Helsinki
  • Kuva: Maija Astikainen / Tori Quarter.

Blogikirjoitus |  13.05.2022Netta Mäki

Pysähtyykö hedelmällisyyden hienoinen kasvu Helsingissä jälleen?

Hedelmällisyys kasvoi vuonna 2021, mutta vuoden 2022 alkukuukausina syntyneitä oli jälleen vähemmän. Toisaalta alkuvuodesta myönnettyjen äitiysavustusten määrä oli Helsingissä edellisiä kuukausia korkeampi, mikä saattaa ennakoida korkeampaa syntyvien lukumäärää tulevina kuukausina.

Syntyvyys on lähtenyt niin koko maan tasolla kuin Helsingissäkin pieneen kasvuun. Vuonna 2021 kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä oli Helsingissä 1,23 lasta, kun se edellisenä vuonna oli 1,15 lasta. Koko maassa vastaavat luvut olivat 1,46 lasta vuonna 2021 ja 1,37 lasta vuonna 2020. Hedelmällisyys siis kasvoi vuodessa yli kuudella prosentilla.

Syntyneiden lasten lukumäärä oli myös vuonna 2021 niin Helsingissä kuin koko maassa edellisvuotta suurempi. Helsingissä syntyi 7 082 lasta, joka on 432 lasta enemmän kuin vuonna 2020. Myös Espoossa ja Vantaalla syntyneiden määrä oli edellisvuotta suurempi, ja kokonaishedelmällisyysluku nousi näissä kaupungeissa 1,55 lapseen.

 

Tuoreimpien tilastojen mukaan syntyneiden lasten määrä on vuoden 2021 lopussa ja vuoden 2022 ensimmäisinä kuukausina kuitenkin ollut laskusuunnassa (ks. myös Rotkirch 2022). Väestön ennakkotilaston tietojen lisäksi syntyneiden lasten määrää tulevina kuukausina voidaan arvioida myönnettyjen äitiysavustusten lukumäärän mukaan. Lapset nimittäin syntyvät yleensä 2–4 kuukautta kyseisen päätöksen jälkeen. Helsingissä myönnettyjen äitiysavustusten määrä pieneni erittäin voimakkaasti syyskuun 2021 jälkeen, mikä sitten heijastui vuoden 2022 ensimmäisten kuukausien syntymien lukumäärään. 

Toisaalta kuluvan vuoden alun aikana myönnettyjen äitiysavustusten määrä on lähtenyt kasvuun, joten syntyneiden lasten määrä voi kevätkuukausien mittaan nousta. Tällöin alkuvuoden notkahdus syntyneiden määrässä jäisi väliaikaiseksi.

 

 

Hedelmällisyyden pieneneminen näkyi etenkin ensimmäisten lasten saamisen vähenemisenä

Hedelmällisyyden pidemmän ajan muutoksista tiedetään, että ne osin vaihtelevat syntyvän lapsen järjestysluvun mukaan. Ensimmäisen lapsen hankinnan kohdalla kyse on perheellistymisestä, ja siihen vaikuttavat osin eri tekijät kuin seuraavien lasten hankintaan. Kokonaishedelmällisyysluku on mahdollista jakaa lasten syntymäjärjestyksen eli pariteetin mukaan. Hedelmällisyyden pidemmän ajan pieneneminen on ollut selkeintä ensimmäisten lasten saamisen osalta. Sekä kaikkien suomalaisnaisten että helsinkiläisnaisten kohdalla esikoisten määrä on suhteessa vuoteen 2010 vähentynyt selvästi. Koko maassa ensimmäisten lasten syntymien määrän pieneneminen päättyi vuonna 2018, ja toisten ja kolmansien lasten määrän pieneneminen loppui puolestaan seuraavana vuonna. 

Helsingissä muutokset olivat vähäisempiä aina vuoteen 2015 saakka, mutta sen jälkeen ensimmäisten lasten saaminen eli perheellistyminen väheni nopeasti. Myös toisten ja sitä suuremman pariteetin lasten määrä on pienentynyt, mutta hitaammin. Toisaalta vuonna 2021 tapahtunut hedelmällisyyden kasvu nojaa täysin ensimmäisten ja toisten lasten saamisen yleistymiseen. Ensimmäisiä lapsia syntyikin Helsingissä vuonna 2021 yli kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän ja toisiakin lapsia yli viisi prosenttia. 

 

Hedelmällisyyden pitkään jatkunut pieneneminen pysähtyi vuonna 2020, ja myös viime vuonna lapsia syntyi edellistä vuotta enemmän. Mitään selviä viitteitä siitä, että hedelmällisyyden kasvu edelleen jatkuisi, ei kuitenkaan ole nähtävissä. Sota Euroopassa ja sen aiheuttamat monenlaiset muutokset ja haasteet voivat näkyä myös syntyvyyden kehittymisessä. 

VTT, dosentti Netta Mäki toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.

Lähteet:

Rotkirch, Anna. (2022). Ohi on? Suomen syntyvyys notkahti jälleen. Tietovuoto-artikkeli 4/2022. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/ohi-on/ [Viitattu: 12.5.2022]. 

Kommentoi