Helsinkiläisistä, kuten suomalaisista kaiken kaikkiaan, useampi on vähentänyt alkoholinkäyttöään koronaepidemian aikana kuin lisännyt sitä. Väestöryhmistä etenkin nuoret ovat vähentäneet alkoholin kulutustaan koronatilanteen myötä. Toisaalta koettu heikko elämänlaatu ja yksinäisyyden kokemukset ovat yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen korona-aikana.

Kansainvälinen muuttoliike on pitkälti pysähtynyt koronavirustilanteen takia. Poikkeustila vaikeuttaa myös muun muassa jo aiemmin saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista. Lisäksi sairaustilanteessa on paljon väestöryhmittäistä vaihtelua. Helsingin ja muidenkin kaupunkien kehitykselle on haitallista, jos kansainvälisen muuttoliikkeen rajoitteet pysyvät voimassa kauan.

Koronakriisi koettelee monin tavoin Helsinkiä ja muita kaupunkeja ympäri maailman, ja tilanteella voidaan odottaa olevan pitkiä ja hankaliakin vaikutuksia esimerkiksi kaupungin talouteen ja muuhun kehitykseen. 1990-luvun laman aikaan Helsinki oli laman monin tavoin erilainen kaupunki kuin nyt, ja kahden poikkeustilanteen taustat ja syyt selkeästi keskenään eriäviä. Näitä eroja tarkastelemalla voidaan kuitenkin kenties tehdä joitakin hyödyllisiä havaintoja.

Ensimmäisiä tuloksia alkoholinkulutuksen muutoksesta ja mahdollisista haitoista on nyt käytettävissä vuonna 2018 tapahtuneen alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen.

Suomen kuusi suurinta kaupunkia tuottavat yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen, varhaiskasvatuksen sekä työllistämispalvelujen kaupunkivertailua. Työn tuloksena saadaan kattavaa ja vertailukelpoista tietoa kaupunkien palveluista.

Iäkkäiden elinajanodote on kasvanut Helsingissä selkeästi. Viisivuotisjaksojen 1992–1996 ja 2012–2016 välillä 75 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten jäljellä oleva elinajanodote kasvoi sekä miehillä että naisilla 2,2 vuotta. Elinajanodotteen kasvu johtuu iäkkäillä etenkin siitä, että kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt.