Blogikirjoitus |  25.04.2019Pasi Saukkonen

Vieraskielinen väestö: kieliperusteisen tilastoinnin ongelmia ja ratkaisuvaihtoehtoja

Mitä suurempi osa ulkomaalaistaustaisista on Suomessa syntyneitä, sitä useammin vieraskieliset ovat myös suomen- tai ruotsinkielisiä. Kaksi- ja monikielisyys lisääntyvät Suomessa nopeasti, ja tämä kehitys haastaa yksilöiden yksikielisyyteen perustuvan tilastoinnin.

Lue lisää>

Maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat Helsingin vuoden 2017 kuntavaaleissa: ääniharavia vai nimiä listoilla?

Puolueet kiinnittävät nykyään yhä enemmän huomiota maahanmuuttajaäänestäjiin ja ovat asettaneet aktiivisesti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä myös ehdolle vaaleissa. Toistaiseksi näiden ehdokkaiden menestystä ja merkitystä puolueilleen ei ole juurikaan tutkittu.

Lue lisää>

Kaupunkiuudistuksen vaikutukset turvallisuuskokemusten paikantumiseen – tapaus Myllypuro

Turvalliseksi koetut asuinalueet ovat asumisen keskeisiä viihtyvyystekijöitä. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin tekemien karttakyselyjen aineistojen avulla asukkaiden havaitsemaa sosiaalista epäjärjestystä sekä pyritään tuomaan näkyväksi erityisesti sitä, mitä vaikutusta Myllypuron ostoskeskuksen ja sen ympäristön parantamisella on ollut turvallisuuden ja viihtyvyyden kokemuksiin alueella.

Lue lisää>

Perustoimeentulotuella maksetaan asumismenoja ja paikataan muun turvaverkon aukkoja

Useampi kuin joka kymmenes helsinkiläinen eli runsaat 70 000 henkilöä kuuluu perustoimeentulotukea saavaan kotitalouteen. Lähes puolet perustoimeentulotuesta niin Helsingissä kuin muualla Suomessakin kohdentuu asumisen kuluihin.

Lue lisää>

Miten hyvin helsinkiläisten rahat riittävät?

Kuluttajien oman näkemyksen mukaan rahat riittävät juuri tällä hetkellä suhteellisen hyvin, sillä säästämään pystyy jopa neljä viidestä kuluttajasta. Tilanne rahojen riittävyyden suhteen vaihtelee perhetyypin mukaan. Helsingissä elinkustannusten ja käytettävissä olevien tulojen välinen epäsuhta on ehkä odotetustikin hankalin yksinhuoltajilla ja yksinasuvilla.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  28.03.2019Ari Niska

Omistusasumisen suosio Helsingissä pysynyt yllättävän sitkeänä

Kun omistus- ja vuokra-asumisen osuuksia Helsingissä tarkastellaan pitkällä aikavälillä, muutos kahden viime vuosikymmenen aikana on ollut verrattain pientä. Myös ikä, jolloin omistusasunnossa asuvien osuus ylittää vuokralla asuvien osuuden, on pysynyt kymmenen viime vuotta sitkeästi 40 ikävuodessa.

Lue lisää>
Kvartti 1/2019 |  28.03.2019Timo Cantell

Pääkirjoitus 1/2019

Helsinki on hyvää elämää varten. Tällä lauseella avautuu Helsingin kaupunkistrategia. Uusin Kvartti-lehden numero tarjoaa jälleen useita eri näkökulmia siihen, miten helsinkiläiset voivat ja viihtyvät kaupungissaan.

Lue lisää>
Artikkeli |  22.03.2019Vesa Keskinen

Turvallisuustutkimus: Ilmastonmuutos helsinkiläisten suurin huolenaihe

Uuden turvallisuustutkimuksen mukaan 66 prosenttia helsinkiläisistä on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Osuus on kasvanut selvästi kolmen vuoden takaiseen vastaavaan tutkimukseen nähden. Sen sijaan esimerkiksi terrorismi huolestuttaa vastaajia nyt vähemmän. Vieraskieliset vastaajat ovat kantaväestöä enemmän huolissaan terrori-iskuista, sodista ja konflikteista sekä taloustilanteestaan.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  21.03.2019Hanna Ahtiainen, Marianne Forsell

Kuusikko – kuutoskaupunkien yhteistyötä ja tilastollista kaupunkivertailua

Suomen kuusi suurinta kaupunkia tuottavat yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen, varhaiskasvatuksen sekä työllistämispalvelujen kaupunkivertailua. Työn tuloksena saadaan kattavaa ja vertailukelpoista tietoa kaupunkien palveluista.

Lue lisää>
Kvartti 1/2019 |  28.02.2019Vesa Keskinen

Turvallisuustutkimus: Helsinkiläisten turvallisuuden tunne kohentunut

Tuoreen turvallisuustutkimuksen mukaan helsinkiläiset kokevat oman asuinalueensa, kaupungin keskustan ja liikennevälineet turvallisemmiksi kuin koskaan aiemmin. Artikkelissa tarkastellaan lisäksi vastaajien käsityksiä kaupungin yleisen turvallisuustilanteen kehityksestä viimeisen kolmen vuoden aikana.

Lue lisää>
Artikkeli |  21.02.2019Sanna Ranto

Helsinkiläisten peruskoululaisten koulunkäyntiasenne ja vaikeudet oppimistaidoissa

Helsinkiläisistä peruskoululaisista useampi pitää koulunkäynnistä kuin samanikäiset koululaiset keskimäärin koko Suomessa. Helsingissä myös koetaan muuta maata useammin, että vanhemmat pitävät koulunkäyntiä tärkeänä. Artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten peruskoululaisten asennetta koulunkäyntiin ja koettuja vaikeuksia koulunkäynnissä.

Lue lisää>
Artikkeli |  11.02.2019Jenni Erjansola

Koulun ilmapiiri kannustaa mielipiteiden esittämiseen – yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden osallistuminen Helsingissä

Omassa koulussa on helppo tuoda mielipiteitään esiin. Näin kokee valtaosa Helsingin 8.- ja 9.-luokkalaisista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1.–2. vuosikurssien opiskelijoista. Artikkelissa käsitellään nuorten osallisuuskokemuksia näillä kouluasteilla THL:n Kouluterveyskyselyn aineiston valossa.

Lue lisää>
Artikkeli |  11.02.2019Anu Henriksson

Osaajien kasvattaminen, houkuttelu ja viihtyminen – Helsingin sijoittuminen vuoden 2019 kansainvälisessä vertailussa

Osaavan työvoiman houkuttelusta on tullut yksi kaupunkien kilpailukykyä määrittelevistä kysymyksistä. Helsinki sijoittuu tätä mittaavassa kansainvälisessä kaupunkivertailussa seitsemänneksi. Mitä vertailun taustalla olevat mittarit kertovat Helsingistä ja miten sen sijoituksen voi olettaa kehittyvän jatkossa?

Lue lisää>
Artikkeli |  08.02.2019Pekka Mustonen

Joulukuu kruunasi kaikkien aikojen toiseksi vilkkaimman matkailuvuoden

Vuosi 2018 päättyi Helsingissä ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten selvään nousuun. Aivan ennusteiden mukaan kokonaisyöpymiset ylsivät melkein edellisen vuoden ennätykselliselle tasolle.

Lue lisää>
Artikkeli |  22.01.2019Vesa Keskinen

Paljonko lapset ja nuoret Helsingissä liikkuvat ja urheilevat?

Lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluharrastuksista Helsingissä ei ole paljon aiempaa tutkimustietoa käytettävissä. Tässä artikkelissa täydennetään tuoreimman Kouluterveyskysely-aineiston avulla kuvaa lasten ja nuorten liikkumisesta Helsingissä. Tarkastelussa ovat arkiliikunnan, omatoimisen liikuntaharrastamisen sekä seuroissa ja järjestöissä tapahtuvan urheilun ja liikunnan yleisyys.

Lue lisää>

Yksi seutu vai kolme erilaista kaupunkia: maahanmuutto ja kotoutuminen pääkaupunkiseudulla

Noin puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla. Ovatko ulkomaalaistaustaiset jakautuneet tasaisesti koko pääkaupunkiseudulle vai onko heitä jossain päin enemmän ja toisaalla vähemmän? Onko seudun ulkomaalaistaustainen väestö samanlaista kaikkialla vai löytyykö kaupunkien väliltä maahanmuuttajien ja heidän lastensa taustojen ja ominaisuuksien osalta eroja? Onko ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen samanlaista koko seudulla? Tässä artikkelissa vastataan näihin kysymyksiin.

Lue lisää>
Artikkeli |  11.01.2019Pekka Mustonen

Marraskuun matkailu Helsingissä: vilkas vuosi lähenee loppuaan

Tässä kirjoitussarjassa erikoistutkija Pekka Mustonen analysoi kuukausittain Helsinkiin kohdistuvaa matkailua. Vuorossa ovat tällä kertaa vuoden 2018 marraskuun matkailutiedot. Lyhyet raportit pureutuvat ilmiöihin ja muutoksiin tilastolukujen takana, ja niissä pohditaan kunkin ajanjakson erityispiirteitä sekä sivutaan keskeisimpien kilpailijakaupunkien tilannetta. Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan palautetta ja toiveita aihepiireistä (pekka.mustonen@hel.fi).

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  18.12.2018Netta Mäki

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden väheneminen pidentänyt iäkkäiden helsinkiläisten elinajanodotetta

Iäkkäiden elinajanodote on kasvanut Helsingissä selkeästi. Viisivuotisjaksojen 1992–1996 ja 2012–2016 välillä 75 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten jäljellä oleva elinajanodote kasvoi sekä miehillä että naisilla 2,2 vuotta. Elinajanodotteen kasvu johtuu iäkkäillä etenkin siitä, että kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt.

Lue lisää>

Ympäristötietoisuus on hyvällä tasolla, mutta asenteet eivät aina heijastu käyttäytymiseen

Kaupungit ovat ottaneet aktiivisen roolin globaaleihin ympäristöongelmiin vaikuttamisessa. Myös kaupunkilaisten mielipiteillä sekä kulutustottumuksilla ja -valinnoilla on tärkeä osansa kaupunkien ohjatessa toimintaansa ympäristöä säästävään suuntaan. Ympäristömyönteiset asenteet ovat tutkimuksen mukaan yleisiä, mutta asenteet näkyvät kaupunkilaisten arkivalinnoissa vaihtelevasti.

Lue lisää>

Ulkoistettu luonnonsuojelu – Helsingin luontoalueet ennen vuotta 1946

Helsinki on ollut edelläkävijä teollis-urbaanissa ympäristönsuojelussa, mutta ei klassisessa luonnonsuojelussa: se perusti ensimmäisen luonnonsuojelualueensa vasta vuonna 1946. Kaupunkiluonnolle olennaisena on nähty saavutettavuus, moninaiskäyttö, suuret kävijämäärät ja maisemalliset arvot. Kansanpuistojen kautta kehittyi etenkin työväestön erityinen luontosuhde Helsingissä.

Lue lisää>
Kvartti 3/2018 |  17.12.2018Esa Nikunen

Ilmasto muuttuu – mitä tekee Helsinki?

Poikkeuksellisen kuuma kesä nosti ilmastonmuutoksen yhä useamman helsinkiläisen tietoisuuteen kouriintuntuvalla tavalla. Katseet ovat kääntyneet aiempaa enemmän kaupungin suuntaan: mitä Helsinki tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Lue lisää>