Helsinki
  • Timo Cantell amerikkalaisen arkkitehtuurilehden haastateltavana.

Blogikirjoitus |  25.11.2015Timo Cantell

Mistä puhumme, kun puhumme älykkäästä kaupungista?

Kymmenentuhatta älykkään kaupungin kehittäjää kokoontui viime viikolla Barcelonaan Smart City Expo World Congress -tapahtumaan, jossa pureuduttiin ajankohtaisiin kaupunkiteemoihin. Eri puolilta maailmaa katsottuna älykäs kaupunkikehitys näyttäytyy kovin erilaisenakin, mutta myös selkeitä yhteisiä piirteitä tässä jo lähes puhki kulutetussa käsitteessä on.

Smart city eli älykäs kaupunki on nyt jo sinänsä vakiintunut termi, jolla on viitattu erityisesti digitaalisten teknologioiden hyödyntämiseen kaupunkien suunnittelussa niin, että lopputulos on kestävä, resurssitehokas ja asukaslähtöinen.

Helsinkinä seuraamme aihetta ensinnäkin siksi, että kaupunki pyrkii soveltamaan älykkään kaupungin ajatuksia konkreettisesti käytäntöön etenkin Kalasataman alueen kehittämisessä. Taustalla ovat Helsingin avoimen kaupungin linjaukset, joiden kulmakiviin kuuluu myös tietokeskuksen hallinnoima avoimen datan palvelu Helsinki Region Infoshare. Tarkoitus on, että kaupungin julkiset tietoaineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä.

Jättimäiset puitteet

Smart City Expo oli jättiläismäinen kolmen päivän kokous, joka koostui ohjelmallisesta ja messumaisesta osiosta. Viime vuonna tapahtumassa oli lähes 11 000 osanottajaa ja tänä vuonna määrän sanottiin tuosta vielä kasvaneen. Tilaisuus järjestettiin valtavassa hallissa, joka kilpaili neliöissä ehkä Pasilan messukeskuksen alakerran kanssa. Virallisen ohjelman lisäksi eri tahot järjestivät omia ohjelmiaan. Virikkeitä oli aivan liikaa kaiken omaksumiseen, oli pakko tehdä valintoja ja yrittää sitä kautta saada asioita jäsentymään.

Messujen näytteilleasettajia oli satoja, mukana suuria kansainvälisiä tietotekniikkayrityksiä ja markkinoille pyrkiviä uusia firmoja. Lisäksi monet kaupungit ja maat olivat näkyvästi esillä, kuten vaikkapa Istanbul ja Tel Aviv, Viro ja Tanska. Suomesta paikalla oli näyttävä kokonaisuus, jossa voimavarat oli laitettu viisaasti yhteen. Osastolla oli väkeä muun muassa Forum Virium Helsinki -kehitysyhtiöstä, kuuden suurimman kaupungin yhteisestä 6Aika-hankkeesta sekä useista pienistä kotimaisista yrityksistä.

Kongressin ohjelmallisessa osiossa pidettiin yhtä lailla suuria koko joukon yhteen kokoavia esityksiä kuin myös eri teemojen alla olevia ryhmiä. Samaan aikaan järjestettiin aina kuusi teemaryhmää, joissa kaikissa oli vähintään kuusi esiintyjää. Näitä sessioita oli yhteensä 40. Väkeä kuhunkin saliin mahtui satoja. Puitteet olivat siis mittavat. Tämän lisäksi monet näytteilleasettajat pitivät omia seminaarejaan.

Pieni maailmanympärysmatka

Olin kutsuttuna yhdeksi Smart City -kongressin puhujista, ja kannattikin hyödyntää tämä tilaisuus tutustua alan ihmisiin ja uusimpiin tuulahduksiin. Oma esiintymiseni oli aivan kongressin alussa, tupa aivan täynnä ja kymmenet osanottajat seisoivat salin laidoilla. Puhuin Helsingin linjauksista, Helsinki Region Infoshare -toiminnosta ja Helsingin kaupungin asianhallintajärjestelmästä Ahjosta.

Perusviestini oli se, että kyse ei ole mistään teknisestä seikasta – vaikka niitäkin toki asiaan liittyy – vaan Helsingin kaupungin valitsemasta avoimen toimintatavan linjauksesta, jonka taustalla on vahva poliittinen ja virkamiesjohdon tahtotila. Avoimuus ja läpinäkyvyys on siis rakennettu syvälle kaupungin toimintatapoihin, eikä kyse ole jostain erillisestä määräaikaisesta projektista. Ahjo-järjestelmän tuominen avoimen datan piiriin on tehnyt myös kaupungin päätöksentekoa koskevasta tiedosta paitsi avointa myös helposti käytettävää.

Esitelmäni jälkeen saatoin tehdä maailmanympärysmatkan hetkessä. Keskustelin esitelmäni jälkeen vieraiden kanssa Japanista, Kiinasta, Ecuadorista, Dubaista, Jemenistä, Yhdysvalloista, eri Euroopan maista, kotimaastakin. Ainoastaan Afrikka loisti käytännössä poissaolollaan. Tematiikka kiinnostaa siis laajalti. On tosin huomattava, että smart cityn maailma on varsin miehinen kenties sen teknisluonteisesta taustaorientaatiosta johtuen.

Tarkoituksena Barcelonan vierailulla oli piirtää itselleni ajantasainen kuva smart city -kokonaisuudesta. Ehkä jollain tapaa yhdistävä teema on havainto siitä, että kaupungit pystyvät aivan uudella tavalla hyödyntämään olemassa olevaa tietotarjontaa ja on viisasta, ”smartia”, tarttua tähän tilaisuuteen. Taustalla on siis tietokeskuksenkin kannalta merkittävä muutos, kun ennen suljettuna ollutta dataa voidaan käyttää ja yhdistää ennen näkemättömillä tavoilla. Syntyy loputtomia sovellusmahdollisuuksia.

Smart city ja hypetys

Huomioni kiinnittyi tietynlaiseen hypetykseen, joka smart city -keskusteluun liittyy. Sallittakoon samalla pieni kriittisyys koko termiä ja orientaatiota kohtaan. Voisi väittää, että termi smart city on jokseenkin tyhjentynyt merkityksestään, sillä sen alle tunnutaan laskettavan jokseenkin kaikki mahdollinen toiminta. Smart city on kaikkialla kaiken aikaa rajaamatta mitään pois. Mikä kaupunki ei haluaisi olla smart, mikä firma ei haluaisi olla smart, mikä byrokratia ei haluaisi olla smart? Kaikki käy tämän termin alle, ja mitä sen jälkeen jää jäljelle?

Osin tämä hieman epätoivoinen pyrkimys osoittaa olevansa smart näkyi siinä, että liian monet kaupungit tai firmat pyrkivät lähinnä kertomaan omasta erinomaisuudestaan vailla kunnollista sisältöä. Esiteltiin siis mennyttä historiaa ja saavutuksia, mutta tiukka tähän tematiikkaan liittyvä kytkös saattoi jäädä ohueksi. Näin sessiot eivät välttämättä tuottaneet niin paljon näkemyksiä ja kokemuksia kuin olisi voinut toivoa.

Sain kuulla varttuneemmilta tapahtumassa kävijöiltä, että monet teemat – ja suorastaan vuorosanatkin – toistuvat vuodesta toiseen eri kaupunkien ja esittäjien esittäminä. Termiin liittyvät merkitykset ja sovellukset eivät siis välttämättä ole kehittyneet kovinkaan paljoa vuosien mittaan, vaikka toki aina jotain uutta tuleekin matkaan. Vaikuttaa siltä, että smart city -tematiikka vaatii uudelleenorientaatiota ja sitä omalta osaltamme teemme Helsingissä.

Tämän termin sovellukset saattavat olla myös hieman ongelmallisia. Ehkä kaikkein kaunopuheisimmat määritelmät avoimesta datasta ja smart citystä kuulin Singaporen ja Dubain edustajilta, jotka hehkuttivat sitä, miten datan vapauttaminen (”liberating data”) tuottaa ties minkälaisia mahdollisuuksia demokratialle, kansalaisille ja liikeyrityksille. He saivat tämän tematiikan kuulostamaan mitä uskottavimmalta kansalaisdemokratian edistysaskeleelta. Samaan aikaan on todettava, että nämä tahot eivät suinkaan lukeudu maailman demokraattisimpiin ja avoimimpiin paikkoihin, vaan avoimuudella voi olla hyvinkin tiukat rajat. Tällaisiin komeilta kuulostaviin avauksiin kannattaa siis suhtautua tietyllä varauksella.

Helsinki edelläkävijänä

Edellisestä kritiikistä huolimatta Helsingin on syytä seurata smart city -kysymysten kehittymistä. Kaupunkien roolin korostaminen tässä yhteydessä on hyvin ymmärrettävää ja perustelua, ne ovat riittävän suuria ja toisaalta ketteriä, jotta asioita voidaan edistää kunnolla. Smart nation, smart country ei varmastikaan herättäisi vastaavaa huomiota. Maat ovat liian suuria ja kömpelöitä taipumaan avoimen dataan mahdollisuuksiin, joten vaikuttaa siltä että kaupungit, huomattavan suuretkin, ovat juuri sopivan kokoisia toimijoita tällä kentällä.

Tilaisuudessa oli jälleen kerran hyvä huomata, että Helsinki kuuluu avoimen kaupungin ja tietoaineistojen hyödyntäjien kansainväliseen eturiviin. Oli helppoa olla Helsingin edustajana kun väkeä tuli spontaanisti keskustelemaan ja kysymään asioistamme. Hyvä työ kantaa hedelmää!

Huomasin samalla, että monet kaupungit hakevat eläviä esimerkkejä siitä, millaisia tuloksia smart city -ponnistelut ovat tuottaneet. Kun mainitsin, että Helsingin siirtyminen digitaaliseen asianhallintajärjestelmään Ahjoon ja sähköiseen päätösasiakirjojen säilyttämiseen tarkoittaa laskennallisesti puolen miljoonan euron vuosittaisia säästöjä, monet pitivät tätä hyvin merkittävänä tietona ja saavutuksena. Tällaisista konkreettisista askeleista meidän kannattaa olla aidosti ylpeitä ja tätä viestiä kannattaa toistaa.

Myös erilaisia liiketoimintasovelluksia toivottiin löydettävän paljon nykyistä enemmän. Näkövammaisten arkea uuden teknologian avulla parantava BlindSquare-sovellus herätti ansaittua huomiota tästä kertoessani. Kuitenkaan maailmalla ei selvästikään ole vielä saatu niin monia liiketoimintasovelluksia avoimesta datasta kuin alun perin on odotettu. Siksi kaikki positiiviset esimerkit otettiin ilolla vastaan. Datalähtöisen liiketoiminnan lisäämiseen tähtäävä 6Aika-ohjelma on siis tältä osin oikeilla jäljillä, mutta odotukset tulee pitää realistisina.

Timo Cantell on Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja.

Kommentoi