Helsingissä asui vuoden 2021 lopussa 658 457 henkeä. Vuoden 2021 väestönkasvu jäi ennätyksellisen pieneksi, 1 537 henkeen, mikä vastaa 0,2 prosentin vuosittaista kasvua. Edellisen kerran kasvu on ollut yhtä alhaisella tasolla 2000-luvun alkupuolella.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama pakolaiskriisi tuo Ukrainasta paenneita henkilöitä myös Suomeen. Minkä verran Suomessa ja Helsingissä oli ukrainalaisia ennen konfliktin puhkeamista? Ukrainalaisuus määrittyy tilastoissa useammalla tavalla, ja niiden perusteella muodostuu kokonaiskuva ukrainalaistaustaisesta väestöstä.

Kansainvälinen muuttoliike on pitkälti pysähtynyt koronavirustilanteen takia. Poikkeustila vaikeuttaa myös muun muassa jo aiemmin saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista. Lisäksi sairaustilanteessa on paljon väestöryhmittäistä vaihtelua. Helsingin ja muidenkin kaupunkien kehitykselle on haitallista, jos kansainvälisen muuttoliikkeen rajoitteet pysyvät voimassa kauan.

Mitä suurempi osa ulkomaalaistaustaisista on Suomessa syntyneitä, sitä useammin vieraskieliset ovat myös suomen- tai ruotsinkielisiä. Kaksi- ja monikielisyys lisääntyvät Suomessa nopeasti, ja tämä kehitys haastaa yksilöiden yksikielisyyteen perustuvan tilastoinnin.