Artikkelit

Artikkeli |  13.11.2018Jenni Erjansola

Helsingin alakoululaisten osallisuus – yhdenvertaisuutta tavoittelemassa

Artikkelissa selvitetään Helsingin alakoulujen 4.–5.-luokkalaisten osallisuutta tarkastelemalla, missä määrin he ovat osallistuneet koulun toiminnan suunnitteluun ja toisaalta kokevat itse kuuluvansa osaksi erilaisia yhteisöjä. Ulkomaalaistaustaiset oppilaat, varsinkin tytöt, olivat osallistuneet muita useammin koulun asioiden suunnitteluun. Suomalaistaustaiset oppilaat kokivat ulkomaalaistaustaisia useammin olevansa tärkeä osa eri yhteisöjä koulussa ja koulun ulkopuolella. Tytöillä yhteisöihin kuuluminen oli hieman poikia yleisempää.

Lue lisää>

Kaupunkipäiväkotien eriytyvät toimintaympäristöt

Kaupunkien alueellinen eriytyminen näkyy voimakkaasti peruskoulujen oppilasalueilla. Esimerkiksi Helsingissä erot korkeakoulutettujen aikuisten osuuksissa nousevat jopa viisinkertaisiksi. Nämä sosiaalisten toimintaympäristöjen erot heijastuvat koulujen arkeen ja oppimistuloksiin. Ulotamme artikkelissamme alueellisen tarkastelun ensimmäistä kertaa myös päiväkoteihin. Millaisiksi toimintaympäristöjen erot esimerkiksi aikuisväestön koulutustasossa piirtyvät varhaiskasvatuksen osalta?

Lue lisää>
Artikkeli |  20.12.2017Mika Ronkainen

Katsaus helsinkiläislasten ja -nuorten kokemaan kiusaamiseen

Kiusaaminen on Kouluterveyskyselyn vastausten perusteella vähentynyt Helsingin kouluissa merkittävästi vajaassa kymmenessä vuodessa. Yleisintä kiusaaminen on peruskouluissa, joissa 4.- ja 5.-luokkalaisista joka neljäs on ainakin kerran joutunut kiusatuksi lukuvuoden aikana. Artikkeli on osa sarjaa, jossa käsitellään helsinkiläisten lasten ja nuorten vastauksia valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn.

Lue lisää>
Kvartti 3/2017 |  02.11.2017Veera Moll

Korttelikaupungista lähiömetsiin

Vaikka suomalaislapset liikkuvat vielä kansainvälisesti verrattuna vapaasti, on täälläkin osoitettu liikkumisen vähentyneen viime vuosikymmeninä. Artikkelissa tarkastellaan Helsinkiä 1940-luvulta tähän päivään ja pohditaan muuttuvan kaupungin vaikutusta lasten omaehtoiseen liikkumiseen.

Lue lisää>

Kuka kuuluu vauvan perheeseen?

Vastasyntyneiden perhesuhteita Helsingissä selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että äidit nimeävät vauvan perheenjäseniksi useita kotitalouden ulkopuolisia ihmisiä, kun vauvan syntyessä äiti ei ole avioliitossa. Yleisimmin vastasyntyneen perheenjäseninä pidetään vanhempien ohella isovanhempia, mutta myös äidin sisaruksia tai ystäviä luetaan melko usein vauvan perheeseen.

Lue lisää>

Helsinkiläisperheiden lastenhoitoratkaisuista uutta tietoa

Helsingin kaupungin ja Kelan yhteistutkimushankkeen Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä 2010-luvulla (HELA) aineisto on saatu kerättyä ja ensimmäiset tulokset julkaistaan syksyllä 2017.

Lue lisää>

Lasten osallistumisessa taidekasvatushankkeisiin isoja eroja koulujen ja alueiden kesken

Alakoululaisten osallistuminen Helsingin kaupunkikonsernin taidelaitosten järjestämiin taidekasvatushankkeisiin on aktiivista. Yhdeksän kymmenestä peruskoulusta oli sellaisia, joissa ainakin yksi luokka osallistui vähintään yhteen taidekasvatushankkeeseen tässä artikkelissa tarkastellulla ajanjaksolla.

Lue lisää>

Yksivuotiaiden vanhemmat tyytyväisiä varhaiskasvatukseen

Helsingissä on kerätty tietoa yksivuotiaiden lasten vanhemmilta lastenhoidon ratkaisuista sekä monista lapsen ja perheen hyvinvoinnin ulottuvuuksista. Tulokset kertovat perheiden moninaisuudesta ja vanhempien taustan merkityksestä. Muun muassa matalammin koulutetuilla vanhemmilla ja heidän lapsillaan näyttäisi olevan tarvetta tukeen varhaiskasvatuksessa ja muissa palveluissa.

Lue lisää>

Laskelmatyökaluilla voidaan tunnistaa lapsiperheiden kannustinloukkuja

Artikkelissa havainnollistetaan esimerkkilaskelmien avulla sitä, miten tulosidonnaiset päivähoitomaksut muuttuvat ja vaikuttavat perheen käytettävissä oleviin tuloihin. Erityisesti yksinhuoltajaperheiden osalta laskelmilla voitiin paikantaa mahdollisia kannustinloukkuja.

Lue lisää>

Helsinki on panostanut lasten hyvinvointia koskevan tiedon tuotantoon

Kuusitoista prosenttia Helsingin asukkaista on lapsia, ja alle 18-vuotiaiden lasten määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 122 000 lapseen. Helsingin kasvava lapsimäärä ennustaa myös palvelujen kysynnän kasvua. Hyvien palvelujen suunnittelua varten tarvitaan väestötietojen lisäksi tietoa lasten hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä.

Lue lisää>
Kvartti 3/2017 |  02.11.2017Timo Cantell

Pääkirjoitus 3/2017

Tehdäänpä pieni karttaharjoitus. Jos Helsingin rautatieasemalta piirtää kehän 15 kilometrin säteellä Vuosaaren rannasta kohti Lauttasaaren kärkeä lännessä – pysytellen kuitenkin Helsingin rajojen puitteissa – niin tämän kaaren sisälle mahtuu yli 100 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta.

Lue lisää>
Kvartti 3/2017 |  27.10.2017Ari Niska

Lasten määrän kasvu keskittyy nyt kantakaupunkiin

Ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen merkittävä osa lasten lukumäärän kasvusta Helsingissä tulee vanhasta talokannasta ja täydennysrakentamisalueilta. Lapsia on kaupungissa tällä hetkellä enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun puolenvälin jälkeen.

Lue lisää>
Artikkeli |  20.10.2017Stina Högnabba

Netinkäyttö pysyy useimmilla lapsilla ja nuorilla hallinnassa

Suurin osa lapsista ja nuorista hallitsee omasta mielestään netinkäyttöään. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan Helsingissä on kuitenkin iso joukko nuoria jotka ovat yrittäneet vähentää netinkäyttöä onnistumatta siinä. Artikkeli on osa sarjaa, jossa käsitellään helsinkiläisten lasten ja nuorten vastauksia valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita