kiusaaminen on peruskouluissa, joissa 4.- ja 5.-luokkalaisista joka neljäs on ainakin kerran joutunut kiusatuksi lukuvuoden aikana. Artikkeli on osa sarjaa, jossa käsitellään helsinkiläisten lasten ja nuorten vastauksia valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn.

Lue lisää>
Kvartti 3/2017 |  02.11.2017Veera Moll

Korttelikaupungista lähiömetsiin

Vaikka suomalaislapset liikkuvat vielä kansainvälisesti verrattuna vapaasti, on täälläkin osoitettu liikkumisen vähentyneen viime vuosikymmeninä. Artikkelissa tarkastellaan Helsinkiä 1940-luvulta tähän päivään ja pohditaan muuttuvan kaupungin vaikutusta lasten omaehtoiseen liikkumiseen.

Lue lisää>

Kuka kuuluu vauvan perheeseen?

Vastasyntyneiden perhesuhteita Helsingissä selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että äidit nimeävät vauvan perheenjäseniksi useita kotitalouden ulkopuolisia ihmisiä, kun vauvan syntyessä äiti ei ole avioliitossa. Yleisimmin vastasyntyneen perheenjäseninä pidetään vanhempien ohella isovanhempia, mutta myös äidin sisaruksia tai ystäviä luetaan melko usein vauvan perheeseen.

Lue lisää>

Helsinkiläisperheiden lastenhoitoratkaisuista uutta tietoa

Helsingin kaupungin ja Kelan yhteistutkimushankkeen Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä 2010-luvulla (HELA) aineisto on saatu kerättyä ja ensimmäiset tulokset julkaistaan syksyllä 2017.

Lue lisää>

Lasten osallistumisessa taidekasvatushankkeisiin isoja eroja koulujen ja alueiden kesken

Alakoululaisten osallistuminen Helsingin kaupunkikonsernin taidelaitosten järjestämiin taidekasvatushankkeisiin on aktiivista. Yhdeksän kymmenestä peruskoulusta oli sellaisia, joissa ainakin yksi luokka osallistui vähintään yhteen taidekasvatushankkeeseen tässä artikkelissa tarkastellulla ajanjaksolla.

Lue lisää>

Yksivuotiaiden vanhemmat tyytyväisiä varhaiskasvatukseen

Helsingissä on kerätty tietoa yksivuotiaiden lasten vanhemmilta lastenhoidon ratkaisuista sekä monista lapsen ja perheen hyvinvoinnin ulottuvuuksista. Tulokset kertovat perheiden moninaisuudesta ja vanhempien taustan merkityksestä. Muun muassa matalammin koulutetuilla vanhemmilla ja heidän lapsillaan näyttäisi olevan tarvetta tukeen varhaiskasvatuksessa ja muissa palveluissa.

Lue lisää>

Laskelmatyökaluilla voidaan tunnistaa lapsiperheiden kannustinloukkuja

Artikkelissa havainnollistetaan esimerkkilaskelmien avulla sitä, miten tulosidonnaiset päivähoitomaksut muuttuvat ja vaikuttavat perheen käytettävissä oleviin tuloihin. Erityisesti yksinhuoltajaperheiden osalta laskelmilla voitiin paikantaa mahdollisia kannustinloukkuja.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita

  • Aihealueen mukaan
  • Julkaisuajan mukaan
  • Kvartin numeron mukaan