Koronakriisi koettelee monin tavoin Helsinkiä ja muita kaupunkeja ympäri maailman, ja tilanteella voidaan odottaa olevan pitkiä ja hankaliakin vaikutuksia esimerkiksi kaupungin talouteen ja muuhun kehitykseen. 1990-luvun laman aikaan Helsinki oli laman monin tavoin erilainen kaupunki kuin nyt, ja kahden poikkeustilanteen taustat ja syyt selkeästi keskenään eriäviä. Näitä eroja tarkastelemalla voidaan kuitenkin kenties tehdä joitakin hyödyllisiä havaintoja.

Yhdysvaltalainen kaupunkikehittäjä Richard Florida herätteli viisitoista vuotta sitten kaupungit ympäri maailman havaitsemaan ”luovan luokan” tuomat mahdollisuudet taloudellisen menestyksen kannalta. Viimeisimmässä teoksessaan Florida julistaa pessimistisempää viestiä uudesta urbaanista kriisistä, joka liittyy kaupunkien sisäiseen eriytymiseen.

Kaupunkien merkitys kansallisen hyvinvoinnin ja kehityksen tekijöinä kasvaa jatkuvasti. Kaupungit toimivat talouden moottoreina ja kaupungeissa tuotetaan jo nykyisellään valtaosa maailman bruttokansantuotteesta. Avaimet isojen kysymysten ratkaisuun löytyvät yhä enemmän kaupunkitasolta, ja ongelmien käsittelemiseksi tarvitaan yhä laadukkaampaa kaupunkitasoista tietoa.

Kymmenentuhatta älykkään kaupungin kehittäjää kokoontui viime viikolla Barcelonaan Smart City Expo World Congress -tapahtumaan, jossa pureuduttiin ajankohtaisiin kaupunkiteemoihin. Eri puolilta maailmaa katsottuna älykäs kaupunkikehitys näyttäytyy kovin erilaisenakin, mutta myös selkeitä yhteisiä piirteitä tässä jo lähes puhki kulutetussa käsitteessä on.

Kaupungit haluavat suunnittelun ja päätöksenteon tueksi riittävää ja ajantasaista kaupunkitietoa. Viime viikolla koin eräänlaisena tihentymänä, mitä kaupunkitiedon käyttö päätöksenteon tukena tarkoittaa.