Helsinki
  • Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kuvatoimisto Kuvio Oy.

Blogikirjoitus |  21.03.2019Hanna Ahtiainen, Marianne Forsell

Kuusikko – kuutoskaupunkien yhteistyötä ja tilastollista kaupunkivertailua

Kuusikko on Suomen kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun – yhteistyömuoto, jossa tehdään sosiaali- ja terveyspalvelujen, varhaiskasvatuksen sekä työllistämispalvelujen kaupunkivertailua. Kuusikko luo tärkeän kanavan kuutoskaupunkien väliselle keskustelulle ja kehittämiselle. Työn tuloksena saadaan kattavaa ja vertailukelpoista tietoa kaupunkien palveluista.

Kiihtyvän kaupungistumiskehityksen myötä kuuden suurimman kaupungin erityispiirteet ja yhteistyö korostuvat yhteiskunnallisesti ajankohtaisina kysymyksinä. Kolmannes koko maan väestöstä asuu näissä kaupungeissa ja osuus kasvaa tulevaisuudessa. Tilastojen valossa kuutoskaupungit poikkeavat ominaisuuksiltaan muusta Suomesta usealla yhteiskunnan osa-alueella (esim. Vartiainen 2015). Niihin keskittyy hyvinvointia, mutta toisaalta myös sosiaalisia ongelmia. Kuusikko-vertailu jo pitkään tarjonnut yhdenlaisen areenan suurten kaupunkien yhteistyölle sosiaali- ja terveyspalvelujen, työllistämispalvelujen ja varhaiskasvatuksen osalta.

Kuutoskaupungit tuottavat vuosittain seitsemän tilastollista raporttia, joissa tarkastellaan palveluiden järjestämistä, käyttöä ja kustannuksia. Tarkasteltavat kokonaisuudet ovat varhaiskasvatus, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, työllistämispalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, vammaisten palvelut ja vanhusten palvelut. Tietojen tuottamisesta ja raportoinnista vastaavat kaupunkien asiantuntijoista koostuvat työryhmät. Kuutosyhteistyöllä on pitkä perinne – tietoja on kerätty jo vuodesta 2002 alkaen.

Kuusikon julkaisemalle tiedolle on kysyntää. Vertailukelpoisen toiminta- ja kustannustiedon saatavuus palveluista on tärkeää kaupunkien strategisessa päätöksenteossa ja ohjauksessa. Kuusikko-raportit ovatkin yksi tiedolla johtamisen työkalu. Tuloksia hyödynnetään myös tutkimus- ja selvityskäyttöön sekä taustatietona uutisoinnissa. Hyödynnettävyyttä on parannettu entisestään julkaisemalla aineistot avoimen datan palvelussa (HRI).

Mitä Kuusikko-työskentelyllä saavutetaan?

Dataa julkisista palveluista tuottavat monet tahot, kuten THL, Tilastokeskus ja Suomen Kuntaliitto. Kuusikon erityispiirteet kiteytyvät yhdessä sovittuihin tietosisältöjen määritelmiin sekä pyrkimykseen tietojen keskinäisestä vertailukelpoisuudesta. Raportit tarjoavat valtakunnallisia yhteenvetoja kattavamman ja useita toimintatietoja yhdistävän koonnin palveluista kokonaisuutena. Edellisen vuoden tietoja käsittelevät julkaisut ilmestyvät yleensä nopeammin kuin valtakunnalliset koosteet, usein jo seuraavan vuoden loppukeväällä tai kesällä. Kuusikon työtapa mahdollistaa myös joustavuuden: Työryhmät voivat tehdä muutoksia kerättäviin tietoihin ja sisältöihin suhteellisen joustavasti, tarpeiden pohjalta ja ajankohtaisiin ilmiöihin reagoiden.

Kuusikko-raportit eivät ole kaiken kattavia kuvauksia tarkasteltavista palveluista, vaan niiden tavoitteena on luoda tilastollinen katsaus kaupunkien palvelu- ja kustannusrakenteisiin. Muiden olennaisten ulottuvuuksien, kuten palveluiden laadun ja vaikuttavuuden analyysi ei toistaiseksi sisälly raportteihin.

Tietojen vertailukelpoisuus työskentelyn ytimessä

Kuusikko-työskentelyn yksi keskeisimmistä vahvuuksista on kaupunkien välisen vertailukelpoisen tiedon tuottaminen. Vuosia jatkunut yhteistyö mahdollistaa myös pitkän aikavälin vertailutiedon kerryttämisen.

Vertailukelpoisuuden saavuttamiseen liittyy tiettyjä kysymyksiä. Käytettyjen käsitteiden huolellinen määrittely on tärkeää, sillä palvelut saattavat poiketa sisällöiltään ja ne on organisoitu kunnissa eri tavoin. Kaikkia tietoja ei välttämättä saada kerättyä tai tilastoitua kaikissa kuutoskaupungeissa. Lisähaasteen luo ostopalveluna tuotettujen tietojen raportointi: Yksityisistä palvelutuottajista ei usein saada yhtä kattavia kustannustietoja kuin julkisista palveluista, mikä saattaa vääristää vertailua.

Vertailtavuuden tavoitteeseen tiivistyy asiantuntijoiden välisen yhteistyön merkitys; tarkasteltavien palvelujen ja kustannusten määritelmistä sovitaan yhteisesti kuntien kesken.  Huolellinen määrittely on tärkeää, sillä palvelut saattavat kaupungista riippuen poiketa toisistaan sisällöiltään tai järjestämistavoiltaan. Kuntien tietojärjestelmiin tallennettava tieto palvelee ensisijaisesti sisäistä laskentaa, jonka vuoksi täysin yhteneväisten määritelmien laatiminen kuntien väliselle vertailulle on toisinaan vaikeaa.

Tietojen luotettavuuteen liittyviä seikkoja tehdäänkin näkyväksi Kuusikko-raportoinnissa. Tuloksia tulee tulkita rinnakkain sekä sovittujen määritelmien että palvelurakenteiden kuvausten kanssa. Yhdessä sovitut määritelmät takaavat kuitenkin riittävän tarkkuuden, jotta tietoja voidaan hyödyntää suuntaa antavina päätöksenteossa ja tutkimuksessa. Tietojen pohjalta saadaan kuva merkittävimmistä kaupunkien välisistä eroista, joihin on tarpeen kohdistaa lisäselvitystä. Luotettavuuden parantamiseksi tehdään jatkuvaa kehittämistyötä.

Yhteistyön useat ulottuvuudet

Suurten kaupunkien välinen yhteistyö itsessään on hedelmällistä tiedon jakamisen näkökulmasta. Kuntien hallinnossa pohditaan jatkuvasti uusia keinoja järjestää palveluja kaupunkilaisille entistä tehokkaammin ja laadukkaammin. Kuusikon työryhmien tapaamisissa paitsi sovitaan vuosittain kerättävistä tiedoista ja työstetään raporttien sisältöä, myös jaetaan paljon tietoa.

Tapaamisissa pidetään eri teemoihin keskittyviä esityksiä ja vaihdetaan ajatuksia hyviksi todetuista käytännöistä, viimeisimmistä kokeiluista ja kehittämishankkeista. Jaettuna konkreettiset esimerkit ja onnistuneet kokemukset vaikkapa uuden digitaalisen palvelun käyttöönotosta sosiaali- ja terveyspalveluissa saattavat kannustaa viemään palveluita uudelle tasolle myös omassa organisaatiossa. Lisäksi tapaamisissa keskustellaan ajankohtaisista aiheista, jotka koskettavat usein kaikkia kuutoskaupunkeja.

Tulevaisuus

Osana vastikään päättyneen valtakunnallisen sote-uudistuksen valmistelua oli rakennettu uudenlaista tiedon raportointimallia – sote-tietopaketteja. Sote-tietopakettien tavoite oli osin samankaltainen kuin Kuusikko-hankkeen, mutta valtakunnallisessa viitekehyksessä: yhdenmukaistaa palveluiden käyttö- ja kustannustietojen määritelmiä ja saada näin vertailukelpoista dataa ohjauksen ja päätöksenteon tueksi. Kansallisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tietopohja on yhä tärkeä kehittämiskohde, riippumatta siitä, millä mallilla palvelut päätetään tulevaisuudessa järjestää.

Myös varhaiskasvatuksessa tulevaisuuden tavoitteena on saavuttaa valtakunnallisesti aiempaa yhteismitallisempaa ja laadukkaampaa tietoa muun muassa viranomaisten käyttöön. Tämän saavuttamiseksi on rakennettu Kansallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda, joka kerää tiedot valtakunnallisesti yhteen paikkaan. Vardan käyttöönotto tapahtuu vaiheittain vuosien 2019–2020 aikana. Vardaan tilastoidaan tietoja kuitenkin suppeammin kuin Kuusikko-raportoinnissa. Jatkossa mahdollisesti osa Kuusikko-raporttien tiedoista tullaan keräämään Vardasta ja täydentävät tiedot kuntien omista tietojärjestelmistä. 

Kuutoskaupunkien yhteistyö on koettu hyödylliseksi ja tarpeelliseksi vuosien saatossa. Ajankohtaisten muutosten ja mahdollisten uudistusten vaikutuksesta Kuusikko-työskentelyyn käydään keskustelua työryhmissä vuosittain.
Kuusikko-työryhmiin ja raportteihin voit tutustua Kuusikko-vertailun verkkosivuilla.

Hanna Ahtiainen ja Marianne Forsell toimivat projektitutkijoina Helsingin kaupunginkansliassa. He työskentelevät Kuusikko-työryhmien sihteereinä.

Lähteet:

Vartiainen, A. (2015). Kuuden suurimman kaupungin tilastollisia erityispiirteitä 2014. Kuusikko-julkaisusarja 9/2015 (pdf-julkaisu).

Kommentoi