Väestöryhmien asumisen voimakas alueellinen eriytyminen eli segregaatio nähdään yleisesti ongelmallisena piirteenä kaupungin tasapainoisen kehityksen kannalta. Helsingissä asumisen etninen eriytyminen on keskitasoa verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkeihin ja matalahkoa verrattuna esimerkiksi Ruotsin kaupunkeihin.

Noin puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla. Ovatko ulkomaalaistaustaiset jakautuneet tasaisesti koko pääkaupunkiseudulle vai onko heitä jossain päin enemmän ja toisaalla vähemmän? Onko seudun ulkomaalaistaustainen väestö samanlaista kaikkialla vai löytyykö kaupunkien väliltä maahanmuuttajien ja heidän lastensa taustojen ja ominaisuuksien osalta eroja? Onko ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen samanlaista koko seudulla? Tässä artikkelissa vastataan näihin kysymyksiin.

Helsingissä on jo useita vuosia haaveiltu, että energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan liittyviä tietoja saataisiin kartalle, jotta kaupungin suunnittelijoilla olisi paremmat työkalut ilmastonmuutoksen hillintään. Helmikuussa 2018 valmistui kaupungin energia- ja ilmastoatlas, joka julkaistiin kaikille avoimena verkkopalveluna. Mistä tässä atlaksessa on kyse?

Myllypuron vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 2000- ja 2010-luvuilla voimakkaammin kuin verrokkialueilla Kontulassa, Pihlajamäessä ja Vuosaaressa. Artikkelissa tarkastellaan Myllypuron 1960-luvulla rakennettujen asuntojen hintakehityksen yhteyttä alueelle kohdistettuihin julkisiin kehittämistoimenpiteisiin.

Valtion tukemissa ARA-vuokra-asunnoissa pääkaupunkiseudulla oli käytössä asukasvalintatilanteessa asukkaiden tulorajat vuoden 2017 alusta helmikuun loppuun 2018. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asunnoissa asuvien tulotasoa, jotta nähdään, asuuko ARA-asunnoissa Helsingissä pääosin sellaisia kotitalouksia, jolle ARA-vuokra-asunnot on tarkoitettu.

Helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset ovat kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen perusteella tyytyväisiä asumiseensa, asunnon kokoon ja varusteisiin, mutta asumisen kustannukset ja työmatkojen kustannukset varjostavat muutoin korkeaa asumistyytyväisyyttä. Muuttoaikeita pääkaupunkiseutulaisilla on kuitenkin nyt vähemmän kuin edellisellä tutkimuskierroksella neljä vuotta aiemmin.

Hyvin saavutettavissa olevaa tonttimaata on Helsingissä rajallisesti tarjolla, joten hyvä saavutettavuus pääomittuu maan arvoon. Keskustan läheisyydessä sijaitsevat kaupungin vuokraamat tontit ovat tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia kalliimpia kuin noin 35 minuutin joukkoliikenteellisellä keskustaetäisyydellä sijaitsevat tontit.

Nuorten asumisongelmat ovat jopa kaksinkertaistuneet vuosikymmenessä. Nuorten asunnottomuus jää usein piiloon, muun muassa koska kynnys majoittua tuttavien luona on matala. Onko kaverin sohvalla nukkumisesta tulossa normaali osa nuoruutta?

Maahanmuuttajat etenevät vuokra-asumisesta omistusasumiseen hitaammin kuin kantaväestö. Sekä kantaväestöllä että maahanmuuttajilla omistusasuntoon muuttamista hidastaa taloudellinen tilanne, mutta maahanmuuttajilla tulotasolla on vähemmän yhteyttä siirtymisen nopeuteen.

Kaupunkikeskustoissa asuminen on viime vuosikymmenen aikana kasvattanut suosiotaan lapsiperheiden keskuudessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten pikkulapsiperheiden asumisvalintoja ja asumistyytyväisyyttä.

Helsinkiläiset lapsiperheet ovat valmiita maksamaan asuntomarkkinoiden kautta huomattavia summia varmistaakseen lastensa pääsyn hyvään lähikouluun. Vanhemmat tekevät lastensa kouluvalintoja myös asuinpaikan valinnan yhteydessä, eivät pelkästään valitsemalla koulun oman oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta.

Kallion kaupunginosaan syntyi 1800-luvun loppupuolella työväestön asuttama puutaloalue. Puutaloalueesta on jäljellä vain vähäiset muistot, koska se purettiin eli saneerattiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä muutamaa rakennusta lukuun ottamatta. Artikkeli tarkastelee saneerausprosessia ja sen tuloksia.