Helsingin työpaikkamäärä kasvoi 1,8 prosenttia vuosien 2008–2016 aikana, samaan aikaan kun työpaikkojen määrä koko Suomessa laski 4,3 prosenttia. Helsingissä työpaikkojen määrä myös kääntyi jakson lopussa koko maata jyrkempään kasvuun, kun taantumaan liittyvä notkahdus oli ohi.

Alankomaiden kotouttamispolitiikan tuore arviointi nosti esille monia kritiikin kohteita. Järjestelmän uudistamisessa kunnille palautetaan suurempi rooli maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä. Arviointi osoittaa myös, että palveluiden kilpailuttamiseen ja maahanmuuttajien oman vastuun korostamiseen sisältyy riskejä. Helsingin ja Suomen muiden kaupunkien kannattaa ottaa oppia maailmalta, mutta myös välttää muissa maissa tehtyjä virheitä.

Lepakkomiehen nostattama huuma toi vuonna 1966 helsinkiläisiin kauppoihin ja koteihin valtavan määrän leluja ja muita oheistuotteita – ensimmäistä kertaa suomalaisessa lastenkulttuurissa. Batman ja Robin jättivät jälkensä Helsingin paikallishistoriaan myös vierailemalla Kontulan uuden ostoskeskuksen avajaisissa.

Pääkaupunkiseudun bussiliikennemarkkinoita ryhdyttiin liberalisoimaan ja avaamaan kilpailulle 1990-luvun alussa. Kilpailuttaminen on johtanut markkinaosapuolten lukumäärän vähenemiseen, sillä bussiyhtiöiden lukumäärä on lähes puolittunut, eivätkä pienet bussiyhtiöt ole menestyneet. Bussiyhtiöt ylipäänsä ovat tällä vuosituhannella kärsineet pitkäkestoisista talousvaikeuksista.

Miten on mahdollista, että 1,8 miljoonan asukkaan Wienissä vuokra-asuntojen keskimääräinen vuokrataso on vain vajaa 7 euroa neliöltä, ja että elämisen laatua mittaavissa kaupunkivertailuissa Wien sijoittuu vuodesta toiseen kärkikolmikkoon? Blogikirjoituksessa tarkastellaan Wienin roolia vuokra-asuntojen tarjoajana ja sen yhtäläisyyksiä ja eroja esimerkiksi Helsingin tilanteeseen verrattuna.

Majoituksen välittäminen kuluttajalta toiselle, erityisesti Airbnb-palvelun kautta, on noussut merkittävään rooliin myös Helsingin matkailumarkkinoilla. Tässä kirjoituksessa käsitellään Airbnb:n markkinaosuuden kehittymistä Helsingissä.

Vastaamishalukkuus kyselytutkimuksiin on laskenut kymmenessä vuodessa radikaalisti. Ratkaisu ongelmaan voi löytyä ainakin osittain uusista aineistolähteistä ja aineistonkeruutavoista, joissa hyödynnetään usein digitaalista viestintäteknologiaa.

Helsinkiin suuntautuvassa matkailussa näyttää olevan käynnissä jonkinlainen murros: tilastoissa ollaan nousemassa uudelle tasolle. Helsinki haluaakin olla strategiansa mukaisesti entistä vetovoimaisempi kaupunki myös matkailijoille. Tässä onnistuminen vaatii ymmärrystä matkailun ilmiöiden ja kehityssuuntien erityispiirteistä, sekä myönteisistä että kielteisistä.

Helsingissä on tällä hetkellä arviolta 30 000 koiraa. Koirien määrä Helsingissä on noussut suhteellisesti jopa kaupungin väkiluvun kasvua nopeammin. Joka neljännellä koiranomistajataloudella onkin kaksi koiraa. Suosituin rotukoira on labradorinnoutaja, joskin koirista vielä huomattavasti useampi on sekarotuinen.

Yhdysvaltalainen kaupunkikehittäjä Richard Florida herätteli viisitoista vuotta sitten kaupungit ympäri maailman havaitsemaan ”luovan luokan” tuomat mahdollisuudet taloudellisen menestyksen kannalta. Viimeisimmässä teoksessaan Florida julistaa pessimistisempää viestiä uudesta urbaanista kriisistä, joka liittyy kaupunkien sisäiseen eriytymiseen.

Amsterdamissa seurataan monikulttuurisuuden jatkuvaa monimuotoistumista ja mietitään, mitä aiheeseen liittyen oikeastaan pitäisi tutkia ja millä välineillä. Olennaista on, että tiedon tarvitsijat osaisivat esittää tiedon tuottajille mahdollisimman hyviä ja täsmällisiä kysymyksiä.

Kaupunkien merkitys kansallisen hyvinvoinnin ja kehityksen tekijöinä kasvaa jatkuvasti. Kaupungit toimivat talouden moottoreina ja kaupungeissa tuotetaan jo nykyisellään valtaosa maailman bruttokansantuotteesta. Avaimet isojen kysymysten ratkaisuun löytyvät yhä enemmän kaupunkitasolta, ja ongelmien käsittelemiseksi tarvitaan yhä laadukkaampaa kaupunkitasoista tietoa.

Vuosaari on nykyisin Helsingin suurin kaupunginosa sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan. Pitkään maalaismaisena säilyneessä kaupunginosassa alkoi tiivis rakentamisvaihe 1960-luvun puolivälissä. Väestöennusteen mukaan 40 000 asukkaan raja voi rikkoutua jo ensi vuosikymmenen lopulla.

Ovatko urbaanien lapsiperheiden asumistarpeet todella muuttuneet, pohtii erikoistutkija Pekka Mustonen.

Inkerinsuomalaisilla paluumuuttajilla on ollut tullessaan myönteiset asenteet, jotka parhaimmillaan ruokkivat odotusten toteutumista ja ylittymistäkin. Rohkaisevat kohtaamiset enemmistösuomalaisten kanssa ovat tärkeitä paitsi muuttajien itsensä, myös koko yhteiskunnan kannalta.

Joukko Helsingin kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kampuskehittäjiä kokoontui kesän alussa jakamaan Alankomaihin tehdyn opintomatkan oppeja ja havaintoja. Näitä kokemuksia hyödynnetään Metropolian tulevan Myllypuron kampuksen kehittämisessä.

Muotoilun avulla halutaan tehdä kaupungin toiminnasta käyttäjälähtöisempää ja tarjota asukkaille enemmän tilaisuuksia osallistua elinympäristönsä kehittämiseen. Miten kaupungin työntekijät mieltävät muotoilumenetelmien hyödyntämismahdollisuudet?

Asuinalueen rauhallisuus on keskeinen tekijä asumisviihtyvyyden kannalta. Rauhattomuus vaikuttaa kotitalouksien muuttopäätöksiin ja on usein myös alueen huonon maineen taustalla. Suomalaiset 1960- ja 1970-lukujen lähiöt ovat tässä suhteessa kiinnostava ja tärkeä tutkimuskohde. Kirjoituksessa esitellään laajan Helsingin seudulla tehdyn vertailevan tutkimuksen tuloksia.

Helsinkiin on noussut viime vuosina ikääntyneiden ryhmärakennuttamishankkeiden tuloksena syntyneitä rakennuskohteita. Mistä ikäihmisten ryhmärakennuttamisessa on kysymys, kuka asunnon voi saada ja mikä saa ihmiset eläkeiän kynnyksellä ryhtymään paljon työtä vaativiin rakentamisponnistuksiin?