Helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset ovat kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen perusteella tyytyväisiä asumiseensa, asunnon kokoon ja varusteisiin, mutta asumisen kustannukset ja työmatkojen kustannukset varjostavat muutoin korkeaa asumistyytyväisyyttä. Muuttoaikeita pääkaupunkiseutulaisilla on kuitenkin nyt vähemmän kuin edellisellä tutkimuskierroksella neljä vuotta aiemmin.

Helsinkiläiset pitivät uusimmassa kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa omia vaikutusmahdollisuuksiaan asuinkuntansa päätöksentekoon ja toimintaan parempina kuin muiden tutkimukseen osallistuneiden yhdeksän kaupungin tai kunnan asukkaat. Palveluista tiedottamiseen oltiin myös tyytyväisiä. Sen sijaan kaupungin verkkosivut saivat Helsingissä heikommat arviot kuin Espoossa ja Vantaalla.

Helsingissä ollaan kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen mukaan enimmäkseen sitä mieltä, että kaupunki tekee oikeanlaisia päätöksiä ja hoitaa talousasiansa hyvin. Tyytyväisyys kunnan talousasioihin näyttää eri tutkimuskerroilla noudatelleen jossain määrin yleisten taloussuhdanteiden vaihtelua. Artikkelissa verrataan tilannetta myös muihin pääkaupunkiseudun isoihin kaupunkeihin.

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa kysyttiin vastaajien näkemyksiä muun muassa heitä koskettavista arjen ongelmista. Tässä kysymyskokonaisuudessa painottuivat elämää vaikeuttavat sairaudet tai vammat. Lisäksi tutkimuksessa pyydettiin arvioita kunnan terveyspalveluista.

Asukkaiden tyytyväisyys pääkaupunkiseudun kaupunkien infrastruktuuriin kertoo sinällään paljon kaupunkien rakenteesta ja eroavuuksista. Artikkelissa käsitellään valtakunnallisen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen tuloksia pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osalta.

Helsinki ja Espoo ovat osallistuneet valtakunnalliseen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimukseen yhdeksän kertaa vuodesta 1983 lähtien. Tutkimus on toteutettu valtuustokausittain. Tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä asumiseen kaupungissa. Vuoden 2016 kyselyyn osallistui myös Vantaa. Espoosta 18–79-vuotiaita vastaajia on 1280, Helsingistä 1081 ja Vantaalta 1064.

Kirjasto ja elokuvat ovat kaikissa pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa yleisimmin käytettyjä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Muita kulttuuripalveluja helsinkiläiset käyttävät naapureitaan enemmän, kenties saatavuudesta johtuen. Artikkelissa käsitellään uusimman kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksen tuloksia kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen osalta.

Helsingin turvallisuuskyselyssä kysyttiin tälläkin kerralla, ovatko vastaajat nähneet tappelun tai pahoinpitelyn omalla asuinalueellaan kuluneen vuoden aikana. Tällä kertaa kysyttiin lisäksi kaupungin keskustassa ja muualla kaupungilla nähdystä väkivallasta.

Helsinkiläiset ovat nyt vähemmän huolissaan rikoksien, onnettomuuksien tai tapaturmien uhriksi joutumisesta kuin aiemmissa turvallisuuskyselyissä. Huoli ei ole kuitenkaan vähentynyt kautta linjan. Naisten pelko seksuaalirikoksen uhriksi joutumisesta oli hieman kasvanut edelliseen, vuoden 2012 kyselyyn nähden.

Helsinkiläisistä 20–29-vuotiaista miehistä noin joka viides kertoo kokeneensa väkivallalla uhkailua. Kokonaiskuvassa väkivaltakokemuksien yleisyys on pysynyt samalla tasolla edelliseen, kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna.

Lievät omaisuusrikokset koskettavat vuosittain joka viidettä helsinkiläistä. Turvallisuuskyselyn tulosten perusteella etenkin pyörävarkauksien kohteeksi joudutaan entistä useammin. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä on kuitenkin yleisesti ottaen vähentynyt.

Turvallisuuskyselyn vastaajista 27 prosenttia kertoi juovansa itsensä vähintään kerran kuussa humalaan. Tämä oli vähemmän kuin aikaisemmissa kyselyissä. Samalla humalajuomista välttävien henkilöiden osuus oli noussut.

Kävelylenkkeily osoittautui ehdottomasti yleisimmäksi liikunnan muodoksi, kun helsinkiläisiltä kysyttiin tuoreessa kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa heidän liikuntatottumuksistaan. Pyöräilyä ja luonnossa liikkumista harrasti joka toinen vastaaja. Myös uinti, kuntosalilla käynti ja jumppa olivat suosittuja.

Helsingin turvallisuustutkimuksessa kysyttiin kaupunkilaisilta, kuinka tyytyväisiä he ovat omaan asuinalueeseensa, sekä sitä, paljonko he pitävät yhteyttä naapureihin ja tuttuihin.

Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitettiin tällä kertaa myös sitä, mitkä ilmiöt kaupunkilaisia häiritsevät katukuvassa eniten.

Helsinkiläiset kokevat turvallisuutensa omalla asuinalueellaan jokseenkin yhtä hyväksi kuin aiempina vuosina. Monilla asuinalueilla turvallisuustilanne on parantunut esimerkiksi uudisrakentamisen myötä.

Oma arkinen lähipiiri koetaan Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan huomattavan turvalliseksi.

Helsingin turvallisuuskyselyissä on kysytty alusta alkaen, mitkä asiat ihmisiä huolestuttavat omalla asuinalueella.

Joka kolmas vuosi toteutettavan Helsingin turvallisuustutkimuksen uusimmassa, vuoden 2015 kyselyssä kysyttiin turvallisuuskokemusten lisäksi asioita, joista vastaajat olivat huolestuneita. Eniten korostui huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta.