Helsinki
Sivustoa ei enää päivitetä 1.3.2023 alkaen.

Helsingin kaupunginkanslian julkaisemat uudet tutkimusartikkelit löytyvät sivustolta kaupunkitieto.hel.fi.

Artikkelit

Kvartti 2/2022 |  14.06.2022Netta Mäki

Rahapelaaminen ja peliongelmat yleisimpiä vähän koulutetuilla ja talousvaikeuksia kokevilla

Yli puolet pääkaupunkiseudulla asuvista miehistä ja lähes 40 prosenttia naisista pelaa rahapelejä. Rahapelaaminen on vähentynyt korona-aikana, mutta samalla rahapelaamisen kokeminen ongelmalliseksi on yleistynyt selvästi.

Lue lisää>

Pääkaupunkiseudun kaupungit analysoivat yhdessä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä – eroja on niin kaupunkien välillä kuin niiden sisällä

Pääkaupunkiseudun asukkaat kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin, mutta tutkimustuloksista näkyy myös huono-osaisuuden keskittymistä ja suuria väestöryhmien välisiä eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä.

Lue lisää>
Artikkeli |  08.02.2021Netta Mäki

Eri päihteiden käyttö kasautuu Helsingissä samoille nuorille

Nuorten päihteidenkäytössä keskimäärin on havaittu selviä myönteisiä kehityskulkuja ennen kaikkea tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen. Nähtävissä on kuitenkin myös tekijöitä, jotka vaativat erityistä huomiota.

Lue lisää>
Kvartti 4/2020 |  29.01.2021Netta Mäki

Nuorten kannabiskokeilut Helsingissä muuta maata yleisempiä

Artikkelissa tarkastellaan nuorten päihteidenkäytön muutoksia Helsingissä tuoreimman Kouluterveyskyselyn aineiston valossa.

Lue lisää>
Kvartti 2/2020 |  20.08.2020Netta Mäki

Terveyskäyttäytymiserot selittävät huomattavan osan koulutusryhmien välisistä elinajanodote-eroista

Helsinkiläisten elinajanodotteen pituus vaihtelee huomattavasti koulutusryhmän mukaan. Pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden helsinkiläismiesten elinajanodote oli 7,8 vuotta ja -naisten 5,2 vuotta lyhempi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden.

Lue lisää>
Kvartti 1/2020 |  22.06.2020Netta Mäki

Raittius keskittyy Helsingissä samoihin väestöryhmiin kuin alkoholin ongelmakäyttö

Helsinkiläiset käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin muut suomalaiset. Kuitenkin 14 prosenttia helsinkiläisistä on kokonaan raittiita, mutta tästä ryhmästä ei ole paljonkaan aiempaa tutkimustietoa. Keitä ovat raittiit helsinkiläiset?

Lue lisää>
Kvartti 3/2019 |  26.06.2019Netta Mäki

Hedelmällisyys Helsingissä ennätysalhaisella tasolla – nuorten ikäryhmien hedelmällisyys pienentynyt voimakkaasti

Helsingissä hedelmällisyyden pieneneminen on ollut hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin, ja oikeastaan selvä pudotus 2010-luvun hedelmällisyysluvuissa on tapahtunut vasta vuodesta 2016. Tässä artikkelissa tarkastellaan hedelmällisyyden muutoksia Helsingissä ja verrataan tilannetta niin muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin kuin naapurikaupunkeihin. Lisäksi pohditaan hedelmällisyyden pienenemiseen vaikuttavia syitä tutkimuskirjallisuuden pohjalta.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.11.2018Netta Mäki

Nuorten tupakointi vähentynyt – erot lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien välillä edelleen hyvin suuret

Vaikka tupakointi on vähentynyt jo pitkään, se on edelleen yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme. Nuorten tupakointi on vähentynyt etenkin 2010-luvulla selvästi, ja valtaosa suomalaisnuorista ei tupakoikaan. Tupakointi on kuitenkin yksi keskeisimmistä väestöryhmien välisten terveyserojen selittäjistä, ja koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa ovat jo nuorilla huomattavat.

Lue lisää>
Kvartti 4/2017 |  14.12.2017Netta Mäki

Segregaation ja alueiden ominaisuuksien vaikutukset yksilöiden terveyteen

Terveyden ja sairastavuuden erot kaupungin asuinalueiden välillä selittyvät suurimmalta osin alueiden asukkaiden yksilöllisillä eroilla. Tutkimusten mukaan kuitenkin erityisesti alueen sosioekonomisilla piirteillä näyttäisi olevan hienoinen vaikutus asukkaiden terveyteen ja kuolleisuuteen yksilöiden ominaisuuksien yli.

Lue lisää>
Artikkeli |  30.05.2017Netta Mäki

Helsinkiläisten kuolleisuus muuta maata korkeammalla tasolla

Työikäisen väestön ikävakioitu kuolleisuus on Helsingissä noin 15 prosenttia korkeampaa kuin muualla Suomessa. Sairastavuusindeksien mukaan helsinkiläisten sairastavuus on kuitenkin muuta maata vähäisempää. Tämän ristiriidan taustalla on monia mahdollisia syitä, muun muassa sairastavuusindeksien kokoamistavat ja Helsingin väestön polarisoituminen.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  09.12.2016Netta Mäki

Vieraskielisten määrä kasvaa nopeasti Helsingissä

Vieraskielisten helsinkiläisten määrä ja väestöosuus on kasvanut viime vuosina nopeasti. Väestöennusteen mukaan kasvu myös jatkuu nopeana, mutta turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttanee vieraskielisten tulevaan kokonaismäärään melko vähän.

Lue lisää>
Kvartti 4/2016 |  08.12.2016Netta Mäki

Somalinkielisten hedelmällisyys ja perhekoko pienentyneet Helsingissä

Helsingissä asuvien somalinkielisten hedelmällisyys on pienentynyt koko 2000-luvun. Laskua on tapahtunut viidentoista vuoden aikana noin 27 prosenttia, mutta aivan viimeisimpinä vuosina pieneneminen näyttäisi taittuneen.

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  24.08.2015Netta Mäki

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä alueittain 1996–2014

Helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut artikkelissa käsiteltävällä ajanjaksolla 1996–2014. Viimeisten neljän vuoden aikana kasvu on kuitenkin hidastunut etenkin naisten osalta. Joissakin Helsingin suurpiireissä elinajanodote on jopa hieman pienentynyt edeltävältä viisivuotiskaudelta.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.03.2015Netta Mäki

Imeväiskuolleisuuden pieneneminen Helsingissä 1900-luvun alkupuolella

Imeväiskuolleisuus alkoi Suomessakin pienentyä 1800-luvun loppupuolella, millä on ollut merkittävä vaikutus elinajanodotteen kasvuun. Helsingin tilastollisten vuosikirjojen tiedot mahdollistavat ilmiön analysoinnin kaupunkiympäristössä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, ja näyttääkin, että imeväiskuolleisuuden rakenne ollut Helsingissä erilainen kuin maaseutuvaltaisessa elinympäristössä

Lue lisää>

Selaa artikkeleita

  • Aihealueen mukaan
  • Julkaisuajan mukaan
  • Kvartin numeron mukaan