Helsinki
  • Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso.

Blogikirjoitus |  12.06.2015

Pääkaupunkiseudun sosioekonomisesti heikoimmillakin alueilla viihdytään

Erityisesti vehreys, väljyys ja pihapiirin rauhallisuus saavat kiitosta.

Keskustelu asuinalueiden eroista pelkistyy usein kysymykseksi huono-osaisuudesta ja sen alueellisista vaikutuksista. Useiden tutkimusten mukaan alueelliset erot ovat pääkaupunkiseudulla kasvaneet ja keskiluokan on esitetty hakeutuvan pois heikoimmilta alueilta.

Kaikki eivät kuitenkaan ole lähteneet. Valtaosa pääkaupunkiseudun huono-osaisimpienkin alueiden väestöstä on edelleen varsin keskiluokkaista.

Uunituoressa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (3/2015) julkaistussa artikkelissamme tarkastelemme heikoimmilla alueilla asuvan keskiluokan kokemuksia. Kysymme, kuinka keskiluokkaiset asukkaat viihtyvät sosioekonomisesti heikoimpaan asemaan sijoittuvilla alueilla ja mikä on saanut heidät asettumaan alueille pidemmäksi aikaa.

Tuloksemme osoittavat keskiluokan viihtyvän heikoimmillakin alueilla varsin hyvin. Tyytyväisyys omaan asuinalueeseen on heillä hieman muilla alueilla asuvia alhaisempaa, mutta silti vahvaa.

Erityisen tyytyväisiä asukkaat ovat alueensa luonnonläheisyyteen, vehreyteen ja väljyyteen sekä lähipalvelujen ja julkisten liikenneyhteyksien tasoon. Myös oman pihapiirin rauhallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä asumisen edullisuutta arvostetaan.

Tyytymättömyyttä sen sijaan aiheuttaa alueen heikko maine. Myös arkkitehtuuriin, siisteyden tasoon sekä muiden asukkaiden etniseen ja sosiaaliseen taustaan heikoimmilla alueilla asuvat ovat muilla alueilla asuvia asukkaita tyytymättömämpiä.

Omaa lähiympäristöä kuitenkin kehutaan ja puolustetaan, eikä alueella ilmeneviä ongelmia koeta omaa asumisviihtyvyyttä heikentäviksi. Alueen rosoisuuteen on joko totuttu tai paikallisina ilmeneviä ongelmia on opittu väistämään reittivalintojen keinoin.

Keskiluokkaisten perheiden kokemukset osoittavat, että pääkaupunkiseudun heikoimmillakin alueilla on edelleen useita vetovoimatekijöitä, jotka kiinnittävät asukkaita alueilleen.

Kysymys alueilla esiintyvien häiriöiden määrästä ja paikantumisesta nousee tuloksissa kuitenkin esille keskeisenä alueiden tulevaan kehitykseen vaikuttavana tekijänä. Häiriöiden paikantuminen sekä mahdollinen lisääntyminen ovat vahvasti yhteydessä asukkaiden muuttohalukkuuteen.

Yli puolet (55 %) kyselyyn vastanneista asukkaista kertoi harkitsevansa pois muuttoa, jos häiriökäyttäytyminen lisääntyisi. Määrä on huomattava ja korostaa paikallisen sosiaalisen ympäristön ja koetun turvallisuuden merkitystä asukkaiden viihtymisen ja alueiden tulevan kehityksen kannalta.

Tutkimus toteutettiin kysely- ja haastattelututkimuksena, joka kohdennettiin pääkaupunkiseudulla samalla asuinalueella yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta asuneille suomalaissyntyisille asukkaille. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli asunut alueillaan pitkään. Tutkimus on luettavissa Yhteiskuntapolitiikka-lehdestä.

Katja Vilkama on Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija.

Kommentoi