Artikkelit

Artikkeli |  02.12.2020Vesa Keskinen, Jukka Hirvonen

Helsinki-barometri: Huolestuneisuus koronan vaikutuksista lisääntynyt

Syksyn Helsinki-barometrilla tutkittiin toista kertaa kaupunkilaisten tunnelmia koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa sekä asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin toimintaan koronatilanteessa. Tulosten mukaan huolestuneisuus koronatilanteesta oli jonkin verran lisääntynyt epidemian pitkittyessä, ja tulevaisuutta koskevat odotukset olivat varovaisia. Kaupungin toimintaan poikkeustilanteessa vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä.

Lue lisää>

Mielenterveysongelmien vuoksi asioineet ovat muita tyytymättömämpiä terveyspalveluihin

Joka kymmenes pääkaupunkiseudulla asuva aikuinen on asioinut perusterveydenhuollossa, yksityisvastaanotolla tai erikoissairaanhoidossa mielenterveyden ongelmien vuoksi. Yleisintä palvelujen käyttö oli nuorilla aikuisilla. Erityisesti kokemukset palvelujen sujuvuudesta ovat heikkoja verrattuna niihin terveyspalveluiden käyttäjiin, jotka ovat asioineet palveluissa muiden syiden kuin mielenterveysongelmien vuoksi.

Lue lisää>
Kvartti 2/2020 |  20.08.2020Netta Mäki

Terveyskäyttäytymiserot selittävät huomattavan osan koulutusryhmien välisistä elinajanodote-eroista

Helsinkiläisten elinajanodotteen pituus vaihtelee huomattavasti koulutusryhmän mukaan. Pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden helsinkiläismiesten elinajanodote oli 7,8 vuotta ja -naisten 5,2 vuotta lyhempi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden.

Lue lisää>
Artikkeli |  25.06.2020Vesa Keskinen, Jukka Hirvonen

Helsinki-barometri: Huolta koronatilanteesta mutta myös tulevaisuudenuskoa

Koronaepidemian vaikutukset ovat tuoneet monien elämään muutoksia ja huolta, mutta tulevaisuuteen jaksetaan kuitenkin uskoa. Poikkeusolojen palveluihin on Helsingissä oltu enimmäkseen tyytyväisiä, erityisesti iäkkäille suunnattuun Helsinki-apuun. Helsinkiläisten halukkuus suositella kotikaupunkiaan asuinpaikkana on poikkeuksellisena keväänä yllättäen kasvanut.

Lue lisää>
Kvartti 1/2020 |  22.06.2020Netta Mäki

Raittius keskittyy Helsingissä samoihin väestöryhmiin kuin alkoholin ongelmakäyttö

Helsinkiläiset käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin muut suomalaiset. Kuitenkin 14 prosenttia helsinkiläisistä on kokonaan raittiita, mutta tästä ryhmästä ei ole paljonkaan aiempaa tutkimustietoa. Keitä ovat raittiit helsinkiläiset?

Lue lisää>
Artikkeli |  22.01.2019Vesa Keskinen

Paljonko lapset ja nuoret Helsingissä liikkuvat ja urheilevat?

Lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluharrastuksista Helsingissä ei ole paljon aiempaa tutkimustietoa käytettävissä. Tässä artikkelissa täydennetään tuoreimman Kouluterveyskysely-aineiston avulla kuvaa lasten ja nuorten liikkumisesta Helsingissä. Tarkastelussa ovat arkiliikunnan, omatoimisen liikuntaharrastamisen sekä seuroissa ja järjestöissä tapahtuvan urheilun ja liikunnan yleisyys.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.11.2018Netta Mäki

Nuorten tupakointi vähentynyt – erot lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien välillä edelleen hyvin suuret

Vaikka tupakointi on vähentynyt jo pitkään, se on edelleen yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme. Nuorten tupakointi on vähentynyt etenkin 2010-luvulla selvästi, ja valtaosa suomalaisnuorista ei tupakoikaan. Tupakointi on kuitenkin yksi keskeisimmistä väestöryhmien välisten terveyserojen selittäjistä, ja koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa ovat jo nuorilla huomattavat.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.05.2018Auri Lyly-Falk

Nuoret käyttävät alkoholia entistä vähemmän

Nuorten päihteiden käyttö, erityisesti alkoholin käyttö, on viime vuosina vähentynyt. Nuoret juovat itsensä yhä harvemmin humalaan, ja raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt. Alkoholin käyttöön suhtaudutaan kyllä hyväksyvästi, mutta humalahakuista juomista ei hyväksytä yhtä suurissa määrin kuin kohtuukäyttöä. Ammattiin opiskelevat käyttävät enemmän alkoholia kuin lukiossa opiskelevat.

Lue lisää>
Artikkeli |  23.01.2018Vesa Keskinen

KAPA: Arjen ongelmien kanssa pärjätään, terveyspalveluissa osin parannettavaa

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa kysyttiin vastaajien näkemyksiä muun muassa heitä koskettavista arjen ongelmista. Tässä kysymyskokonaisuudessa painottuivat elämää vaikeuttavat sairaudet tai vammat. Lisäksi tutkimuksessa pyydettiin arvioita kunnan terveyspalveluista.

Lue lisää>
Kvartti 4/2017 |  14.12.2017Netta Mäki

Segregaation ja alueiden ominaisuuksien vaikutukset yksilöiden terveyteen

Terveyden ja sairastavuuden erot kaupungin asuinalueiden välillä selittyvät suurimmalta osin alueiden asukkaiden yksilöllisillä eroilla. Tutkimusten mukaan kuitenkin erityisesti alueen sosioekonomisilla piirteillä näyttäisi olevan hienoinen vaikutus asukkaiden terveyteen ja kuolleisuuteen yksilöiden ominaisuuksien yli.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita