Helsinki

Kaupunkitieto-blogi

Blogikirjoitus |  01.06.2022Pekka Mustonen

Muutosten kevät Helsingin matkailussa: päivittyvä tilanneseuranta

Matkailun edellytykset muuttuivat koronapandemian myötä ja jatkossa tilanteeseen vaikuttanee monin tavoin myös Ukrainassa käytävä sota. Päivittyvässä blogikirjoituksessa seurataan Helsingin matkailun kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  13.05.2022Netta Mäki

Pysähtyykö hedelmällisyyden hienoinen kasvu Helsingissä jälleen?

Hedelmällisyys kasvoi vuonna 2021, mutta vuoden 2022 alkukuukausina syntyneitä oli jälleen vähemmän. Toisaalta alkuvuodesta myönnettyjen äitiysavustusten määrä oli Helsingissä edellisiä kuukausia korkeampi, mikä saattaa ennakoida korkeampaa syntyvien lukumäärää tulevina kuukausina.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  26.04.2022Jenni Erjansola

Alueelliset erot tasoittuivat hieman Helsingin osallistuvan budjetoinnin äänestysvilkkaudessa

Iäkkäiden äänestysaktiivisuus oli tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan yhä vähäistä OmaStadin uusimmalla budjetointikierroksella, mikä saattoi osin johtua prosessin vaiheiden toteuttamisesta virtuaalisina koronarajoitusten vuoksi.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  07.04.2022Harri Sinkko

Helsingin väestönkasvu jäi ennätyksellisen pieneksi

Helsingissä asui vuoden 2021 lopussa 658 457 henkeä. Vuoden 2021 väestönkasvu jäi ennätyksellisen pieneksi, 1 537 henkeen, mikä vastaa 0,2 prosentin vuosittaista kasvua. Edellisen kerran kasvu on ollut yhtä alhaisella tasolla 2000-luvun alkupuolella.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  24.03.2022Pasi Saukkonen, Harri Sinkko

Ukrainalaiset Helsingissä – mitä väestötilastot kertovat monimuotoisesta ryhmästä?

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama pakolaiskriisi tuo Ukrainasta paenneita henkilöitä myös Suomeen. Minkä verran Suomessa ja Helsingissä oli ukrainalaisia ennen konfliktin puhkeamista? Ukrainalaisuus määrittyy tilastoissa useammalla tavalla, ja niiden perusteella muodostuu kokonaiskuva ukrainalaistaustaisesta väestöstä.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  19.10.2021Tommi Sulander

Sähköisten sote-palveluiden murros – ikääntyneet digiviidakossa

Samalla kun digikyvykkäät kansalaiset suunnistavat luontevasti digiviidakossa ammentaen sähköisten palveluiden tarjoamia hyötyjä, osa eksyy jo ensi metreillä pelkästään älypuhelimen tai tietokoneen perustoimintojen käytössä. Käyttäjien kyvykkyyksien ohella tulee pohtia myös palvelun tarjoajien taitoa ja osaamista, joita tarvitaan asiakkaiden ohjaamisessa uusien palvelujen käyttöön sekä käytön tukemisessa.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  27.09.2021Pekka Vuori

Helsingin väestöennuste huomioi asumisväljyyden ennakoidun kasvun

Helsingin asuntotuotanto on kaupungin uudenkin väestöennusteen mukaan lähivuosina selvästi vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin. Silti väestö ei ennusteen mukaan kaupungissa kasva aivan samaa tahtia kuin uusia asuntoja rakennetaan.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  03.09.2021Pekka Mustonen

Matkailukatsauksia: Käyttöasteiden matematiikkaa

Kun katsotaan numeroiden taakse, Helsingin majoitusliikkeiden kesän käyttöasteita voidaan pitää verrattain korkeina, vaikka ne ensikatsomalta saattavat vaikuttaa vaatimattomilta. Helsingin ei voida sanoa jääneen kotimaanmatkailun buumista mitenkään merkittävästi syrjään.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  13.11.2020Netta Mäki

Helsinkiläisten alkoholinkäytön muutos polarisoitunut korona-aikana

Helsinkiläisistä, kuten suomalaisista kaiken kaikkiaan, useampi on vähentänyt alkoholinkäyttöään koronaepidemian aikana kuin lisännyt sitä. Väestöryhmistä etenkin nuoret ovat vähentäneet alkoholin kulutustaan koronatilanteen myötä. Toisaalta koettu heikko elämänlaatu ja yksinäisyyden kokemukset ovat yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen korona-aikana.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  06.10.2020Vesa Keskinen

Suomenlinnan syreeneistä Seutulaan – Helsinki matkailuviirien aiheena 1950–80-luvuilla

Matkamuistoviirit olivat muutaman vuosikymmenen ajan suosittu tuliainen tai muisto myös kotimaan matkoilta. Helsinki oli valtakunnallisesti matkailuviirien aiheista suosituin.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  25.05.2020Pasi Saukkonen

Koronavirus ja kansainvälinen muuttoliike

Kansainvälinen muuttoliike on pitkälti pysähtynyt koronavirustilanteen takia. Poikkeustila vaikeuttaa myös muun muassa jo aiemmin saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista. Lisäksi sairaustilanteessa on paljon väestöryhmittäistä vaihtelua. Helsingin ja muidenkin kaupunkien kehitykselle on haitallista, jos kansainvälisen muuttoliikkeen rajoitteet pysyvät voimassa kauan.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  17.04.2020Timo Cantell

Lama ja korona – löytääkö Helsinki 1990-luvun kriisistä oppeja nykytilanteesta selviytymiseen?

Koronakriisi koettelee monin tavoin Helsinkiä ja muita kaupunkeja ympäri maailman, ja tilanteella voidaan odottaa olevan pitkiä ja hankaliakin vaikutuksia esimerkiksi kaupungin talouteen ja muuhun kehitykseen. 1990-luvun laman aikaan Helsinki oli laman monin tavoin erilainen kaupunki kuin nyt, ja kahden poikkeustilanteen taustat ja syyt selkeästi keskenään eriäviä. Näitä eroja tarkastelemalla voidaan kuitenkin kenties tehdä joitakin hyödyllisiä havaintoja.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  09.03.2020Pekka Mustonen

Musta joutsen: koronaviruksen havaittuja ja oletettuja vaikutuksia Helsingin matkailuun

Koronavirus on aiheuttanut matkailualalle melko nopeassa tahdissa suurimman romahduksen aikoihin. Lentoliikenteen matkustajamäärät eivät ole pudonneet kertaakaan ennen tätä sitten vuosien 2008–2009 finanssikriisin. Myös Helsinkiin suuntautuvaan matkailuun voidaan arvioida tilanteen jo vaikuttaneen. Mitä vaikutuksia kriisillä on matkailun ja matkustamisen seuraamiselle ja hallinnoinnille?

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  02.03.2020Laura Ansala

Ikärakenne muuttuu Helsingissäkin – kuinka käy työllisyyden?

Väestön ikärakenteen muutoksella on ollut Helsingissä melko vähän vaikutusta työllisyysasteen kehitykseen. Myöskään tulevina vuosina työllisyysaste ei Helsingissä tule saamaan ikärakenteen muutoksesta juuri vetoapua, joten työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat jatkossa tärkeitä.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  05.02.2020Anu Yijälä

Turvapaikanhakijoiden huoli oman toimeentulon ansaitsemisesta laantuu maassaolon keston myötä

Luja työmotivaatio, hyvä koulutus ja englanninkielen taito eivät taanneet kunnollisen työpaikan löytymistä turvapaikanhakijoina saapuneille irakilaisille. Seurantatutkimuksen perusteella turvapaikanhakijoiden asennoituminen sosiaalitukia kohtaan muuttui erittäin negatiivisesta selvästi positiivisemmaksi.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  21.01.2020Netta Mäki

Alkoholikuolleisuuden pieneneminen pysähtyi Helsingissä

Ensimmäisiä tuloksia alkoholinkulutuksen muutoksesta ja mahdollisista haitoista on nyt käytettävissä vuonna 2018 tapahtuneen alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  25.04.2019Pasi Saukkonen

Vieraskielinen väestö: kieliperusteisen tilastoinnin ongelmia ja ratkaisuvaihtoehtoja

Mitä suurempi osa ulkomaalaistaustaisista on Suomessa syntyneitä, sitä useammin vieraskieliset ovat myös suomen- tai ruotsinkielisiä. Kaksi- ja monikielisyys lisääntyvät Suomessa nopeasti, ja tämä kehitys haastaa yksilöiden yksikielisyyteen perustuvan tilastoinnin.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  28.03.2019Ari Niska

Omistusasumisen suosio Helsingissä pysynyt yllättävän sitkeänä

Kun omistus- ja vuokra-asumisen osuuksia Helsingissä tarkastellaan pitkällä aikavälillä, muutos kahden viime vuosikymmenen aikana on ollut verrattain pientä. Myös ikä, jolloin omistusasunnossa asuvien osuus ylittää vuokralla asuvien osuuden, on pysynyt kymmenen viime vuotta sitkeästi 40 ikävuodessa.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  21.03.2019Hanna Ahtiainen, Marianne Forsell

Kuusikko – kuutoskaupunkien yhteistyötä ja tilastollista kaupunkivertailua

Suomen kuusi suurinta kaupunkia tuottavat yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen, varhaiskasvatuksen sekä työllistämispalvelujen kaupunkivertailua. Työn tuloksena saadaan kattavaa ja vertailukelpoista tietoa kaupunkien palveluista.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  18.12.2018Netta Mäki

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden väheneminen pidentänyt iäkkäiden helsinkiläisten elinajanodotetta

Iäkkäiden elinajanodote on kasvanut Helsingissä selkeästi. Viisivuotisjaksojen 1992–1996 ja 2012–2016 välillä 75 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten jäljellä oleva elinajanodote kasvoi sekä miehillä että naisilla 2,2 vuotta. Elinajanodotteen kasvu johtuu iäkkäillä etenkin siitä, että kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt.

Lue lisää>