Helsinki
  • Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso.

Blogikirjoitus |  15.01.2015Stina Högnabba

Kaupunki kokoaa hyvinvointitietoa nuorista - ja nuorilta

Tiesitkö, että helsinkiläisnuorten terveyskäyttäytyminen on kehittynyt myönteisempään suuntaan? Iso osa nuorista kokee terveytensä hyväksi ja yhdeksällä nuorella kymmenestä on läheinen ystävä, jonka kanssa voi keskustella itselleen tärkeistä asioista. Moni nuori on myös yhä tietoisempi ympäristöasioista, ja ympäristöystävällisempää elämää haetaan esimerkiksi ruokavalion ja kierrättämisen kautta.

Etsitkö tietoa nuorten hyvinvoinnista tai kenties eriarvoistumisesta? Olet ehkä törmännyt tilanteeseen, jossa tietoa löytyy runsaasti eri paikoista ja eri tavalla tuotettuna, ja oleellisia asioita on vaikea hahmottaa.

Tämä problematiikka on tunnistettu myös Helsingissä ja kaupunki lähti hakemaan ratkaisua tiedon hallintaan noin vuosi sitten. Työn taustalla on nuorisolain 7 §:n velvoite kunnille tuottaa tietoa nuorten hyvinvoinnista. Työtä ohjaa sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan vetämä Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Käytännön työn organisoinnista ovat vastanneet Helsingin kaupungin tietokeskus ja nuorisoasiainkeskus.

Mitä tehtiin?

Perinteisen pdf-raportin sijaan päätettiin tuoda tietoa näkyväksi uudella tavalla. Tavoitteena oli yhdistää tietoa eri näkökulmista kuvaamaan nuorten hyvinvointia. Loppuratkaisuksi muodostui Internet-sivusto ja sen taustalla toimiva nuorisotietokanta. Näin mahdollistui tilastojen, nuorten ja asiantuntijoiden kokemustiedon, tutkimusten ja pohdintojen yhdistely.

Viitekehykseksi valittiin Nobel-taloustieteilijä Amartya Senin ja filosofi Martha Nussbaumin kehittämä toimintamahdollisuuksien teoria (capability approach). Tiedon koonnin ja analysoinnin taustalla on ajattelu, jossa tarkastellaan nuorten taitoja ja kykyjä selviytyä arjesta ja mahdollisuuksia tehdä arvostamiaan asioita ja elää omanlaistaan hyvää elämää.

Lähtökohta on haastava, ja lähestymistavan ihmiskäsitys eroaa joiltain osin vallitsevasta tarve- ja riskipohjaisesta hyvinvointinäkemyksestä. Työssä nostetaan esille nuorten arvoja, mahdollisuuksia, valinnanvapauksia sekä kykyjä ja taitoja toimia. Lähtökohtaisesti voidaan kysyä mitä mahdollisuuksia helsinkiläisnuorilla on olla, tehdä valintoja ja kehittyä? Palvelut ovat välineitä, joilla tuetan nuoren kasvua ja kehitystä hänen omassa elinympäristössään.

Kehitystyöhön ovat osallistuneet useat eri virastot. Tämä toi työn alussa haasteita, koska jokainen virasto tarkastelee helposti palveluja ja nuorten omasta näkökulmastaan. Työssä tavoitellaan kuitenkin nykyistä enemmän yhtenäistä näkemystä nuorten hyvinvoinnista ja palvelujen tarpeista ja olemme tässä hyvällä matkalla.

Työn taustalla on ajatus siitä, että Helsingin nuorten palvelujen kehittämisen ja johtamisen tulisi nykyistä paremmin perustua tietoon. Tietoa kaivataan lisäämään ymmärrystä siitä, miten helsinkiläisnuoret voivat ja mitä nuoret tarvitsevat elääkseen hyvää ja ihmisarvoista elämää. Nuorista ja nuorilta koottu hyvinvointitieto voi parhaimmillaan toimia tietoperustaisen johtamisen ja palvelujen kehittämisen yhtenä lähtökohtana eurojen ja resurssitarkastelun rinnalla.

Mitä hyvinvointikertomuksesta löytyy?

Hyvinvointikertomus koostuu neljästä tiedon osa-alueesta: indikaattoreista, kokemustiedosta, tutkimuksista ja blogeista.

Nuorten hyvinvoinnin ajatellaan koostuvan kahdeksasta hyvinvoinnin osa-alueesta: elämä ja terveys, itsensä kehittäminen, tulevaisuuden hallinta, turvallisuus, tunteet ja vuorovaikutus, aktiivinen kansalaisuus, yhdenvertaisuus sekä luonto ja kestävä kehitys. Indikaattorit ja kokemustieto on esitetty tämän luokittelun mukaan.

Nuorten hyvinvointia kuvaavat 34 indikaattoria on valittu olemassa olevasta tiedontuotannosta. Ne ovat tilastotietoon perustuvia objektiivisia indikaattoreita tai kyselytietoon perustuvia subjektiivisia kokemusindikaattoreita. Valinnassa on painotettu tiedon toistettavuutta, jotta ajassa muuttuvat ilmiöt voidaan havaita. Tilastokuvioiden yhteyteen on lisätty asiantuntijoiden lyhyt analyysi ilmiöstä: pohditaan esimerkiksi sitä, miten ilmiö on kehittynyt tai löytyykö alueellisia eroja ja eroja muihin kuntiin.

Kuvioiden taustalta löytyy rakennettu tietokanta, jota voi myös itsenäisesti käyttää tarkempien analyysien tekemiseen. Kuviota ja tietoja voi muokata omiin tarpeisiin. Indikaattoriosiota myös vielä muokataan käyttäjien antamien kehitystoiveiden mukaan. Esimerkiksi aktiivisen kansalaisuuden ja kestävän kehityksen osa-alueisiin on ollut vaikeaa löytää indikaattoreita. Suunnitelmien mukaan vuoden 2015 aikana indikaattoriosio tulee käsittämään noin 60 indikaattoria.

Kokemustieto-osuus sisältää noin 50 nuoren haastattelut. Nuorten ajatukset on esitetty lyhyinä artikkeleina, joissa nuorten tarina on vuorovaikutuksessa indikaattori- ja tutkimustiedon kanssa. Tämä osio toteutettiin Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi -apurahalla, ja KasKas Media on vastannut sisällöntuotannosta yhteistyössä kaupungin kanssa.

Sivuston tutkimusosio on jaettu kahteen osaan. Helsingin kaupungin tekemät tutkimukset löytyvät yhdestä osasta ja toisesta osasta löytyy muiden (esim. THL) tekemiä tutkimuksia helsinkiläisnuorista. Tämän osion lisäarvo on se, että nopealla silmäyksellä saa yleiskuvan siitä, mitä asioita helsinkiläisnuorista on tutkittu.

Blogiin on mahdollista tuottaa kirjoituksia esimerkiksi asioista, jotka askarruttavat nuorten elämässä tai vaikkapa nuorten palvelujen tilasta. Vuorovaikutteisuus on tärkeä ominaisuus, ja sivustolla on mahdollisuus Facebook-kommentointiin ja keskustelun avaamiseen.

Miten tietoa hyödynnetään?

Verkkosivujen ja indikaattoritietokannan tekeminen ja tiedon tuottaminen ei riitä, vaan tarvitaan panostamista tiedon ymmärtämiseen ja tulkintaan, toimenpide-ehdotusten ja nostojen tekemiseen sekä tiedon oikea-aikaiseen sijoittumiseen virastojen ja kaupungin toiminnalliseen ja strategiseen vuosisuunnitteluun.

Kootusta tiedosta on vähän hyötyä, jos sitä ei käytetä nuorten palvelujen kehittämisessä. Tämä tuo haasteita toisaalta tiedon tuottajalle ja toisaalta tiedon käyttäjälle. Tiedon tuottajan on huolehdittava siitä, että tieto on riittävän monipuolista, oikeanlaista ja tarpeisiin vastaavaa. Tiedon käyttäjän päävastuulla on hyödyntää tietoa toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tarvitaan tiivistä vuoropuhelua ja tiedon laadun arviointia tiedon tuottajan ja tiedon hyödyntäjän välille.

Syksyllä 2014 järjestettiin työseminaareja niin nuorten kuin asiantuntijoiden kanssa. Tarkoituksena oli yhdessä ymmärtää ja analysoida erityisesti indikaattoriosion sisältöjä. Tuloksia on koottu soveltuvin osin nuorten hyvinvointikertomuksen koosteeseen (pdf). Koosteeseen on muutenkin haarukoitu verkkosivuston tietosisältöä erikseen valikoiduilla kysymyksillä, ja vastaava kooste on tarkoitus tehdä vuosittain.

Vuoden 2015 tärkeimpänä missiona on luoda systemaattiset käytännöt hyvinvointikertomustiedon käytölle. Työ käynnistyy tammikuussa Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston ja virastojen yhteisseminaarilla. Tavoitteena on tehdä tuotetun tiedon perusteella johtopäätöksiä nuorten hyvinvoinnin tilasta Helsingissä sekä toimenpide-ehdotuksia nuorten palvelujen kehittämiseksi.

Työn oikea-aikainen kohdentuminen virastojen suunnittelu- ja budjettien laadintaprosesseihin on ensiarvoisen tärkeää. Mikäli tässä työssä onnistumme, voimme todeta että ensimmäiset askeleet kohti parempaa tietoperusteista kehittämistä ja johtamista nuorten palveluissa on otettu.

Stina Högnabba on Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija.

Nuorten hyvinvointikertomus Facebookissa ja Twitterissä

Kommentoi