Kaupunkien sosiaalisten alue-erojen lisääntyminen Suomessa on varsin tunnettu tosiasia. Tähän viittaavat niin huomiot julkisessa keskustelussa ja kaupunkien kehittämistoimenpiteiden perusteluissa kuin myös enemmistö varsinaisista tutkimushavainnoista. Kuitenkin alueellisten erojen tutkimus on keskittynyt toistaiseksi pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsingin sisäisten erojen analyyseihin (esim. Vaattovaara & Kortteinen 2002; 2012, Vilkama 2011). Pääkaupunkiseutua koskevien havaintojen pohjalta on suhteellisen kritiikittä omaksuttu ajatus samankaltaisen kehityksen ilmenemisestä myös muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla.