Kaupunkitieto-blogi
Matkailun näkymiä kesäkaudelta 2022 Helsingistä ja muualta
Paljonko euroja jalkapallokansa jätti Helsinkiin?
Jalkapallotapahtuman seurauksena kaupunkiin jäi niin majoitustuloa kuin tavallista vilkkaammasta taloudellisesta aktiviteetista johtuvaa uutta kulutusta, sekä ulkomaisten vierailijoiden että kotimaisen ja paikallisen yleisön liikkuessa kaupungilla. Tapahtumia kannattaa tavoitella Helsinkiin, jos se voidaan tehdä kestävästi.
Muutosten kevät Helsingin matkailussa: päivittyvä tilanneseuranta
Pysähtyykö hedelmällisyyden hienoinen kasvu Helsingissä jälleen?
Hedelmällisyys kasvoi vuonna 2021, mutta vuoden 2022 alkukuukausina syntyneitä oli jälleen vähemmän. Toisaalta alkuvuodesta myönnettyjen äitiysavustusten määrä oli Helsingissä edellisiä kuukausia korkeampi, mikä saattaa ennakoida korkeampaa syntyvien lukumäärää tulevina kuukausina.
Alueelliset erot tasoittuivat hieman Helsingin osallistuvan budjetoinnin äänestysvilkkaudessa
Iäkkäiden äänestysaktiivisuus oli tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan yhä vähäistä OmaStadin uusimmalla budjetointikierroksella, mikä saattoi osin johtua prosessin vaiheiden toteuttamisesta virtuaalisina koronarajoitusten vuoksi.
Helsingin väestönkasvu jäi ennätyksellisen pieneksi
Helsingissä asui vuoden 2021 lopussa 658 457 henkeä. Vuoden 2021 väestönkasvu jäi ennätyksellisen pieneksi, 1 537 henkeen, mikä vastaa 0,2 prosentin vuosittaista kasvua. Edellisen kerran kasvu on ollut yhtä alhaisella tasolla 2000-luvun alkupuolella.
Ukrainalaiset Helsingissä – mitä väestötilastot kertovat monimuotoisesta ryhmästä?
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama pakolaiskriisi tuo Ukrainasta paenneita henkilöitä myös Suomeen. Minkä verran Suomessa ja Helsingissä oli ukrainalaisia ennen konfliktin puhkeamista? Ukrainalaisuus määrittyy tilastoissa useammalla tavalla, ja niiden perusteella muodostuu kokonaiskuva ukrainalaistaustaisesta väestöstä.
Sähköisten sote-palveluiden murros – ikääntyneet digiviidakossa
Samalla kun digikyvykkäät kansalaiset suunnistavat luontevasti digiviidakossa ammentaen sähköisten palveluiden tarjoamia hyötyjä, osa eksyy jo ensi metreillä pelkästään älypuhelimen tai tietokoneen perustoimintojen käytössä. Käyttäjien kyvykkyyksien ohella tulee pohtia myös palvelun tarjoajien taitoa ja osaamista, joita tarvitaan asiakkaiden ohjaamisessa uusien palvelujen käyttöön sekä käytön tukemisessa.
Helsingin väestöennuste huomioi asumisväljyyden ennakoidun kasvun
Helsingin asuntotuotanto on kaupungin uudenkin väestöennusteen mukaan lähivuosina selvästi vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin. Silti väestö ei ennusteen mukaan kaupungissa kasva aivan samaa tahtia kuin uusia asuntoja rakennetaan.
Matkailukatsauksia: Käyttöasteiden matematiikkaa
Helsinkiläisten alkoholinkäytön muutos polarisoitunut korona-aikana
Helsinkiläisistä, kuten suomalaisista kaiken kaikkiaan, useampi on vähentänyt alkoholinkäyttöään koronaepidemian aikana kuin lisännyt sitä. Väestöryhmistä etenkin nuoret ovat vähentäneet alkoholin kulutustaan koronatilanteen myötä. Toisaalta koettu heikko elämänlaatu ja yksinäisyyden kokemukset ovat yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen korona-aikana.
Suomenlinnan syreeneistä Seutulaan – Helsinki matkailuviirien aiheena 1950–80-luvuilla
Matkamuistoviirit olivat muutaman vuosikymmenen ajan suosittu tuliainen tai muisto myös kotimaan matkoilta. Helsinki oli valtakunnallisesti matkailuviirien aiheista suosituin.
Koronavirus ja kansainvälinen muuttoliike
Kansainvälinen muuttoliike on pitkälti pysähtynyt koronavirustilanteen takia. Poikkeustila vaikeuttaa myös muun muassa jo aiemmin saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista. Lisäksi sairaustilanteessa on paljon väestöryhmittäistä vaihtelua. Helsingin ja muidenkin kaupunkien kehitykselle on haitallista, jos kansainvälisen muuttoliikkeen rajoitteet pysyvät voimassa kauan.
Lama ja korona – löytääkö Helsinki 1990-luvun kriisistä oppeja nykytilanteesta selviytymiseen?
Koronakriisi koettelee monin tavoin Helsinkiä ja muita kaupunkeja ympäri maailman, ja tilanteella voidaan odottaa olevan pitkiä ja hankaliakin vaikutuksia esimerkiksi kaupungin talouteen ja muuhun kehitykseen. 1990-luvun laman aikaan Helsinki oli laman monin tavoin erilainen kaupunki kuin nyt, ja kahden poikkeustilanteen taustat ja syyt selkeästi keskenään eriäviä. Näitä eroja tarkastelemalla voidaan kuitenkin kenties tehdä joitakin hyödyllisiä havaintoja.
Musta joutsen: koronaviruksen havaittuja ja oletettuja vaikutuksia Helsingin matkailuun
Koronavirus on aiheuttanut matkailualalle melko nopeassa tahdissa suurimman romahduksen aikoihin. Lentoliikenteen matkustajamäärät eivät ole pudonneet kertaakaan ennen tätä sitten vuosien 2008–2009 finanssikriisin. Myös Helsinkiin suuntautuvaan matkailuun voidaan arvioida tilanteen jo vaikuttaneen. Mitä vaikutuksia kriisillä on matkailun ja matkustamisen seuraamiselle ja hallinnoinnille?
Ikärakenne muuttuu Helsingissäkin – kuinka käy työllisyyden?
Väestön ikärakenteen muutoksella on ollut Helsingissä melko vähän vaikutusta työllisyysasteen kehitykseen. Myöskään tulevina vuosina työllisyysaste ei Helsingissä tule saamaan ikärakenteen muutoksesta juuri vetoapua, joten työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat jatkossa tärkeitä.
Turvapaikanhakijoiden huoli oman toimeentulon ansaitsemisesta laantuu maassaolon keston myötä
Luja työmotivaatio, hyvä koulutus ja englanninkielen taito eivät taanneet kunnollisen työpaikan löytymistä turvapaikanhakijoina saapuneille irakilaisille. Seurantatutkimuksen perusteella turvapaikanhakijoiden asennoituminen sosiaalitukia kohtaan muuttui erittäin negatiivisesta selvästi positiivisemmaksi.
Alkoholikuolleisuuden pieneneminen pysähtyi Helsingissä
Ensimmäisiä tuloksia alkoholinkulutuksen muutoksesta ja mahdollisista haitoista on nyt käytettävissä vuonna 2018 tapahtuneen alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen.
Vieraskielinen väestö: kieliperusteisen tilastoinnin ongelmia ja ratkaisuvaihtoehtoja
Mitä suurempi osa ulkomaalaistaustaisista on Suomessa syntyneitä, sitä useammin vieraskieliset ovat myös suomen- tai ruotsinkielisiä. Kaksi- ja monikielisyys lisääntyvät Suomessa nopeasti, ja tämä kehitys haastaa yksilöiden yksikielisyyteen perustuvan tilastoinnin.
Omistusasumisen suosio Helsingissä pysynyt yllättävän sitkeänä
Kun omistus- ja vuokra-asumisen osuuksia Helsingissä tarkastellaan pitkällä aikavälillä, muutos kahden viime vuosikymmenen aikana on ollut verrattain pientä. Myös ikä, jolloin omistusasunnossa asuvien osuus ylittää vuokralla asuvien osuuden, on pysynyt kymmenen viime vuotta sitkeästi 40 ikävuodessa.
Selaa artikkeleita
Kirjoittajan mukaan
- Anna Kajosaari
- Anu Henriksson
- Anu Yijälä
- Ari Jaakola
- Ari Niska
- Faris Alsuhail
- Faris Alsuhail
- Hanna Ahtiainen
- Harri Sinkko
- Ilkka Niemi
- Inkeri Vähä-Piikkiö
- Jenni Erjansola
- Jonas Sjöblom
- Katariina Saarela
- Laura Ansala
- Liisa Kuusela
- Marianne Forsell
- Marjukka Vartiainen
- Martti Tuominen
- Netta Mäki
- Pasi Saukkonen
- Pekka Mustonen
- Pekka Valkama
- Pekka Vuori
- Stina Högnabba
- Taru Lindblom
- Teemu Kemppainen
- Teemu Vass
- Tero Lahti
- Timo Cantell
- Tommi Sulander
- Tuula Joronen
- Tuula Vesanen
- Tuuli Anna Mähönen
- Vesa Keskinen
- Vilja Kamppila
Aihealueen mukaan
Julkaisuajan mukaan
- Lokakuu 2022
- Elokuu 2022
- Kesäkuu 2022
- Toukokuu 2022
- Huhtikuu 2022
- Maaliskuu 2022
- Lokakuu 2021
- Syyskyy 2021
- Marraskuu 2020
- Lokakuu 2020
- Toukokuu 2020
- Huhtikuu 2020
- Maaliskuu 2020
- Helmikuu 2020
- Tammikuu 2020
- Huhtikuu 2019
- Maaliskuu 2019
- Joulukuu 2018
- Marraskuu 2018
- Elokuu 2018
- Toukokuu 2018
- Huhtikuu 2018
- Maaliskuu 2018
- Marraskuu 2017
- Kesäkuu 2017
- Toukokuu 2017
- Maaliskuu 2017
- Joulukuu 2016
- Marraskuu 2016
- Syyskyy 2016
- Elokuu 2016
- Huhtikuu 2016
- Helmikuu 2016
- Tammikuu 2016
- Joulukuu 2015
- Marraskuu 2015
- Heinäkuu 2015
- Kesäkuu 2015
- Toukokuu 2015
- Huhtikuu 2015
- Maaliskuu 2015
- Helmikuu 2015
- Tammikuu 2015
- Joulukuu 2014
- Marraskuu 2014
- Lokakuu 2014
- Syyskyy 2014
Sivut
- 1
- 2
- 3
- 4
- seuraava ›
- viimeinen »