Päättynyt kesä oli matkailun näkökulmasta monella tapaa paluuta menneeseen. Useilla mittareilla matkailu on palaamassa koronapandemiaa edeltävälle tasolle,

Jalkapallotapahtuman seurauksena kaupunkiin jäi niin majoitustuloa kuin tavallista vilkkaammasta taloudellisesta aktiviteetista johtuvaa uutta kulutusta, sekä ulkomaisten vierailijoiden että kotimaisen ja paikallisen yleisön liikkuessa kaupungilla. Tapahtumia kannattaa tavoitella Helsinkiin, jos se voidaan tehdä kestävästi.

Matkailun edellytykset muuttuivat koronapandemian myötä ja jatkossa tilanteeseen vaikuttanee monin tavoin myös Ukrainassa käytävä sota. Päivittyvässä blogikirjoituksessa seurataan Helsingin matkailun kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä.

Hedelmällisyys kasvoi vuonna 2021, mutta vuoden 2022 alkukuukausina syntyneitä oli jälleen vähemmän. Toisaalta alkuvuodesta myönnettyjen äitiysavustusten määrä oli Helsingissä edellisiä kuukausia korkeampi, mikä saattaa ennakoida korkeampaa syntyvien lukumäärää tulevina kuukausina.

Iäkkäiden äänestysaktiivisuus oli tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan yhä vähäistä OmaStadin uusimmalla budjetointikierroksella, mikä saattoi osin johtua prosessin vaiheiden toteuttamisesta virtuaalisina koronarajoitusten vuoksi.

Helsingissä asui vuoden 2021 lopussa 658 457 henkeä. Vuoden 2021 väestönkasvu jäi ennätyksellisen pieneksi, 1 537 henkeen, mikä vastaa 0,2 prosentin vuosittaista kasvua. Edellisen kerran kasvu on ollut yhtä alhaisella tasolla 2000-luvun alkupuolella.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama pakolaiskriisi tuo Ukrainasta paenneita henkilöitä myös Suomeen. Minkä verran Suomessa ja Helsingissä oli ukrainalaisia ennen konfliktin puhkeamista? Ukrainalaisuus määrittyy tilastoissa useammalla tavalla, ja niiden perusteella muodostuu kokonaiskuva ukrainalaistaustaisesta väestöstä.

Samalla kun digikyvykkäät kansalaiset suunnistavat luontevasti digiviidakossa ammentaen sähköisten palveluiden tarjoamia hyötyjä, osa eksyy jo ensi metreillä pelkästään älypuhelimen tai tietokoneen perustoimintojen käytössä. Käyttäjien kyvykkyyksien ohella tulee pohtia myös palvelun tarjoajien taitoa ja osaamista, joita tarvitaan asiakkaiden ohjaamisessa uusien palvelujen käyttöön sekä käytön tukemisessa.

Helsingin asuntotuotanto on kaupungin uudenkin väestöennusteen mukaan lähivuosina selvästi vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin. Silti väestö ei ennusteen mukaan kaupungissa kasva aivan samaa tahtia kuin uusia asuntoja rakennetaan.

Kun katsotaan numeroiden taakse, Helsingin majoitusliikkeiden kesän käyttöasteita voidaan pitää verrattain korkeina, vaikka ne ensikatsomalta saattavat vaikuttaa vaatimattomilta. Helsingin ei voida sanoa jääneen kotimaanmatkailun buumista mitenkään merkittävästi syrjään.

Helsinkiläisistä, kuten suomalaisista kaiken kaikkiaan, useampi on vähentänyt alkoholinkäyttöään koronaepidemian aikana kuin lisännyt sitä. Väestöryhmistä etenkin nuoret ovat vähentäneet alkoholin kulutustaan koronatilanteen myötä. Toisaalta koettu heikko elämänlaatu ja yksinäisyyden kokemukset ovat yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen korona-aikana.

Matkamuistoviirit olivat muutaman vuosikymmenen ajan suosittu tuliainen tai muisto myös kotimaan matkoilta. Helsinki oli valtakunnallisesti matkailuviirien aiheista suosituin.

Kansainvälinen muuttoliike on pitkälti pysähtynyt koronavirustilanteen takia. Poikkeustila vaikeuttaa myös muun muassa jo aiemmin saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista. Lisäksi sairaustilanteessa on paljon väestöryhmittäistä vaihtelua. Helsingin ja muidenkin kaupunkien kehitykselle on haitallista, jos kansainvälisen muuttoliikkeen rajoitteet pysyvät voimassa kauan.

Koronakriisi koettelee monin tavoin Helsinkiä ja muita kaupunkeja ympäri maailman, ja tilanteella voidaan odottaa olevan pitkiä ja hankaliakin vaikutuksia esimerkiksi kaupungin talouteen ja muuhun kehitykseen. 1990-luvun laman aikaan Helsinki oli laman monin tavoin erilainen kaupunki kuin nyt, ja kahden poikkeustilanteen taustat ja syyt selkeästi keskenään eriäviä. Näitä eroja tarkastelemalla voidaan kuitenkin kenties tehdä joitakin hyödyllisiä havaintoja.

Koronavirus on aiheuttanut matkailualalle melko nopeassa tahdissa suurimman romahduksen aikoihin. Lentoliikenteen matkustajamäärät eivät ole pudonneet kertaakaan ennen tätä sitten vuosien 2008–2009 finanssikriisin. Myös Helsinkiin suuntautuvaan matkailuun voidaan arvioida tilanteen jo vaikuttaneen. Mitä vaikutuksia kriisillä on matkailun ja matkustamisen seuraamiselle ja hallinnoinnille?

Väestön ikärakenteen muutoksella on ollut Helsingissä melko vähän vaikutusta työllisyysasteen kehitykseen. Myöskään tulevina vuosina työllisyysaste ei Helsingissä tule saamaan ikärakenteen muutoksesta juuri vetoapua, joten työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat jatkossa tärkeitä.

Luja työmotivaatio, hyvä koulutus ja englanninkielen taito eivät taanneet kunnollisen työpaikan löytymistä turvapaikanhakijoina saapuneille irakilaisille. Seurantatutkimuksen perusteella turvapaikanhakijoiden asennoituminen sosiaalitukia kohtaan muuttui erittäin negatiivisesta selvästi positiivisemmaksi.

Ensimmäisiä tuloksia alkoholinkulutuksen muutoksesta ja mahdollisista haitoista on nyt käytettävissä vuonna 2018 tapahtuneen alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen.

Mitä suurempi osa ulkomaalaistaustaisista on Suomessa syntyneitä, sitä useammin vieraskieliset ovat myös suomen- tai ruotsinkielisiä. Kaksi- ja monikielisyys lisääntyvät Suomessa nopeasti, ja tämä kehitys haastaa yksilöiden yksikielisyyteen perustuvan tilastoinnin.

Kun omistus- ja vuokra-asumisen osuuksia Helsingissä tarkastellaan pitkällä aikavälillä, muutos kahden viime vuosikymmenen aikana on ollut verrattain pientä. Myös ikä, jolloin omistusasunnossa asuvien osuus ylittää vuokralla asuvien osuuden, on pysynyt kymmenen viime vuotta sitkeästi 40 ikävuodessa.