Kaupunkitieto-blogi
Pysähtyykö hedelmällisyyden hienoinen kasvu Helsingissä jälleen?
Hedelmällisyys kasvoi vuonna 2021, mutta vuoden 2022 alkukuukausina syntyneitä oli jälleen vähemmän. Toisaalta alkuvuodesta myönnettyjen äitiysavustusten määrä oli Helsingissä edellisiä kuukausia korkeampi, mikä saattaa ennakoida korkeampaa syntyvien lukumäärää tulevina kuukausina.
Helsingin väestönkasvu jäi ennätyksellisen pieneksi
Helsingissä asui vuoden 2021 lopussa 658 457 henkeä. Vuoden 2021 väestönkasvu jäi ennätyksellisen pieneksi, 1 537 henkeen, mikä vastaa 0,2 prosentin vuosittaista kasvua. Edellisen kerran kasvu on ollut yhtä alhaisella tasolla 2000-luvun alkupuolella.
Ukrainalaiset Helsingissä – mitä väestötilastot kertovat monimuotoisesta ryhmästä?
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama pakolaiskriisi tuo Ukrainasta paenneita henkilöitä myös Suomeen. Minkä verran Suomessa ja Helsingissä oli ukrainalaisia ennen konfliktin puhkeamista? Ukrainalaisuus määrittyy tilastoissa useammalla tavalla, ja niiden perusteella muodostuu kokonaiskuva ukrainalaistaustaisesta väestöstä.
Helsingin väestöennuste huomioi asumisväljyyden ennakoidun kasvun
Helsingin asuntotuotanto on kaupungin uudenkin väestöennusteen mukaan lähivuosina selvästi vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin. Silti väestö ei ennusteen mukaan kaupungissa kasva aivan samaa tahtia kuin uusia asuntoja rakennetaan.
Lama ja korona – löytääkö Helsinki 1990-luvun kriisistä oppeja nykytilanteesta selviytymiseen?
Koronakriisi koettelee monin tavoin Helsinkiä ja muita kaupunkeja ympäri maailman, ja tilanteella voidaan odottaa olevan pitkiä ja hankaliakin vaikutuksia esimerkiksi kaupungin talouteen ja muuhun kehitykseen. 1990-luvun laman aikaan Helsinki oli laman monin tavoin erilainen kaupunki kuin nyt, ja kahden poikkeustilanteen taustat ja syyt selkeästi keskenään eriäviä. Näitä eroja tarkastelemalla voidaan kuitenkin kenties tehdä joitakin hyödyllisiä havaintoja.
Vieraskielinen väestö: kieliperusteisen tilastoinnin ongelmia ja ratkaisuvaihtoehtoja
Mitä suurempi osa ulkomaalaistaustaisista on Suomessa syntyneitä, sitä useammin vieraskieliset ovat myös suomen- tai ruotsinkielisiä. Kaksi- ja monikielisyys lisääntyvät Suomessa nopeasti, ja tämä kehitys haastaa yksilöiden yksikielisyyteen perustuvan tilastoinnin.
Selaa artikkeleita
Kirjoittajan mukaan
- Anna Kajosaari
- Anu Henriksson
- Anu Yijälä
- Ari Jaakola
- Ari Niska
- Faris Alsuhail
- Faris Alsuhail
- Hanna Ahtiainen
- Harri Sinkko
- Ilkka Niemi
- Inkeri Vähä-Piikkiö
- Jenni Erjansola
- Jonas Sjöblom
- Katariina Saarela
- Laura Ansala
- Liisa Kuusela
- Marianne Forsell
- Marjukka Vartiainen
- Martti Tuominen
- Netta Mäki
- Pasi Saukkonen
- Pekka Mustonen
- Pekka Valkama
- Pekka Vuori
- Stina Högnabba
- Taru Lindblom
- Teemu Kemppainen
- Teemu Vass
- Tero Lahti
- Timo Cantell
- Tommi Sulander
- Tuula Joronen
- Tuula Vesanen
- Tuuli Anna Mähönen
- Vesa Keskinen
- Vilja Kamppila
Aihealueen mukaan
Julkaisuajan mukaan
- Lokakuu 2022
- Elokuu 2022
- Kesäkuu 2022
- Toukokuu 2022
- Huhtikuu 2022
- Maaliskuu 2022
- Lokakuu 2021
- Syyskyy 2021
- Marraskuu 2020
- Lokakuu 2020
- Toukokuu 2020
- Huhtikuu 2020
- Maaliskuu 2020
- Helmikuu 2020
- Tammikuu 2020
- Huhtikuu 2019
- Maaliskuu 2019
- Joulukuu 2018
- Marraskuu 2018
- Elokuu 2018
- Toukokuu 2018
- Huhtikuu 2018
- Maaliskuu 2018
- Marraskuu 2017
- Kesäkuu 2017
- Toukokuu 2017
- Maaliskuu 2017
- Joulukuu 2016
- Marraskuu 2016
- Syyskyy 2016
- Elokuu 2016
- Huhtikuu 2016
- Helmikuu 2016
- Tammikuu 2016
- Joulukuu 2015
- Marraskuu 2015
- Heinäkuu 2015
- Kesäkuu 2015
- Toukokuu 2015
- Huhtikuu 2015
- Maaliskuu 2015
- Helmikuu 2015
- Tammikuu 2015
- Joulukuu 2014
- Marraskuu 2014
- Lokakuu 2014
- Syyskyy 2014