Asuinalueen rauhallisuus on keskeinen tekijä asumisviihtyvyyden kannalta. Rauhattomuus vaikuttaa kotitalouksien muuttopäätöksiin ja on usein myös alueen huonon maineen taustalla. Suomalaiset 1960- ja 1970-lukujen lähiöt ovat tässä suhteessa kiinnostava ja tärkeä tutkimuskohde. Kirjoituksessa esitellään laajan Helsingin seudulla tehdyn vertailevan tutkimuksen tuloksia.

Helsinkiin on noussut viime vuosina ikääntyneiden ryhmärakennuttamishankkeiden tuloksena syntyneitä rakennuskohteita. Mistä ikäihmisten ryhmärakennuttamisessa on kysymys, kuka asunnon voi saada ja mikä saa ihmiset eläkeiän kynnyksellä ryhtymään paljon työtä vaativiin rakentamisponnistuksiin?

65-vuotiaiden helsinkiläismiesten jäljellä olevan elinajan pituus on jo lähes 18 vuotta.

Pitkiä tilastollisia aikasarjoja Helsingin ja helsinkiläisten elinolojen kehityksestä kolmella vuosisadalla on nyt julkaistu verkossa avoimena tietona.

Eroa selittänee muun muassa se, että maasta toiseen muuttavat ihmiset ovat usein lähtömaansa terveimpiä.

Kymmenentuhatta älykkään kaupungin kehittäjää kokoontui viime viikolla Barcelonaan Smart City Expo World Congress -tapahtumaan, jossa pureuduttiin ajankohtaisiin kaupunkiteemoihin. Eri puolilta maailmaa katsottuna älykäs kaupunkikehitys näyttäytyy kovin erilaisenakin, mutta myös selkeitä yhteisiä piirteitä tässä jo lähes puhki kulutetussa käsitteessä on.

Tiedotusvälineet kertoivat lokakuun puolivälissä uusista tuloksista, joiden mukaan New Yorkin kaupungissa elinajanodote eroaa valtavasti alueiden välillä niiden tulotason mukaan. Heräsi kysymys, missä määrin vastaava ilmiö on nähtävissä myös Helsingissä.

Kun kaupungit suunnittelevat ilmastonmuutokseen sopeutumistaan, ne tarvitsevat toimenpiteidensä tueksi ennusteita. Hiilitaseen laskentaan suunnitellun SIMO-mallin lähtötiedoissa on kuitenkin puutteita. Neljä laskentamallin viidestä tilaajakaupungista ei tunne omia olosuhteitaan riittävän hyvin.

Alueellisten turvallisuuserojen syitä ei kovin tarkoin tunneta, mutta pääosin ne liittyvät väestön sosiaaliseen koostumukseen. Turvattomuutta koetaan enemmän alueilla, joilla esiintyy enemmän työttömyyttä ja toimeentulotuen käyttöä ja joilla koulutustaso on matala. Tutkimustiedon perusteella maahanmuuttajat eivät ole merkittäviä turvattomuuden aiheuttajia.

Keskimääräistä päivää ei ole olemassa, mutta leikitelläänpä hetki ajatuksella, että huominen elettäisiin täysin keskiarvossa. Mitä Helsingissä tapahtuisi?

Erityisesti vehreys, väljyys ja pihapiirin rauhallisuus saavat kiitosta.

Virastomammutti. Kolossi. Betonilaatikko. Kallion virastotaloa on kutsuttu monilla vähemmän mairittelevilla nimillä, mutta virastotalo on silti Kallion maamerkki. 50 vuotta täyttävän talon historiasta kertoo tänään avautunut juhlanäyttely.

Asuntotuotannon määrään ja rakenteeseen kohdistuvat tavoitteet ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmenten aikana. Talouden tila, tonttimaan riittävyys sekä muutokset Helsingin väestönkasvussa ovat muokanneet tavoitteita.

Helsingissä on haluttu tehostaa terveys- ja hyvinvointierojen seurantaa, jotta näitä eroja voitaisiin kaventaa. Tärkeää on ilmiön tunnistaminen ja määrittely, jotta ymmärretään, mikä tieto ja mitkä toimenpiteet ovat olennaisia hyvinvointierojen vähentämiseksi.

Kaupungit haluavat suunnittelun ja päätöksenteon tueksi riittävää ja ajantasaista kaupunkitietoa. Viime viikolla koin eräänlaisena tihentymänä, mitä kaupunkitiedon käyttö päätöksenteon tukena tarkoittaa.

Maahanmuuttajien integroitumista – eli kotoutumista – uuteen kotimaahan on tutkittu paljon niin Suomessa kuin maailmalla. Tietokeskuksessa on käynnistynyt helsinkiläisiä maahanmuuttajia koskeva tutkimushanke, jossa taloudellisen sopeutumisen indikaattorina käytetään maahanmuuttajien toimeentulotukitarvetta. Tästä aiheesta ei ole aikaisemmin Helsingissä tehty tutkimusta.