Paljonko euroja jalkapallokansa jätti Helsinkiin?
Jalkapallotapahtuman seurauksena kaupunkiin jäi niin majoitustuloa kuin tavallista vilkkaammasta taloudellisesta aktiviteetista johtuvaa uutta kulutusta, sekä ulkomaisten vierailijoiden että kotimaisen ja paikallisen yleisön liikkuessa kaupungilla. Tapahtumia kannattaa tavoitella Helsinkiin, jos se voidaan tehdä kestävästi.
Maineen vangit? Kaupunkikoulujen maineiden yhteys naapurustoihin segregaation riskinä ja kehittämisen mahdollisuutena
Koulun maineella on vaikutusta perheiden kouluvalintoihin ja oppilaiden itsetuntoon. Tutkimuksemme osoittaa, että maine ei kuitenkaan riipu yksin koulun laadusta tai toiminnasta, vaan asuinalueiden maine tihkuu osaksi koulua koskevaa julkista keskustelua ja osaksi alueen ulkopuolisten oletuksia koulun laadusta. Jos koulun toimiva yhteisö ja laadukas opetus saadaan tehtyä näkyväksi, vetovoimainen koulu toisaalta voi myös tukea alueiden positiivista kehitystä.
Helsingin asuinalueilla viihdytään – muuttohalukkuus silti barometrin mukaan kasvanut
Joka neljännellä Helsinki-barometrin vastaajalla on ollut aikeita muuttaa pois Helsingistä, ja näiden vastaajien osuus on ollut hieman kasvussa viimeisimmillä tutkimuskerroilla.
Huolenaiheet ja sosiaalinen epäjärjestys omalla asuinalueella – Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksia
Viheralueiden väheneminen, paikkojen rikkominen ja töhriminen sekä ihmisten syrjäytyminen huolestuttavat helsinkiläisiä eniten, kun kysytään oman asuinalueen asioista. Uusimman turvallisuustutkimuksen mukaan huolta sosiaalisen epäjärjestyksen merkeistä asuinalueella koetaan kaiken kaikkiaan enemmän kuin 2010-luvun puolessavälissä.
Helsinkiläisten turvattomuuskokemuksissa suurta aluevaihtelua – erot asuinalueiden välillä eivät ole kuitenkaan syventyneet
Joillakin alueilla noin joka kolmas kokee olonsa turvattomaksi omassa naapurustossaan myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina, kun taas turvallisimmiksi koetuilla alueilla ainoastaan kolmisen prosenttia vastaajista ilmoittaa näin.
Helsingin eriarvoisuus näkyy myös yksityisten ja julkisten terveyspalvelujen käytössä
Kaupungin asuinalueiden välillä on suuria eroja sairastavuudessa ja terveyspalveluiden käytössä. Artikkelissa tarkastellaan yksityisten ja julkisten terveyspalveluiden käytön yleisyyttä Helsingin peruspiireissä.
Aktiivit, passiivit, omatoimiset, epäsäännölliset ja ohjatut – Helsinkiläisnuorten joukosta voidaan tunnistaa viisi liikunnan harrastajaprofiilia
Suuri osa Helsingin nuorista on aktiivisia tai omatoimisia liikunnan harrastajia, mutta runsas kymmenesosa on passiiviliikkujia.
Raskausdiabeteksen esiintyvyys Helsingin peruspiireissä – kohti proaktiivista ennaltaehkäisyä
Raskausdiabetes on yleistynyt vuosien saatossa, ja se on riskitekijä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiselle. Tätä riskiä voidaan alentaa elintapamuutoksilla. Artikkelissa tarkastellaan raskausdiabeteksen esiintyvyyttä Helsingin eri osissa ja esitellään diabeteksen ennaltaehkäisyn malli.
Rahapelaaminen ja peliongelmat yleisimpiä vähän koulutetuilla ja talousvaikeuksia kokevilla
Yli puolet pääkaupunkiseudulla asuvista miehistä ja lähes 40 prosenttia naisista pelaa rahapelejä. Rahapelaaminen on vähentynyt korona-aikana, mutta samalla rahapelaamisen kokeminen ongelmalliseksi on yleistynyt selvästi.
Pääkaupunkiseudun kaupungit analysoivat yhdessä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä – eroja on niin kaupunkien välillä kuin niiden sisällä
Pääkaupunkiseudun asukkaat kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin, mutta tutkimustuloksista näkyy myös huono-osaisuuden keskittymistä ja suuria väestöryhmien välisiä eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä.
Muutosten kevät Helsingin matkailussa: päivittyvä tilanneseuranta
Lähes kaikki helsinkiläiset kannattavat Ukraina-apua – sodan vaikutuksista kuitenkin laajaa huolta
Helsinkiläiset ovat tuoreen barometrikyselyn perusteella lähes yksimielisiä siitä, että sotaa pakenevien ukrainalaisten tulee saada Suomessa kansainvälistä suojelua. Naiset suhtautuivat miehiä myönteisemmin avun antamiseen ukrainalaisille ja olivat myös tehneet miehiä enemmän rahallisia lahjoituksia. Myös huolestuneisuus Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista oli naisten keskuudessa yleisempää.
Pysähtyykö hedelmällisyyden hienoinen kasvu Helsingissä jälleen?
Hedelmällisyys kasvoi vuonna 2021, mutta vuoden 2022 alkukuukausina syntyneitä oli jälleen vähemmän. Toisaalta alkuvuodesta myönnettyjen äitiysavustusten määrä oli Helsingissä edellisiä kuukausia korkeampi, mikä saattaa ennakoida korkeampaa syntyvien lukumäärää tulevina kuukausina.
Oma asuinalue ja Helsingin keskusta koetaan turvallisina paikkoina – tuloksia kaupungin turvallisuustutkimuksesta
Helsinki koettiin ennen vuodenvaihdetta toteutetussa laajassa turvallisuuskyselyssä yhä pääosin turvalliseksi kaupungiksi.
Alueelliset erot tasoittuivat hieman Helsingin osallistuvan budjetoinnin äänestysvilkkaudessa
Iäkkäiden äänestysaktiivisuus oli tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan yhä vähäistä OmaStadin uusimmalla budjetointikierroksella, mikä saattoi osin johtua prosessin vaiheiden toteuttamisesta virtuaalisina koronarajoitusten vuoksi.
Maahanmuuton toinen sukupolvi – onko Helsinki valmis?
Helsingissä asuu noin 28 prosenttia kaikista maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvista suomalaisista. Osalla on erinomaiset edellytykset opiskella, työllistyä ja menestyä, toisilla taas on vaikeuksia elämän eri osa-alueilla.
Pääkirjoitus: Helsinkiläisten arjessa voi näkyä sekä koronakriisin että sotatilanteen vaikutuksia
Venäjän sota Ukrainassa tulee vaikuttamaan Helsinkiin epäilemättä monellakin tavalla, esimerkiksi sitä kautta, että Ukrainasta paenneita ihmisiä sijoittuu lyhyesti tai pitkäaikaisemmin myös Suomeen.
Helsingin väestönkasvu jäi ennätyksellisen pieneksi
Helsingissä asui vuoden 2021 lopussa 658 457 henkeä. Vuoden 2021 väestönkasvu jäi ennätyksellisen pieneksi, 1 537 henkeen, mikä vastaa 0,2 prosentin vuosittaista kasvua. Edellisen kerran kasvu on ollut yhtä alhaisella tasolla 2000-luvun alkupuolella.
Ukrainalaiset Helsingissä – mitä väestötilastot kertovat monimuotoisesta ryhmästä?
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama pakolaiskriisi tuo Ukrainasta paenneita henkilöitä myös Suomeen. Minkä verran Suomessa ja Helsingissä oli ukrainalaisia ennen konfliktin puhkeamista? Ukrainalaisuus määrittyy tilastoissa useammalla tavalla, ja niiden perusteella muodostuu kokonaiskuva ukrainalaistaustaisesta väestöstä.
Hidasta palautumista ja uusia normaaleja – Helsingin matkailu kahden kansainvälisen kriisin haarukassa
Matkailun kysyntä on ollut koronapandemian hellitettyä kasvussa myös Helsingissä kuten muuallakin maailmassa. Matkailun kysynnän ennustamiseen on kuitenkin tuonut pandemian jälkeen uusia haasteita Venäjän hyökkäys Ukrainaan, jonka erilaiset vaikutukset matkailun toimintaympäristöön voivat osoittautua merkittäviksi.
Helsinki-barometri: Asukkaiden arviot Helsingin toimivuudesta asuinpaikkana parantuneet hieman
Asukkaiden halukkuus suositella Helsinkiä asuinpaikkana muille on pysynyt suunnilleen entisellä tasolla, samoin halukkuus suositella omaa asuinaluetta muualla asuville. Oman asuinalueen viihtyisyyttä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia arvostettiin kyselyvastauksissa.
