Artikkelit

Artikkeli |  23.03.2020Heta Itämäki

Helsinki pärjää hyvin kuutoskaupunkien ympäristövertailussa

Suomen kuutoskaupunkien eli Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan tuore ekologisen kestävyyden vertailuraportti osoittaa, että ympäristön hyväksi tehty työ etenee hiljalleen oikeaan suuntaan. Kaupunkien asukkaat ovat varsin tyytyväisiä asuinpaikkansa ympäristön tilaan, ja yleinen asukastyytyväisyys on ollut muutenkin nousussa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet tasaisesti, mutta kaukolämmön energialähteet ovat koko pääkaupunkiseudulla edelleen kestämättömällä pohjalla. Helsinkiläiset ovat tyytyväisiä myös puistojen ja viheralueiden määrään sekä jalankulkijoiden liikenneoloihin. Vertailussa Helsinki lisäksi erottautuu edukseen kestävissä liikkumismuodoissa ja autoilun vähäisessä osuudessa.

Lue lisää>

Helsinki-barometri: Asukkaat kokevat kaupungin hyvin toimivaksi

Kaupunki on selvittänyt kyselyllä asukkaidensa tyytyväisyyttä Helsingin toimivuuteen asuinpaikkana sekä sitä, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat Helsinkiä muualla asuville. Tässä artikkelissa esitellään kyselyn päätuloksia. Helsingin toimivuus saa vastaajilta hyvän arvosanan, ja he kiittävät erityisesti kaupungin turvallisuutta, kehittymistä, kansainvälisyyttä ja luonnonläheisyyttä. Suositteluindeksissä Helsingin saama arvio on tyydyttävä.

Lue lisää>
Artikkeli |  15.01.2020Teemu Kemppainen, Vesa Keskinen, Eija Pyyhtiä

Turvallisuustutkimus: Naapuruussuhteet ja turvallisuuden tunne Helsingin asuinalueilla

Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitettiin asukkaiden naapuruussuhteita ja niiden yhteyttä koettuun turvallisuuteen. Yhteydenpidossa naapureihin ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia edelliseen tutkimuskertaan nähden. Uutena teemana tutkimuksessa kysyttiin sitä, miten vastaajat arvelevat naapurustonsa asukkaiden puuttuvan erilaisiin häiriötilanteisiin.

Lue lisää>

Helsinki kehittyy, mutta kirivätkö muut ohi?

Millaisena Helsingin viimeaikainen kehitys näyttäytyy kansainvälisten kaupunkitilastojen valossa? Katsaus keskittyy väestökehityksen, koulutuksen, talouden ja työmarkkinoiden sekä kaupunkikokemusten ja elämänlaadun teemoihin.

Lue lisää>

Mitä hyötyä Helsingille on kaupunkirankingeista?

Kansainvälisten kaupunkivertailujen seurantaa ja hyödyntämistä on Helsingissä viime vuosina tehostettu. Kvartti kutsui asiantuntijoita keskustelemaan rankingien hyvistä ja huonoista puolista ja siitä, miten niihin koottua tietoa voidaan käyttää kaupungin kehittämiseen.

Lue lisää>

Puolueet pääkaupungeissa – arvoliberalismi menestyy oikeistopopulismia paremmin

Suomessa oli eduskuntavaalit keväällä 2019. Vaalitulos paljasti sekä eroja että yhtäläisyyksiä Helsingin vaalituloksen ja valtakunnallisen vaalituloksen välillä. Miten käy, kun tarkasteluun otetaan muita Pohjois-Euroopan pääkaupunkeja ja verrataan näitä keskenään?

Lue lisää>
Artikkeli |  19.12.2019Timo Cantell

Pääkirjoitus 4/2019

Helsingin kannalta on tärkeää tuntea kaupungin erityispiirteet suhteessa muihin suuriin suomalaisiin kaupunkeihin. Koska Helsinki poikkeaa kokonsa ja asemansa puolesta niin monella tapaa muista kotimaisista kaupungeista, myös ulkomaiset verrokkikaupungit ovat kiinnostavia.

Lue lisää>

Uutinen: Pohjoismaiset tilastoalan asiantuntijat keskustelivat alan kehitysnäkymistä

Tulevaisuus edellyttää tilastoalan viranomaisilta uudenlaisia työtapoja ja entistä monipuolisempaa yhteistyötä. Tilastoala on tunnistanut myös muun muassa valeuutisiin ja vaihtoehtoisiin totuuksiin liittyvät ongelmat ja tarttunut niihin.

Lue lisää>

Helsinki matkailukaupunkina – vertailua muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin

Helsingin matkailun vuosikymmen on ollut nousevaa aaltoliikettä, kun tarkastellaan matkailijoiden yöpymistilastoja. Vuonna 2017 nousu kääntyi ennätyksellisen nopeaksi, ja kasvuprosentti oli lähellä Euroopan kärkeä. Pohjoismaiden pääkaupungeilla on matkailukohteina yhteisiä piirteitä, kuten vilkas amerikkalainen ja kiinalainen kysyntä. Toisaalta kaupunkien välillä on useita eroja.

Lue lisää>

Asumisen etninen eriytyminen Helsingissä ja muualla

Väestöryhmien asumisen voimakas alueellinen eriytyminen eli segregaatio nähdään yleisesti ongelmallisena piirteenä kaupungin tasapainoisen kehityksen kannalta. Helsingissä asumisen etninen eriytyminen on keskitasoa verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkeihin ja matalahkoa verrattuna esimerkiksi Ruotsin kaupunkeihin.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.12.2019Vesa Keskinen

Turvallisuustutkimus: Huumeiden ja väkivallan näkeminen yleisintä itäisessä kantakaupungissa

Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan sekä väkivaltaa että huumeisiin liittyviä ongelmia nähdään pääosin yhtä usein kuin edellisellä tutkimuskerralla kolme vuotta aikaisemmin. Omalla asuinalueella nähdään väkivaltaa selvästi vähemmän kuin viime vuosikymmenellä.

Lue lisää>

Pikkulapsiperheiden muuttoliike muovaa koulujen oppilaspohjaa Helsingissä

Koulujen väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa kasvussa, ja yksi merkittävä tekijä kehityksen taustalla on koulujen oppilasalueiden väestörakenne. Väestörakenteeseen vaikuttaa muun muassa lapsiperheiden muuttoliike, eli käytännössä se, millaisilla alueilla kouluikäisten lasten vanhemmat haluavat asua. Koulujen oppilaspohjan eriytymisen kannalta merkittävin muuttajaryhmä eivät kuitenkaan ole koululaiset, vaan ne lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

Lue lisää>

Unohdettu alueliitoshanke 1970–72 – mihin Helsingin toinen suuri laajenemisyritys kariutui?

1960-luvun lopulla, parikymmentä vuotta Helsingin suuren alueliitoksen jälkeen, pääkaupungin johto ryhtyi valmistelemaan uutta alueliitosta. Tämä artikkeli tarkastelee vuosina 1970–72 tehtyä alueliitosselvitystä ja asettaa sen osaksi pääkaupunkiseudun kasvua. Miksi liitosselvitys tehtiin ja mikä vaikutus sillä oli pääkaupunkiseudun kehitykseen? Miksi liitos jäi toteutumatta?

Lue lisää>
Kvartti 3/2019 |  20.09.2019Seppo Laakso

Muuttoliike Helsingin seudulle eriyttää Helsingin ja seudun muiden kuntien asukasrakennetta

Helsingin seutu vetää nuoria aikuisia opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden ohella myös palvelut ja kaupunkielämä houkuttelevat. Muuttaminen on valikoivaa erityisesti iän suhteen. Elämänvaihe, ikä, koulutus ja työ vaikuttavat myös asuinkunnan valintaan seudulla. Helsingin kaupunki saa erittäin paljon muuttovoittoa nuorista aikuisista, mutta menettää muuttoliikkeessä lapsiperheitä, erityisesti niitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Helsinkiin sijoittuvat muuttajat kouluttautuvat pitemmälle, mutta työllistyvät heikommin kuin muihin kuntiin sijoittuvat.

Lue lisää>
Kvartti 3/2019 |  20.09.2019Tuomas Tavi

Myllypuron koulutus- ja tulotaso 2000-luvulla – myönteistä mutta epätasaista kehitystä

Myllypuron peruspiirin asukkaiden koulutus- ja tulotaso on noussut 2000-luvulla sekä suhteessa koko Helsingin tilanteeseen että pienempiin vertailualueisiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten tulo- ja koulutustason muutos näkyy Myllypuron eri osissa. Tavoitteena on saada lisää ymmärrystä siitä, selittyvätkö muutokset yksinomaan täydennysrakentamisella vai onko myös vanha asuinkanta kehittynyt myönteisesti.

Lue lisää>
Kvartti 3/2019 |  20.09.2019Timo Cantell

Pääkirjoitus 3/2019

Suomen alhainen syntyvyys on herättänyt tänä vuonna paljon keskustelua niin tiedotusvälineissä kuin väestökehityksen asiantuntijoiden parissa. Helsingin tilanne poikkeaa koko maan kehityksestä.

Lue lisää>

Kestäviä kaupunkeja ei voi suunnitella sektori kerrallaan

Kaupunkien kestävä tulevaisuus vaatiikin kykyä asiantuntijuusrajat ylittävään yhteistyöhön. Emme kuitenkaan ymmärrä vielä riittävästi sitä, miten tällaisen asiantuntijayhteistyön rakenteet vaikuttavat suunnitteluratkaisuiden kestävyyteen - ja sen myötä kaupunkeihin elinympäristöinämme. Tässä artikkelissa kuvataan tutkimusta, jossa asiantuntijayhteistyön arkea tarkasteltiin aidossa kaupunkisuunnittelukontekstissa.

Lue lisää>
Artikkeli |  09.09.2019Vesa Keskinen, Eija Pyyhtiä

Turvattomaksi koetuilla alueilla enemmän huolta lähiympäristöstä

Helsingin turvallisuuskyselyissä on eri tutkimusajankohtina kysytty, mitkä asiat ihmisiä huolestuttavat omalla asuinalueella. Uusimman tutkimusaineiston mukaan asuinympäristöön liittyvät huolet ovat vähentyneet. Syrjäytyminen sekä paikkojen rikkominen ja töhryt huolestuttavat eniten.

Lue lisää>
Kvartti 3/2019 |  29.08.2019Laura Ansala

Maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välisiä kouluttautumiseroja selittävät saapumisikä, perhetausta ja asuinalueet

Maahanmuuttajien lapset suorittavat pääkaupunkiseudulla toisen asteen tutkinnon keskimäärin harvemmin kuin suomalaistaustaiset lapset. Maahanmuuttajien lasten kouluttautumisen yleisyys kuitenkin vaihtelee paljon eri ikäisinä ja eri alueilta Suomeen saapuneiden lasten välillä. Nämä vertailut eivät kuitenkaan huomioi maahanmuuttajataustaisten ja suomalaistaustaisten perheiden välisiä sosioekonomisia eroja.

Lue lisää>
Kvartti 3/2019 |  26.06.2019Netta Mäki

Hedelmällisyys Helsingissä ennätysalhaisella tasolla – nuorten ikäryhmien hedelmällisyys pienentynyt voimakkaasti

Helsingissä hedelmällisyyden pieneneminen on ollut hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin, ja oikeastaan selvä pudotus 2010-luvun hedelmällisyysluvuissa on tapahtunut vasta vuodesta 2016. Tässä artikkelissa tarkastellaan hedelmällisyyden muutoksia Helsingissä ja verrataan tilannetta niin muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin kuin naapurikaupunkeihin. Lisäksi pohditaan hedelmällisyyden pienenemiseen vaikuttavia syitä tutkimuskirjallisuuden pohjalta.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita

Sivut