Ökningen av de sociala regionskillnaderna mellan städerna är ett tämligen välkänt faktum i Finland. Såväl iakttagelser i den offentliga debatten och i motiveringarna för städernas utvecklingsåtgärder som även majoriteten av de egentliga forskningsobservationerna visar på detta. Forskningen kring de regionala skillnaderna har hittills emellertid koncentrerats till huvudstadsregionen och särskilt på analyser av de interna skillnaderna i Helsingfors (t.ex. Vaattovaara & Kortteinen 2002; 2012, Vilkama 2011). Utgående från iakttagelser om huvudstadsregionen har man relativt kritiklöst intagit ståndpunkten att en likadan utveckling äger rum även i de övriga större stadsregionerna.
Detta är rätt så begripligt, eftersom undersökningarna koncentrerade till kommunnivån har lyft fram att stadsregionernas kommunstruktur i fråga om den sociala särutvecklingen liknar varandra (Karvonen & Kauppinen 2008).
Jarkko Rasinkangas är universitetslektor vid institutionen för socialvetenskaper vid Åbo universitet.
Litteratur:
Andersson, Harri (1983): Urban structural dynamics in the city of Turku, Finland. Fennia 161:2, 145–262.
Aro, Timo (2011): Aivovuoto on Turun seudun haaste. Turun kaupunki, kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö, tutkimuskatsauksia 3. Turku.
Harris, David R. (1999): "Property values drop when blacks move in because. . .": racial and socioeconomic determinants of neighborhood desirability". American Sociological Review 64:3, 461–479.
Karvonen, Sakari & Kauppinen, Timo M. (2008): Hyvinvoinnin vajeet maalla, kaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa. Teoksessa: Moisio, Pasi, Karvonen, Sakari, Simpura, Jussi & Heikkilä, Matti (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2008. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (THL), Helsinki, 276–292.
Kortteinen, Matti, Tuominen, Martti & Vaattovaara, Mari (2005a): Asumistoiveet, sosiaalinen epäjärjestys ja kaupunkisuunnittelu pääkaupunkiseudulla. Yhteiskuntapolitiikka 70:2, 121–131.
Kääriäinen, Juha (2002): Rikollisuuden pelko kasvaa Itä-Helsingissä – asuinalueiden erilaistuminen ja turvattomuuden kokeminen Helsingissä ja Espoossa vuosina 1997 ja 2001. Yhteiskuntapolitiikka 67:3, 214–222.
Lahtinen, Rauno (2009): Turun puretut talot I. K & H kustannus, Turku.
Rasinkangas, Jarkko (2013): Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla – tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistä. Siirtolaisuusinstituutin tutkimuksia A 43. Turku.
Seppänen, Marjaana, Haapola, Ilkka, Puolakka, Kalle & Tiilikainen, Elisa (2012): Takaisin Liipolaan – lähiö fyysisenä ja sosiaalisena asuinympäristönä. Ympäristöministeriön raportteja 14. Helsinki.
Suomen kuutoskaupungit (2007): Tilastollisia erityispiirteitä. Helsinki.
Turun kaupunki (2012). Muutoksen suunnat (4), ajankohtaiskatsaus Turusta. Turun kaupungin keskushallinto, strategia ja viestintä. Turku.
Vaattovaara, Mari & Kortteinen, Matti (2002): Polarisoituuko pääkaupunkiseutu? Teoksessa: Heikkilä, Matti & Kautto, Mikko (toim.). Suomalaisten hyvinvointi 2002. Sosiaalialan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), Helsinki.
Vaattovaara, Mari & Kortteinen, Matti (2012): Segregaatiosta ja sen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Talous & yhteiskunta 40:3, 60–66.
Van Kempen, Ronald & Murie, Alan (2009): The new divited city: changing patterns in European cities. Tijdschrift voor Economische en Sociale Geografie 100:4, 377-398.
Vilkama, Katja (2011): Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2. Helsinki.
Vilkama, Katja, Vaattovaara, Mari & Dhalmann, Hanna (2013): Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois? Yhteiskuntapolitiikka 78:5, 485-497.
Kommentera