Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama pakolaiskriisi tuo Ukrainasta paenneita henkilöitä myös Suomeen. Minkä verran Suomessa ja Helsingissä oli ukrainalaisia ennen konfliktin puhkeamista? Ukrainalaisuus määrittyy tilastoissa useammalla tavalla, ja niiden perusteella muodostuu kokonaiskuva ukrainalaistaustaisesta väestöstä.

Kansainvälinen muuttoliike on pitkälti pysähtynyt koronavirustilanteen takia. Poikkeustila vaikeuttaa myös muun muassa jo aiemmin saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista. Lisäksi sairaustilanteessa on paljon väestöryhmittäistä vaihtelua. Helsingin ja muidenkin kaupunkien kehitykselle on haitallista, jos kansainvälisen muuttoliikkeen rajoitteet pysyvät voimassa kauan.

Mitä suurempi osa ulkomaalaistaustaisista on Suomessa syntyneitä, sitä useammin vieraskieliset ovat myös suomen- tai ruotsinkielisiä. Kaksi- ja monikielisyys lisääntyvät Suomessa nopeasti, ja tämä kehitys haastaa yksilöiden yksikielisyyteen perustuvan tilastoinnin.

Alankomaiden kotouttamispolitiikan tuore arviointi nosti esille monia kritiikin kohteita. Järjestelmän uudistamisessa kunnille palautetaan suurempi rooli maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä. Arviointi osoittaa myös, että palveluiden kilpailuttamiseen ja maahanmuuttajien oman vastuun korostamiseen sisältyy riskejä. Helsingin ja Suomen muiden kaupunkien kannattaa ottaa oppia maailmalta, mutta myös välttää muissa maissa tehtyjä virheitä.

Amsterdamissa seurataan monikulttuurisuuden jatkuvaa monimuotoistumista ja mietitään, mitä aiheeseen liittyen oikeastaan pitäisi tutkia ja millä välineillä. Olennaista on, että tiedon tarvitsijat osaisivat esittää tiedon tuottajille mahdollisimman hyviä ja täsmällisiä kysymyksiä.