Helsingissä asui vuoden 2021 lopussa 658 457 henkeä. Vuoden 2021 väestönkasvu jäi ennätyksellisen pieneksi, 1 537 henkeen, mikä vastaa 0,2 prosentin vuosittaista kasvua. Edellisen kerran kasvu on ollut yhtä alhaisella tasolla 2000-luvun alkupuolella.

Samalla kun digikyvykkäät kansalaiset suunnistavat luontevasti digiviidakossa ammentaen sähköisten palveluiden tarjoamia hyötyjä, osa eksyy jo ensi metreillä pelkästään älypuhelimen tai tietokoneen perustoimintojen käytössä. Käyttäjien kyvykkyyksien ohella tulee pohtia myös palvelun tarjoajien taitoa ja osaamista, joita tarvitaan asiakkaiden ohjaamisessa uusien palvelujen käyttöön sekä käytön tukemisessa.

Väestön ikärakenteen muutoksella on ollut Helsingissä melko vähän vaikutusta työllisyysasteen kehitykseen. Myöskään tulevina vuosina työllisyysaste ei Helsingissä tule saamaan ikärakenteen muutoksesta juuri vetoapua, joten työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat jatkossa tärkeitä.

Iäkkäiden elinajanodote on kasvanut Helsingissä selkeästi. Viisivuotisjaksojen 1992–1996 ja 2012–2016 välillä 75 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten jäljellä oleva elinajanodote kasvoi sekä miehillä että naisilla 2,2 vuotta. Elinajanodotteen kasvu johtuu iäkkäillä etenkin siitä, että kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt.