Artikkelit

"Julkista palvelua kirkon kautta"

Koronapandemia eristi ikääntyneet helsinkiläiset koteihinsa ja synnytti uudenlaisen avuntarpeen viime vuoden keväällä. Helsinki-avun puitteissa luotiin uudenlainen yhteistyömalli tähän tarpeeseen vastaamiseksi.

Lue lisää>

Kaikkien kaupunki – mutta kaukana? Asukkaiden sosiaalinen tausta ja eriytyvä kaupunkitilan käyttö Helsingissä

Kaikki kaupunkilaiset eivät liiku yhtä paljon kaupungin eri osissa ja oman asuinalueensa ulkopuolella, vaan kaupunkitilan käyttö näyttää eriytyvän koulutustaustan mukaan ja jo nuorella iällä. Tämä voi osaltaan vahvistaa kaupunkisegregaation haitallisia vaikutuksia ja heikentää kokemusta yhteisestä kaupungista.

Lue lisää>
Kvartti 1/2021 |  05.05.2021Timo Cantell

Pääkirjoitus 1/2021

Nuorten syrjäytymiskierre erityisesti koulusta ja työstä on yksi yhteiskuntamme vakavimmista ongelmista. Toinen suuri ja kaupunkeja globaalistikin koskettava uhka on, että eriytymisen kautta muodostuu varsin erilaisia todellisuuksia, joissa lapset ja nuoret kasvavat. Jotta tällaisiin ilmiöihin voidaan puuttua, niistä tarvitaan jatkuvasti lisää tietoa.

Lue lisää>
Artikkeli |  10.03.2021Teemu Vauhkonen, Mikko Salasuo

Helsinkiläisnuorten ylisukupolvinen syrjäytyminen

Vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka työstä ja koulutuksesta syrjäytyneiden nuorten osuus Helsingissä pienentyi hieman, samalla kun (pelkästään) työstä syrjäytyneiden nuorten osuus kasvoi. Perhetaustan huono-osaisuus ja lastensuojelun sijaishuollossa olo ennustavat nuorten syrjäytymistä, mutta Helsingissä vähemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Lue lisää>
Artikkeli |  23.02.2021Vesa Keskinen, Jukka Hirvonen

Helsinki-barometri: Korona koettelee – varsinkin nuoria

Koronaepidemian vaikutukset ovat painottuneet eri väestöryhmiin eri tavalla. Tämä käy ilmi analyysistä, joka on tehty viimeisimmän Helsinki-barometrin kyselyaineistolla. Nuorimmat vastaajat olivat kärsineet eniten koronaan liittyvistä taloushuolista, ja vanhimmat taas olivat eniten huolissaan epidemian vaikutuksista itselleen.

Lue lisää>

Säännöllinen liikkuminen edistää nuorten mielen hyvinvointia – myös perheen taloudellisen tilanteen heikoksi kokevilla

Helsinkiläisnuorten kokemus oman perheen taloudellisesta tilanteesta on yhteydessä siihen, paljonko he liikkuvat ja minkä verran kokevat yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, masennusoireilua ja koulu-uupumusta.

Lue lisää>
Kvartti 4/2020 |  29.01.2021Netta Mäki

Nuorten kannabiskokeilut Helsingissä muuta maata yleisempiä

Artikkelissa tarkastellaan nuorten päihteidenkäytön muutoksia Helsingissä tuoreimman Kouluterveyskyselyn aineiston valossa.

Lue lisää>

Helsinki-barometri: Huolestuneisuus koronan vaikutuksista lisääntynyt

Syksyn Helsinki-barometrilla tutkittiin toista kertaa kaupunkilaisten tunnelmia koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa sekä asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin toimintaan koronatilanteessa. Tulosten mukaan huolestuneisuus koronatilanteesta oli jonkin verran lisääntynyt epidemian pitkittyessä, ja tulevaisuutta koskevat odotukset olivat varovaisia. Kaupungin toimintaan poikkeustilanteessa vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä.

Lue lisää>

Mielenterveysongelmien vuoksi asioineet ovat muita tyytymättömämpiä terveyspalveluihin

Joka kymmenes pääkaupunkiseudulla asuva aikuinen on asioinut perusterveydenhuollossa, yksityisvastaanotolla tai erikoissairaanhoidossa mielenterveyden ongelmien vuoksi. Yleisintä palvelujen käyttö oli nuorilla aikuisilla. Erityisesti kokemukset palvelujen sujuvuudesta ovat heikkoja verrattuna niihin terveyspalveluiden käyttäjiin, jotka ovat asioineet palveluissa muiden syiden kuin mielenterveysongelmien vuoksi.

Lue lisää>
Kvartti 2/2020 |  20.08.2020Netta Mäki

Terveyskäyttäytymiserot selittävät huomattavan osan koulutusryhmien välisistä elinajanodote-eroista

Helsinkiläisten elinajanodotteen pituus vaihtelee huomattavasti koulutusryhmän mukaan. Pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden helsinkiläismiesten elinajanodote oli 7,8 vuotta ja -naisten 5,2 vuotta lyhempi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden.

Lue lisää>
Artikkeli |  25.06.2020Vesa Keskinen, Jukka Hirvonen

Helsinki-barometri: Huolta koronatilanteesta mutta myös tulevaisuudenuskoa

Koronaepidemian vaikutukset ovat tuoneet monien elämään muutoksia ja huolta, mutta tulevaisuuteen jaksetaan kuitenkin uskoa. Poikkeusolojen palveluihin on Helsingissä oltu enimmäkseen tyytyväisiä, erityisesti iäkkäille suunnattuun Helsinki-apuun. Helsinkiläisten halukkuus suositella kotikaupunkiaan asuinpaikkana on poikkeuksellisena keväänä yllättäen kasvanut.

Lue lisää>

Helsinki-barometri: Asukkaat kokevat kaupungin hyvin toimivaksi

Kaupunki on selvittänyt kyselyllä asukkaidensa tyytyväisyyttä Helsingin toimivuuteen asuinpaikkana sekä sitä, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat Helsinkiä muualla asuville. Tässä artikkelissa esitellään kyselyn päätuloksia. Helsingin toimivuus saa vastaajilta hyvän arvosanan, ja he kiittävät erityisesti kaupungin turvallisuutta, kehittymistä, kansainvälisyyttä ja luonnonläheisyyttä. Suositteluindeksissä Helsingin saama arvio on tyydyttävä.

Lue lisää>
Kvartti 3/2019 |  20.09.2019Tuomas Tavi

Myllypuron koulutus- ja tulotaso 2000-luvulla – myönteistä mutta epätasaista kehitystä

Myllypuron peruspiirin asukkaiden koulutus- ja tulotaso on noussut 2000-luvulla sekä suhteessa koko Helsingin tilanteeseen että pienempiin vertailualueisiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten tulo- ja koulutustason muutos näkyy Myllypuron eri osissa. Tavoitteena on saada lisää ymmärrystä siitä, selittyvätkö muutokset yksinomaan täydennysrakentamisella vai onko myös vanha asuinkanta kehittynyt myönteisesti.

Lue lisää>

Perustoimeentulotuella maksetaan asumismenoja ja paikataan muun turvaverkon aukkoja

Useampi kuin joka kymmenes helsinkiläinen eli runsaat 70 000 henkilöä kuuluu perustoimeentulotukea saavaan kotitalouteen. Lähes puolet perustoimeentulotuesta niin Helsingissä kuin muualla Suomessakin kohdentuu asumisen kuluihin.

Lue lisää>

Miten hyvin helsinkiläisten rahat riittävät?

Kuluttajien oman näkemyksen mukaan rahat riittävät juuri tällä hetkellä suhteellisen hyvin, sillä säästämään pystyy jopa neljä viidestä kuluttajasta. Tilanne rahojen riittävyyden suhteen vaihtelee perhetyypin mukaan. Helsingissä elinkustannusten ja käytettävissä olevien tulojen välinen epäsuhta on ehkä odotetustikin hankalin yksinhuoltajilla ja yksinasuvilla.

Lue lisää>
Kvartti 1/2019 |  28.03.2019Timo Cantell

Pääkirjoitus 1/2019

Helsinki on hyvää elämää varten. Tällä lauseella avautuu Helsingin kaupunkistrategia. Uusin Kvartti-lehden numero tarjoaa jälleen useita eri näkökulmia siihen, miten helsinkiläiset voivat ja viihtyvät kaupungissaan.

Lue lisää>
Artikkeli |  22.01.2019Vesa Keskinen

Paljonko lapset ja nuoret Helsingissä liikkuvat ja urheilevat?

Lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluharrastuksista Helsingissä ei ole paljon aiempaa tutkimustietoa käytettävissä. Tässä artikkelissa täydennetään tuoreimman Kouluterveyskysely-aineiston avulla kuvaa lasten ja nuorten liikkumisesta Helsingissä. Tarkastelussa ovat arkiliikunnan, omatoimisen liikuntaharrastamisen sekä seuroissa ja järjestöissä tapahtuvan urheilun ja liikunnan yleisyys.

Lue lisää>

Urbaanien paikkojen estetiikka: näkökulma kestävään kaupungistumiseen

Tämän päivän urbaania elämäntyyliä määrittää liikkuvuus ja erilaisten älyteknologioiden mahdollistama etäläsnäolo. Tästä huolimatta arkinen elinympäristömme ja sen sisältämät verrattain pysyvät paikat ovat keskeisiä kaupunkielämän kokemuksellisen laadun ja kokonaisvaltaisen kestävyyden osatekijöitä. Näiden urbaanien paikkojen omalaatuinen, usein jopa melko vaatimaton ja vähäeleinen esteettisyys jäsentää elämäämme ja tekee arkipäivästä merkityksellistä. Nämä paikat ja niiden estetiikka ovat kuitenkin jatkuvasti uhattuna.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.11.2018Netta Mäki

Nuorten tupakointi vähentynyt – erot lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien välillä edelleen hyvin suuret

Vaikka tupakointi on vähentynyt jo pitkään, se on edelleen yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme. Nuorten tupakointi on vähentynyt etenkin 2010-luvulla selvästi, ja valtaosa suomalaisnuorista ei tupakoikaan. Tupakointi on kuitenkin yksi keskeisimmistä väestöryhmien välisten terveyserojen selittäjistä, ja koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa ovat jo nuorilla huomattavat.

Lue lisää>

Helsingin alueellinen eriytyminen: kaksi lähestymistapaa segregaation seurantaan

Asuinalueiden voimakasta eriytymistä eli segregaatiota pidetään yleisesti huolestuttavana kehityskulkuna. Kehitystä voidaan tarkastella erilaisin menetelmin. Mikäli segregaatiota seurataan vain yhdestä näkökulmasta tai vain yhdenlaisella mittarilla, olennaisia kehityskulkuja saattaa jäädä huomaamatta. Tässä artikkelissa tarkastelemme eriytymistä sekä väestöryhmien alueellisessa sijoittumisessa että kaupunginosien väestörakenteen muutosten näkökulmasta. Esittelemme myös viime vuosikymmenten kehitystä pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita