Kaupunkitieto-blogi
Koirat Helsingissä - joka neljännellä koiranomistajalla on kaksi koiraa
Helsingissä on tällä hetkellä arviolta 30 000 koiraa. Koirien määrä Helsingissä on noussut suhteellisesti jopa kaupungin väkiluvun kasvua nopeammin. Joka neljännellä koiranomistajataloudella onkin kaksi koiraa. Suosituin rotukoira on labradorinnoutaja, joskin koirista vielä huomattavasti useampi on sekarotuinen.
Luovan luokan noususta urbaaniin kriisiin
Yhdysvaltalainen kaupunkikehittäjä Richard Florida herätteli viisitoista vuotta sitten kaupungit ympäri maailman havaitsemaan ”luovan luokan” tuomat mahdollisuudet taloudellisen menestyksen kannalta. Viimeisimmässä teoksessaan Florida julistaa pessimistisempää viestiä uudesta urbaanista kriisistä, joka liittyy kaupunkien sisäiseen eriytymiseen.
Kaupunkitiedosta eväitä monikulttuurisuuden ymmärtämiseen Amsterdamissa
Amsterdamissa seurataan monikulttuurisuuden jatkuvaa monimuotoistumista ja mietitään, mitä aiheeseen liittyen oikeastaan pitäisi tutkia ja millä välineillä. Olennaista on, että tiedon tarvitsijat osaisivat esittää tiedon tuottajille mahdollisimman hyviä ja täsmällisiä kysymyksiä.
Kaupunkitiedolle on yhä enemmän kysyntää
Kaupunkien merkitys kansallisen hyvinvoinnin ja kehityksen tekijöinä kasvaa jatkuvasti. Kaupungit toimivat talouden moottoreina ja kaupungeissa tuotetaan jo nykyisellään valtaosa maailman bruttokansantuotteesta. Avaimet isojen kysymysten ratkaisuun löytyvät yhä enemmän kaupunkitasolta, ja ongelmien käsittelemiseksi tarvitaan yhä laadukkaampaa kaupunkitasoista tietoa.
Miina Sillanpää toimi helsinkiläisten arjen parantamiseksi
Yksin kukaan ei saa muutosta aikaan, mutta tunnistettuaan yhteiskunnassa ongelman voi etsiä sopivat ihmiset, joiden kanssa viedä asiaa eteenpäin. Helsingin kaupungin ja Miina Sillanpään seuran järjestämässä seminaarissa keskusteltiin siitä, miten Sillanpään toiminta näkyy yhä nykypäivän arjessa. Hän oli kaupunginvaltuutettu, lastensuojelulautakunnan varapuheenjohtaja, kouluruokailun ”äiti”, keskuskeittiötoiminnan käynnistäjä ja kotitalouslautakunnan puheenjohtaja.
Vuosaari, Itämeren tyttärentytär – 50 vuotta osana Helsinkiä
Vuosaari on nykyisin Helsingin suurin kaupunginosa sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan. Pitkään maalaismaisena säilyneessä kaupunginosassa alkoi tiivis rakentamisvaihe 1960-luvun puolivälissä. Väestöennusteen mukaan 40 000 asukkaan raja voi rikkoutua jo ensi vuosikymmenen lopulla.
Keskustaan jäävät lapsiperheet ovat eri asia kuin uusille asuinalueille muuttajat
Ovatko urbaanien lapsiperheiden asumistarpeet todella muuttuneet, pohtii erikoistutkija Pekka Mustonen.
Kohtaamiset kompassina uudessa kotimaassa
Inkerinsuomalaisilla paluumuuttajilla on ollut tullessaan myönteiset asenteet, jotka parhaimmillaan ruokkivat odotusten toteutumista ja ylittymistäkin. Rohkaisevat kohtaamiset enemmistösuomalaisten kanssa ovat tärkeitä paitsi muuttajien itsensä, myös koko yhteiskunnan kannalta.
Hollannin kampuskehittämisen kokemukset Myllypuron käyttöön
Joukko Helsingin kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kampuskehittäjiä kokoontui kesän alussa jakamaan Alankomaihin tehdyn opintomatkan oppeja ja havaintoja. Näitä kokemuksia hyödynnetään Metropolian tulevan Myllypuron kampuksen kehittämisessä.
Kaupungin työntekijät muotoilemassa Helsinkiä
Muotoilun avulla halutaan tehdä kaupungin toiminnasta käyttäjälähtöisempää ja tarjota asukkaille enemmän tilaisuuksia osallistua elinympäristönsä kehittämiseen. Miten kaupungin työntekijät mieltävät muotoilumenetelmien hyödyntämismahdollisuudet?
Kuinka rauhattomia asuinympäristöjä Helsingin seudun lähiöt ovat?
Asuinalueen rauhallisuus on keskeinen tekijä asumisviihtyvyyden kannalta. Rauhattomuus vaikuttaa kotitalouksien muuttopäätöksiin ja on usein myös alueen huonon maineen taustalla. Suomalaiset 1960- ja 1970-lukujen lähiöt ovat tässä suhteessa kiinnostava ja tärkeä tutkimuskohde. Kirjoituksessa esitellään laajan Helsingin seudulla tehdyn vertailevan tutkimuksen tuloksia.
Harmaat pantterit rakennustelineillä - ikäihmisten ryhmärakennuttamisen haasteita
Helsinkiin on noussut viime vuosina ikääntyneiden ryhmärakennuttamishankkeiden tuloksena syntyneitä rakennuskohteita. Mistä ikäihmisten ryhmärakennuttamisessa on kysymys, kuka asunnon voi saada ja mikä saa ihmiset eläkeiän kynnyksellä ryhtymään paljon työtä vaativiin rakentamisponnistuksiin?
Iäkkäiden elinajanodote kasvanut selvästi
Helsingin historialliset tilastot helpommin käyttöön
Pitkiä tilastollisia aikasarjoja Helsingin ja helsinkiläisten elinolojen kehityksestä kolmella vuosisadalla on nyt julkaistu verkossa avoimena tietona.
Vieraskielisten kuolleisuus Helsingissä selvästi pienempää kuin kantaväestön
Eroa selittänee muun muassa se, että maasta toiseen muuttavat ihmiset ovat usein lähtömaansa terveimpiä.
Mistä puhumme, kun puhumme älykkäästä kaupungista?
Kymmenentuhatta älykkään kaupungin kehittäjää kokoontui viime viikolla Barcelonaan Smart City Expo World Congress -tapahtumaan, jossa pureuduttiin ajankohtaisiin kaupunkiteemoihin. Eri puolilta maailmaa katsottuna älykäs kaupunkikehitys näyttäytyy kovin erilaisenakin, mutta myös selkeitä yhteisiä piirteitä tässä jo lähes puhki kulutetussa käsitteessä on.
New Yorkissa elinajanodote voimakkaasti yhteydessä alueen tulotasoon - entä Helsingissä?
Tiedotusvälineet kertoivat lokakuun puolivälissä uusista tuloksista, joiden mukaan New Yorkin kaupungissa elinajanodote eroaa valtavasti alueiden välillä niiden tulotason mukaan. Heräsi kysymys, missä määrin vastaava ilmiö on nähtävissä myös Helsingissä.
Kaupunkien hiilitaseen laskentaan ei ole riittävästi tietoa
Kun kaupungit suunnittelevat ilmastonmuutokseen sopeutumistaan, ne tarvitsevat toimenpiteidensä tueksi ennusteita. Hiilitaseen laskentaan suunnitellun SIMO-mallin lähtötiedoissa on kuitenkin puutteita. Neljä laskentamallin viidestä tilaajakaupungista ei tunne omia olosuhteitaan riittävän hyvin.
Turvattomuus ja virhepäättelyn ansa
Alueellisten turvallisuuserojen syitä ei kovin tarkoin tunneta, mutta pääosin ne liittyvät väestön sosiaaliseen koostumukseen. Turvattomuutta koetaan enemmän alueilla, joilla esiintyy enemmän työttömyyttä ja toimeentulotuen käyttöä ja joilla koulutustaso on matala. Tutkimustiedon perusteella maahanmuuttajat eivät ole merkittäviä turvattomuuden aiheuttajia.
Huomenna Helsinkiin muuttaa 109 ihmistä
Keskimääräistä päivää ei ole olemassa, mutta leikitelläänpä hetki ajatuksella, että huominen elettäisiin täysin keskiarvossa. Mitä Helsingissä tapahtuisi?
Selaa artikkeleita
Kirjoittajan mukaan
- Anna Kajosaari
- Anu Henriksson
- Anu Yijälä
- Ari Jaakola
- Ari Niska
- Faris Alsuhail
- Faris Alsuhail
- Hanna Ahtiainen
- Ilkka Niemi
- Inkeri Vähä-Piikkiö
- Jonas Sjöblom
- Katariina Saarela
- Laura Ansala
- Liisa Kuusela
- Marianne Forsell
- Marjukka Vartiainen
- Martti Tuominen
- Netta Mäki
- Pasi Saukkonen
- Pekka Mustonen
- Pekka Valkama
- Pekka Vuori
- Stina Högnabba
- Taru Lindblom
- Teemu Kemppainen
- Teemu Vass
- Tero Lahti
- Timo Cantell
- Tuula Joronen
- Tuula Vesanen
- Tuuli Anna Mähönen
- Vesa Keskinen
- Vilja Kamppila
Aihealueen mukaan
Julkaisuajan mukaan
- Marraskuu 2020
- Lokakuu 2020
- Toukokuu 2020
- Huhtikuu 2020
- Maaliskuu 2020
- Helmikuu 2020
- Tammikuu 2020
- Huhtikuu 2019
- Maaliskuu 2019
- Joulukuu 2018
- Marraskuu 2018
- Elokuu 2018
- Toukokuu 2018
- Huhtikuu 2018
- Maaliskuu 2018
- Marraskuu 2017
- Kesäkuu 2017
- Toukokuu 2017
- Maaliskuu 2017
- Joulukuu 2016
- Marraskuu 2016
- Syyskyy 2016
- Elokuu 2016
- Huhtikuu 2016
- Helmikuu 2016
- Tammikuu 2016
- Joulukuu 2015
- Marraskuu 2015
- Heinäkuu 2015
- Kesäkuu 2015
- Toukokuu 2015
- Huhtikuu 2015
- Maaliskuu 2015
- Helmikuu 2015
- Tammikuu 2015
- Joulukuu 2014
- Marraskuu 2014
- Lokakuu 2014
- Syyskyy 2014