Ovatko urbaanien lapsiperheiden asumistarpeet todella muuttuneet, pohtii erikoistutkija Pekka Mustonen.

Inkerinsuomalaisilla paluumuuttajilla on ollut tullessaan myönteiset asenteet, jotka parhaimmillaan ruokkivat odotusten toteutumista ja ylittymistäkin. Rohkaisevat kohtaamiset enemmistösuomalaisten kanssa ovat tärkeitä paitsi muuttajien itsensä, myös koko yhteiskunnan kannalta.

Joukko Helsingin kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kampuskehittäjiä kokoontui kesän alussa jakamaan Alankomaihin tehdyn opintomatkan oppeja ja havaintoja. Näitä kokemuksia hyödynnetään Metropolian tulevan Myllypuron kampuksen kehittämisessä.

Muotoilun avulla halutaan tehdä kaupungin toiminnasta käyttäjälähtöisempää ja tarjota asukkaille enemmän tilaisuuksia osallistua elinympäristönsä kehittämiseen. Miten kaupungin työntekijät mieltävät muotoilumenetelmien hyödyntämismahdollisuudet?

Asuinalueen rauhallisuus on keskeinen tekijä asumisviihtyvyyden kannalta. Rauhattomuus vaikuttaa kotitalouksien muuttopäätöksiin ja on usein myös alueen huonon maineen taustalla. Suomalaiset 1960- ja 1970-lukujen lähiöt ovat tässä suhteessa kiinnostava ja tärkeä tutkimuskohde. Kirjoituksessa esitellään laajan Helsingin seudulla tehdyn vertailevan tutkimuksen tuloksia.

Helsinkiin on noussut viime vuosina ikääntyneiden ryhmärakennuttamishankkeiden tuloksena syntyneitä rakennuskohteita. Mistä ikäihmisten ryhmärakennuttamisessa on kysymys, kuka asunnon voi saada ja mikä saa ihmiset eläkeiän kynnyksellä ryhtymään paljon työtä vaativiin rakentamisponnistuksiin?

65-vuotiaiden helsinkiläismiesten jäljellä olevan elinajan pituus on jo lähes 18 vuotta.

Pitkiä tilastollisia aikasarjoja Helsingin ja helsinkiläisten elinolojen kehityksestä kolmella vuosisadalla on nyt julkaistu verkossa avoimena tietona.

Eroa selittänee muun muassa se, että maasta toiseen muuttavat ihmiset ovat usein lähtömaansa terveimpiä.

Kymmenentuhatta älykkään kaupungin kehittäjää kokoontui viime viikolla Barcelonaan Smart City Expo World Congress -tapahtumaan, jossa pureuduttiin ajankohtaisiin kaupunkiteemoihin. Eri puolilta maailmaa katsottuna älykäs kaupunkikehitys näyttäytyy kovin erilaisenakin, mutta myös selkeitä yhteisiä piirteitä tässä jo lähes puhki kulutetussa käsitteessä on.

Tiedotusvälineet kertoivat lokakuun puolivälissä uusista tuloksista, joiden mukaan New Yorkin kaupungissa elinajanodote eroaa valtavasti alueiden välillä niiden tulotason mukaan. Heräsi kysymys, missä määrin vastaava ilmiö on nähtävissä myös Helsingissä.

Kun kaupungit suunnittelevat ilmastonmuutokseen sopeutumistaan, ne tarvitsevat toimenpiteidensä tueksi ennusteita. Hiilitaseen laskentaan suunnitellun SIMO-mallin lähtötiedoissa on kuitenkin puutteita. Neljä laskentamallin viidestä tilaajakaupungista ei tunne omia olosuhteitaan riittävän hyvin.

Alueellisten turvallisuuserojen syitä ei kovin tarkoin tunneta, mutta pääosin ne liittyvät väestön sosiaaliseen koostumukseen. Turvattomuutta koetaan enemmän alueilla, joilla esiintyy enemmän työttömyyttä ja toimeentulotuen käyttöä ja joilla koulutustaso on matala. Tutkimustiedon perusteella maahanmuuttajat eivät ole merkittäviä turvattomuuden aiheuttajia.

Keskimääräistä päivää ei ole olemassa, mutta leikitelläänpä hetki ajatuksella, että huominen elettäisiin täysin keskiarvossa. Mitä Helsingissä tapahtuisi?

Erityisesti vehreys, väljyys ja pihapiirin rauhallisuus saavat kiitosta.

Virastomammutti. Kolossi. Betonilaatikko. Kallion virastotaloa on kutsuttu monilla vähemmän mairittelevilla nimillä, mutta virastotalo on silti Kallion maamerkki. 50 vuotta täyttävän talon historiasta kertoo tänään avautunut juhlanäyttely.

Asuntotuotannon määrään ja rakenteeseen kohdistuvat tavoitteet ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmenten aikana. Talouden tila, tonttimaan riittävyys sekä muutokset Helsingin väestönkasvussa ovat muokanneet tavoitteita.