Artikkelit

Maineen vangit? Kaupunkikoulujen maineiden yhteys naapurustoihin segregaation riskinä ja kehittämisen mahdollisuutena

Koulun maineella on vaikutusta perheiden kouluvalintoihin ja oppilaiden itsetuntoon. Tutkimuksemme osoittaa, että maine ei kuitenkaan riipu yksin koulun laadusta tai toiminnasta, vaan asuinalueiden maine tihkuu osaksi koulua koskevaa julkista keskustelua ja osaksi alueen ulkopuolisten oletuksia koulun laadusta. Jos koulun toimiva yhteisö ja laadukas opetus saadaan tehtyä näkyväksi, vetovoimainen koulu toisaalta voi myös tukea alueiden positiivista kehitystä.

Lue lisää>
Kvartti 2/2022 |  09.08.2022Timo Cantell

Pääkirjoitus 2/2022

Uusimman Kvartti-lehden artikkeleissa käsitellään helsinkiläisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kysymyksiä.

Lue lisää>
Artikkeli |  29.06.2022Jukka Hirvonen

Helsingin asuinalueilla viihdytään – muuttohalukkuus silti barometrin mukaan kasvanut

Joka neljännellä Helsinki-barometrin vastaajalla on ollut aikeita muuttaa pois Helsingistä, ja näiden vastaajien osuus on ollut hieman kasvussa viimeisimmillä tutkimuskerroilla.

Lue lisää>
Artikkeli |  21.06.2022Jukka Hirvonen

Huolenaiheet ja sosiaalinen epäjärjestys omalla asuinalueella – Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksia

Viheralueiden väheneminen, paikkojen rikkominen ja töhriminen sekä ihmisten syrjäytyminen huolestuttavat helsinkiläisiä eniten, kun kysytään oman asuinalueen asioista. Uusimman turvallisuustutkimuksen mukaan huolta sosiaalisen epäjärjestyksen merkeistä asuinalueella koetaan kaiken kaikkiaan enemmän kuin 2010-luvun puolessavälissä.

Lue lisää>
Artikkeli |  21.06.2022Vesa Keskinen

Helsinkiläisten turvattomuuskokemuksissa suurta aluevaihtelua – erot asuinalueiden välillä eivät ole kuitenkaan syventyneet

Joillakin alueilla noin joka kolmas kokee olonsa turvattomaksi omassa naapurustossaan myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina, kun taas turvallisimmiksi koetuilla alueilla ainoastaan kolmisen prosenttia vastaajista ilmoittaa näin.

Lue lisää>

Helsingin eriarvoisuus näkyy myös yksityisten ja julkisten terveyspalvelujen käytössä

Kaupungin asuinalueiden välillä on suuria eroja sairastavuudessa ja terveyspalveluiden käytössä. Artikkelissa tarkastellaan yksityisten ja julkisten terveyspalveluiden käytön yleisyyttä Helsingin peruspiireissä.

Lue lisää>

Aktiivit, passiivit, omatoimiset, epäsäännölliset ja ohjatut – Helsinkiläisnuorten joukosta voidaan tunnistaa viisi liikunnan harrastajaprofiilia

Suuri osa Helsingin nuorista on aktiivisia tai omatoimisia liikunnan harrastajia, mutta runsas kymmenesosa on passiiviliikkujia.

Lue lisää>

Raskausdiabeteksen esiintyvyys Helsingin peruspiireissä – kohti proaktiivista ennaltaehkäisyä

Raskausdiabetes on yleistynyt vuosien saatossa, ja se on riskitekijä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiselle. Tätä riskiä voidaan alentaa elintapamuutoksilla. Artikkelissa tarkastellaan raskausdiabeteksen esiintyvyyttä Helsingin eri osissa ja esitellään diabeteksen ennaltaehkäisyn malli.

Lue lisää>
Kvartti 2/2022 |  14.06.2022Netta Mäki

Rahapelaaminen ja peliongelmat yleisimpiä vähän koulutetuilla ja talousvaikeuksia kokevilla

Yli puolet pääkaupunkiseudulla asuvista miehistä ja lähes 40 prosenttia naisista pelaa rahapelejä. Rahapelaaminen on vähentynyt korona-aikana, mutta samalla rahapelaamisen kokeminen ongelmalliseksi on yleistynyt selvästi.

Lue lisää>

Pääkaupunkiseudun kaupungit analysoivat yhdessä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä – eroja on niin kaupunkien välillä kuin niiden sisällä

Pääkaupunkiseudun asukkaat kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin, mutta tutkimustuloksista näkyy myös huono-osaisuuden keskittymistä ja suuria väestöryhmien välisiä eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä.

Lue lisää>
Artikkeli |  24.05.2022Pekka Mustonen, Pasi Saukkonen, Anu Yijälä

Lähes kaikki helsinkiläiset kannattavat Ukraina-apua – sodan vaikutuksista kuitenkin laajaa huolta

Helsinkiläiset ovat tuoreen barometrikyselyn perusteella lähes yksimielisiä siitä, että sotaa pakenevien ukrainalaisten tulee saada Suomessa kansainvälistä suojelua. Naiset suhtautuivat miehiä myönteisemmin avun antamiseen ukrainalaisille ja olivat myös tehneet miehiä enemmän rahallisia lahjoituksia. Myös huolestuneisuus Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista oli naisten keskuudessa yleisempää.

Lue lisää>

Oma asuinalue ja Helsingin keskusta koetaan turvallisina paikkoina – tuloksia kaupungin turvallisuustutkimuksesta

Helsinki koettiin ennen vuodenvaihdetta toteutetussa laajassa turvallisuuskyselyssä yhä pääosin turvalliseksi kaupungiksi.

Lue lisää>

Maahanmuuton toinen sukupolvi – onko Helsinki valmis?

Helsingissä asuu noin 28 prosenttia kaikista maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvista suomalaisista. Osalla on erinomaiset edellytykset opiskella, työllistyä ja menestyä, toisilla taas on vaikeuksia elämän eri osa-alueilla.

Lue lisää>
Kvartti 1/2022 |  13.04.2022Timo Cantell

Pääkirjoitus: Helsinkiläisten arjessa voi näkyä sekä koronakriisin että sotatilanteen vaikutuksia

Venäjän sota Ukrainassa tulee vaikuttamaan Helsinkiin epäilemättä monellakin tavalla, esimerkiksi sitä kautta, että Ukrainasta paenneita ihmisiä sijoittuu lyhyesti tai pitkäaikaisemmin myös Suomeen.

Lue lisää>

Hidasta palautumista ja uusia normaaleja – Helsingin matkailu kahden kansainvälisen kriisin haarukassa

Matkailun kysyntä on ollut koronapandemian hellitettyä kasvussa myös Helsingissä kuten muuallakin maailmassa. Matkailun kysynnän ennustamiseen on kuitenkin tuonut pandemian jälkeen uusia haasteita Venäjän hyökkäys Ukrainaan, jonka erilaiset vaikutukset matkailun toimintaympäristöön voivat osoittautua merkittäviksi.

Lue lisää>
Artikkeli |  24.02.2022Vesa Keskinen, Jukka Hirvonen

Helsinki-barometri: Asukkaiden arviot Helsingin toimivuudesta asuinpaikkana parantuneet hieman

Asukkaiden halukkuus suositella Helsinkiä asuinpaikkana muille on pysynyt suunnilleen entisellä tasolla, samoin halukkuus suositella omaa asuinaluetta muualla asuville. Oman asuinalueen viihtyisyyttä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia arvostettiin kyselyvastauksissa.

Lue lisää>
Artikkeli |  01.02.2022Jenni Erjansola

Osallisuus on yhteyttä ja merkityksellisyyttä – havaintoja helsinkiläisten osallisuuden kokemuksista

Osallisuuden kokemus oli kyselytutkimuksen mukaan muita vahvempi korkeasti koulutetuilla, aktiivisesti jonkin yhteisön toimintaan osallistuvilla sekä niillä, jotka kokivat elämänlaatunsa yleisesti hyväksi. Ikääntyneet saivat matalampia osallisuusindikaattorin arvoja kuin nuoremmat vastaajat.

Lue lisää>

Etätyötä jatkossakin – mutta kenelle ja missä?

Etätyötä tekevien osuus on kasvanut Suomessa pitkään. Koronapandemian jälkeen etätyötä jatkettaneen etenkin niissä töissä, jotka sopivat hyvin etätyönä tehtäväksi, kuten korkean osaamistason tietotyössä ja puhelinasiakaspalvelussa. Helsingissä näiden töiden osuus on suurempi kuin koko maassa keskimäärin, ja ne sijoittuvat usein kantakaupunkiin tai sen lähiympäristöön.

Lue lisää>

Mitä kuuluu helsinkiläisille vauvaperheille?

Helsinkiläisten vauvaperheiden vanhemmat voivat pääsääntöisesti hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä, mutta nukkumisongelmat ja uupumus tuovat haasteita arjessa jaksamiseen. Myös korona-aika on koetellut vauvaperheitä keskimääräistä enemmän. Vauvaperheet kaipaavatkin tukea vanhemmuuteen ja vauvan nukkumisvaikeuksiin.

Lue lisää>

Koronapandemian kokemukset osoittivat kirjasto- ja liikuntatilojen suuren merkityksen käyttäjille

Koronapandemian aikana monia vapaa-ajan palvelujen tiloja on suljettu tai käyttöä on rajoitettu. Kyselytutkimuksen mukaan kirjastoon pääsy on erityisen tärkeää toimeentulovaikeuksia kokeville käyttäjille. Liikuntatiloihin pääsyä puolestaan kaipasivat varsinkin nuorten ikäluokkien edustajat.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita

  • Aihealueen mukaan
  • Julkaisuajan mukaan
  • Kvartin numeron mukaan
  • Sivut