Helsingin turvallisuuskyselyissä on eri tutkimusajankohtina kysytty, mitkä asiat ihmisiä huolestuttavat omalla asuinalueella. Uusimman tutkimusaineiston mukaan asuinympäristöön liittyvät huolet ovat vähentyneet. Syrjäytyminen sekä paikkojen rikkominen ja töhryt huolestuttavat eniten.

Helsinkiläisten kokema turvallisuus omalla asuinalueella on ollut koko 2000-luvun ajan huomattavan korkealla tasolla. Viimeisimmässä, vuonna 2018 toteutetussa Helsingin turvallisuuskyselyssä koettu turvallisuus asuinalueella oli korkeampi kuin edellisillä tutkimuskerroilla. Asuinalueiden väliset erot turvattomuuskokemuksissa olivat kaventuneet.

Helsingin turvallisuustutkimuksessa 86 prosenttia vastaajista ilmoitti luottavansa paljon tai melko paljon Helsingin poliisin toimintaan. Luottamus poliisiin on nyt korkeammalla tasolla kuin useissa aikaisemmissa, 2000-luvulla toteutetuissa vastaavissa tutkimuksissa.

Uuden turvallisuustutkimuksen mukaan 66 prosenttia helsinkiläisistä on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Osuus on kasvanut selvästi kolmen vuoden takaiseen vastaavaan tutkimukseen nähden. Sen sijaan esimerkiksi terrorismi huolestuttaa vastaajia nyt vähemmän. Vieraskieliset vastaajat ovat kantaväestöä enemmän huolissaan terrori-iskuista, sodista ja konflikteista sekä taloustilanteestaan.

Tuoreen turvallisuustutkimuksen mukaan helsinkiläiset kokevat oman asuinalueensa, kaupungin keskustan ja liikennevälineet turvallisemmiksi kuin koskaan aiemmin. Artikkelissa tarkastellaan lisäksi vastaajien käsityksiä kaupungin yleisen turvallisuustilanteen kehityksestä viimeisen kolmen vuoden aikana.

Lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluharrastuksista Helsingissä ei ole paljon aiempaa tutkimustietoa käytettävissä. Tässä artikkelissa täydennetään tuoreimman Kouluterveyskysely-aineiston avulla kuvaa lasten ja nuorten liikkumisesta Helsingissä. Tarkastelussa ovat arkiliikunnan, omatoimisen liikuntaharrastamisen sekä seuroissa ja järjestöissä tapahtuvan urheilun ja liikunnan yleisyys.

Helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset ovat kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen perusteella tyytyväisiä asumiseensa, asunnon kokoon ja varusteisiin, mutta asumisen kustannukset ja työmatkojen kustannukset varjostavat muutoin korkeaa asumistyytyväisyyttä. Muuttoaikeita pääkaupunkiseutulaisilla on kuitenkin nyt vähemmän kuin edellisellä tutkimuskierroksella neljä vuotta aiemmin.

Helsinkiläiset pitivät uusimmassa kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa omia vaikutusmahdollisuuksiaan asuinkuntansa päätöksentekoon ja toimintaan parempina kuin muiden tutkimukseen osallistuneiden yhdeksän kaupungin tai kunnan asukkaat. Palveluista tiedottamiseen oltiin myös tyytyväisiä. Sen sijaan kaupungin verkkosivut saivat Helsingissä heikommat arviot kuin Espoossa ja Vantaalla.

Helsingissä ollaan kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen mukaan enimmäkseen sitä mieltä, että kaupunki tekee oikeanlaisia päätöksiä ja hoitaa talousasiansa hyvin. Tyytyväisyys kunnan talousasioihin näyttää eri tutkimuskerroilla noudatelleen jossain määrin yleisten taloussuhdanteiden vaihtelua. Artikkelissa verrataan tilannetta myös muihin pääkaupunkiseudun isoihin kaupunkeihin.

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa kysyttiin vastaajien näkemyksiä muun muassa heitä koskettavista arjen ongelmista. Tässä kysymyskokonaisuudessa painottuivat elämää vaikeuttavat sairaudet tai vammat. Lisäksi tutkimuksessa pyydettiin arvioita kunnan terveyspalveluista.

Asukkaiden tyytyväisyys pääkaupunkiseudun kaupunkien infrastruktuuriin kertoo sinällään paljon kaupunkien rakenteesta ja eroavuuksista. Artikkelissa käsitellään valtakunnallisen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen tuloksia pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osalta.

Helsinki ja Espoo ovat osallistuneet valtakunnalliseen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimukseen yhdeksän kertaa vuodesta 1983 lähtien. Tutkimus on toteutettu valtuustokausittain. Tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä asumiseen kaupungissa. Vuoden 2016 kyselyyn osallistui myös Vantaa. Espoosta 18–79-vuotiaita vastaajia on 1280, Helsingistä 1081 ja Vantaalta 1064.

Kirjasto ja elokuvat ovat kaikissa pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa yleisimmin käytettyjä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Muita kulttuuripalveluja helsinkiläiset käyttävät naapureitaan enemmän, kenties saatavuudesta johtuen. Artikkelissa käsitellään uusimman kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen tuloksia kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen osalta.

Helsingin turvallisuuskyselyssä kysyttiin tälläkin kerralla, ovatko vastaajat nähneet tappelun tai pahoinpitelyn omalla asuinalueellaan kuluneen vuoden aikana. Tällä kertaa kysyttiin lisäksi kaupungin keskustassa ja muualla kaupungilla nähdystä väkivallasta.

Helsinkiläiset ovat nyt vähemmän huolissaan rikoksien, onnettomuuksien tai tapaturmien uhriksi joutumisesta kuin aiemmissa turvallisuuskyselyissä. Huoli ei ole kuitenkaan vähentynyt kautta linjan. Naisten pelko seksuaalirikoksen uhriksi joutumisesta oli hieman kasvanut edelliseen, vuoden 2012 kyselyyn nähden.

Helsinkiläisistä 20–29-vuotiaista miehistä noin joka viides kertoo kokeneensa väkivallalla uhkailua. Kokonaiskuvassa väkivaltakokemuksien yleisyys on pysynyt samalla tasolla edelliseen, kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna.

Lievät omaisuusrikokset koskettavat vuosittain joka viidettä helsinkiläistä. Turvallisuuskyselyn tulosten perusteella etenkin pyörävarkauksien kohteeksi joudutaan entistä useammin. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä on kuitenkin yleisesti ottaen vähentynyt.

Turvallisuuskyselyn vastaajista 27 prosenttia kertoi juovansa itsensä vähintään kerran kuussa humalaan. Tämä oli vähemmän kuin aikaisemmissa kyselyissä. Samalla humalajuomista välttävien henkilöiden osuus oli noussut.

Kävelylenkkeily osoittautui ehdottomasti yleisimmäksi liikunnan muodoksi, kun helsinkiläisiltä kysyttiin tuoreessa kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa heidän liikuntatottumuksistaan. Pyöräilyä ja luonnossa liikkumista harrasti joka toinen vastaaja. Myös uinti, kuntosalilla käynti ja jumppa olivat suosittuja.