Helsinki
  • Palvelumuotoilutyöpaja WDC-vuonna. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Creadesign Oy.

Blogikirjoitus |  19.04.2016Vilja Kamppila

Kaupungin työntekijät muotoilemassa Helsinkiä

Toimiva kaupunki oli Helsingin kaupungin kaksivuotinen hanke, joka jatkoi Helsingin muotoilupääkaupunkivuoden 2012 perintöä. World Design Capital -vuoden (WDC) keskeisenä ajatuksena oli Helsingissä muotoilun käsitteen laajentaminen.

Muotoilu ei ole vain esineiden, saviruukkujen tai maljakoiden muotoilua, vaan muitakin asioita voidaan muotoilla toimiviksi ja käyttäjien tarvetta vastaaviksi. Aalto-maljakoiden sijaan WDC-vuonna puhuttiin palvelumuotoilusta ja käyttäjälähtöisyydestä.

Muotoilun avulla haluttiin tehdä kaupungin toiminnasta käyttäjälähtöisempää ja luoda enemmän mahdollisuuksia kaupunkilaisille osallistua elinympäristönsä kehittämiseen. Toimivan kaupungin tarkoituksena oli saattaa yhteen julkista sektoria ja muotoilualaa, kehittäen muotoilun käyttöä Helsingin kaupunkiorganisaatiossa.

Muotoilun menetelmillä haluttiin edistää sitä, että kaupunkilaisten tarpeet huomioidaan kaupungin virastojen toiminnassa.

Toimiva kaupunki -hankkeen päättyessä tutkittiin, mitä kuluneiden vuosien työllä on saatu aikaan. Miten Helsingin kaupungin työntekijät ymmärtävät muotoilun? Käyttävätkö he muotoilua työssään? Tutkimusta varten haastateltiin kaupungin työntekijöitä eri virastoista ja laitoksista vuoden 2015 keväällä.

Ei pelkkää post it -lappujen pyörittelyä

Yksi suuri kysymys tutkimuksessa oli, kokevatko kaupungin työntekijät muotoilua ollenkaan hyödylliseksi. Haastateltavat kuvailivat ensimmäisiä mielikuviaan muotoilusta: se on jotain kallista, jotain ylimääräistä, ohimenevä trendi, jotain mikä pitää ostaa joltain ulkopuoliselta palveluntarjoajalta...

Kun työntekijät olivat päässeet itse mukaan virastonsa muotoiluprojekteihin, monen ymmärrys muotoilusta oli lisääntynyt. Muotoilu ei ollutkaan vain värikkäiden post it -lappujen pyörittelyä. Ennen kaikkea muotoilutyön taustalla olevat ihmisläheiset arvot pääsivät käytännön työssä esiin.

Kaupungin muotoiluprojektien kautta monet työntekijät huomasivat, että muotoilussa on paljon samaa kuin siinä, mitä he työssään jo tekevät. Monelle esimerkiksi asiakaslähtöisyys ja palveluiden sujuvoittaminen olivat jo keskeisiä asioita jokapäiväisessä työssä. Muotoilun menetelmät toivat tekemiseen lisää järjestelmällisyyttä ja luotettavuutta.

Asioiden tekemistä paremmin

Muotoilu nähtiin myös mahdollisuutena tehdä asiat kertaheitolla paremmin. Aikana, jolloin julkisen sektorin menoja ollaan lähes jatkuvasti leikkaamassa, ei ole varaa epäonnistuneisiin uudistuksiin.

Haastateltavat, jotka olivat eniten olleet tekemisissä muotoilun kanssa, uskoivat asukaslähtöisen näkökulman tuovan todellisia säästöjä kaupungille. Palveluiden parempi kohdentaminen ja virastojen välisten päällekkäisyyksien karsiminen lisäisivät kaupungin palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Näihin haasteisiin haastateltavat toivoivat käyttäjien ja työntekijöiden kokemuksiin perustuvia ratkaisuja.

Esimerkiksi nyt rakenteilla olevan Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen suunnittelussa on pyritty hyödyntämään tulevien asiakkaiden ja potilaitten kokemuksia ja ehdotuksia. Kalasatamassa kehitetään uutta palvelumallia, jossa palvelut suunnitellaan asiakkaiden ja potilaiden tarpeista lähtien. Uudessa palvelumallissa pyritään esimerkiksi palveluiden tarjoamiseen monikanavaisesti, jotta palvelut toimisivat sujuvasti ja tehokkaasti heti ensikontaktista lähtien.

Tutkimuksessa tulikin esiin mielenkiintoinen kehitys muotoilun ymmärryksessä ja sen hyödyntämisessä. Muotoilu sanana saattoi olla vieraannuttava ja monitulkintainen, mutta haastateltavat eivät halunneet kankean termin rajoittavan muotoilun käyttöä. Muotoilu ei saa pysyä vain yhden ammattikunnan sisällä. Sen sijaan muotoilun perusajatusten käyttäjälähtöisyydestä ja osallistamisesta toivottiin juurtuvan koko kaupungin toimintaan.

Muotoilua tulisi hyödyntää kaupungin omista lähtökohdista käsin. Työntekijöiden menetelmällisten taitojen kehittämisen lisäksi haastateltavat toivoivat, että muotoilun arvot leviäisivät kaupungin virastoissa laajemmin. Loppujen lopuksi virastoissa kuitenkin työskennellään yhteisen asian eteen: kaupunkia tehdään kaupunkilaisille.

Vilja Kamppila tutki muotoilun käyttöä Toimivan kaupungin toimeksiannosta (sähköposti: vilja.kamppila at gmail.com).

Kommentoi