Artikkelit

Artikkeli |  01.10.2019Katja Vilkama, Venla Bernelius

Pikkulapsiperheiden muuttoliike muovaa koulujen oppilaspohjaa Helsingissä

Koulujen väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa kasvussa, ja yksi merkittävä tekijä kehityksen taustalla on koulujen oppilasalueiden väestörakenne. Väestörakenteeseen vaikuttaa muun muassa lapsiperheiden muuttoliike, eli käytännössä se, millaisilla alueilla kouluikäisten lasten vanhemmat haluavat asua. Koulujen oppilaspohjan eriytymisen kannalta merkittävin muuttajaryhmä eivät kuitenkaan ole koululaiset, vaan ne lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

Lue lisää>
Artikkeli |  01.10.2019Matti O. Hannikainen

Unohdettu alueliitoshanke 1970–72 – mihin Helsingin toinen suuri laajenemisyritys kariutui?

1960-luvun lopulla, parikymmentä vuotta Helsingin suuren alueliitoksen jälkeen, pääkaupungin johto ryhtyi valmistelemaan uutta alueliitosta. Tämä artikkeli tarkastelee vuosina 1970–72 tehtyä alueliitosselvitystä ja asettaa sen osaksi pääkaupunkiseudun kasvua. Miksi liitosselvitys tehtiin ja mikä vaikutus sillä oli pääkaupunkiseudun kehitykseen? Miksi liitos jäi toteutumatta?

Lue lisää>
Artikkeli |  20.09.2019Seppo Laakso

Muuttoliike Helsingin seudulle eriyttää Helsingin ja seudun muiden kuntien asukasrakennetta

Helsingin seutu vetää nuoria aikuisia opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden ohella myös palvelut ja kaupunkielämä houkuttelevat. Muuttaminen on valikoivaa erityisesti iän suhteen. Elämänvaihe, ikä, koulutus ja työ vaikuttavat myös asuinkunnan valintaan seudulla. Helsingin kaupunki saa erittäin paljon muuttovoittoa nuorista aikuisista, mutta menettää muuttoliikkeessä lapsiperheitä, erityisesti niitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Helsinkiin sijoittuvat muuttajat kouluttautuvat pitemmälle, mutta työllistyvät heikommin kuin muihin kuntiin sijoittuvat.

Lue lisää>
Artikkeli |  20.09.2019Tuomas Tavi

Myllypuron koulutus- ja tulotaso 2000-luvulla – myönteistä mutta epätasaista kehitystä

Myllypuron peruspiirin asukkaiden koulutus- ja tulotaso on noussut 2000-luvulla sekä suhteessa koko Helsingin tilanteeseen että pienempiin vertailualueisiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten tulo- ja koulutustason muutos näkyy Myllypuron eri osissa. Tavoitteena on saada lisää ymmärrystä siitä, selittyvätkö muutokset yksinomaan täydennysrakentamisella vai onko myös vanha asuinkanta kehittynyt myönteisesti.

Lue lisää>
Artikkeli |  20.09.2019Timo Cantell

Pääkirjoitus 3/2019

Suomen alhainen syntyvyys on herättänyt tänä vuonna paljon keskustelua niin tiedotusvälineissä kuin väestökehityksen asiantuntijoiden parissa. Helsingin tilanne poikkeaa koko maan kehityksestä.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.09.2019Susa Eräranta

Kestäviä kaupunkeja ei voi suunnitella sektori kerrallaan

Kaupunkien kestävä tulevaisuus vaatiikin kykyä asiantuntijuusrajat ylittävään yhteistyöhön. Emme kuitenkaan ymmärrä vielä riittävästi sitä, miten tällaisen asiantuntijayhteistyön rakenteet vaikuttavat suunnitteluratkaisuiden kestävyyteen - ja sen myötä kaupunkeihin elinympäristöinämme. Tässä artikkelissa kuvataan tutkimusta, jossa asiantuntijayhteistyön arkea tarkasteltiin aidossa kaupunkisuunnittelukontekstissa.

Lue lisää>
Artikkeli |  09.09.2019Vesa Keskinen, Eija Pyyhtiä

Turvattomaksi koetuilla alueilla enemmän huolta lähiympäristöstä

Helsingin turvallisuuskyselyissä on eri tutkimusajankohtina kysytty, mitkä asiat ihmisiä huolestuttavat omalla asuinalueella. Uusimman tutkimusaineiston mukaan asuinympäristöön liittyvät huolet ovat vähentyneet. Syrjäytyminen sekä paikkojen rikkominen ja töhryt huolestuttavat eniten.

Lue lisää>
Artikkeli |  29.08.2019Laura Ansala

Maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välisiä kouluttautumiseroja selittävät saapumisikä, perhetausta ja asuinalueet

Maahanmuuttajien lapset suorittavat pääkaupunkiseudulla toisen asteen tutkinnon keskimäärin harvemmin kuin suomalaistaustaiset lapset. Maahanmuuttajien lasten kouluttautumisen yleisyys kuitenkin vaihtelee paljon eri ikäisinä ja eri alueilta Suomeen saapuneiden lasten välillä. Nämä vertailut eivät kuitenkaan huomioi maahanmuuttajataustaisten ja suomalaistaustaisten perheiden välisiä sosioekonomisia eroja.

Lue lisää>
Artikkeli |  26.06.2019Netta Mäki

Hedelmällisyys Helsingissä ennätysalhaisella tasolla – nuorten ikäryhmien hedelmällisyys pienentynyt voimakkaasti

Helsingissä hedelmällisyyden pieneneminen on ollut hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin, ja oikeastaan selvä pudotus 2010-luvun hedelmällisyysluvuissa on tapahtunut vasta vuodesta 2016. Tässä artikkelissa tarkastellaan hedelmällisyyden muutoksia Helsingissä ja verrataan tilannetta niin muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin kuin naapurikaupunkeihin. Lisäksi pohditaan hedelmällisyyden pienenemiseen vaikuttavia syitä tutkimuskirjallisuuden pohjalta.

Lue lisää>
Artikkeli |  20.06.2019Eija Pyyhtiä

Turvallisuustutkimus: Yleisimpiä tapaturmia ovat talvikeleillä liukastumiset

Joka kolmas helsinkiläinen on liukastunut viimeisen vuoden aikana ulkona talvikeleillä. Kaatumisten ja kotitapaturmien jälkeen yleisimpiä ovat vapaa-ajan liikuntaan liittyvät tapaturmat, joita tapahtuu eniten nuorille miehille. Helsinkiläisten huolestuneisuus tapaturmista ja onnettomuuksista on vähentynyt.

Lue lisää>
Artikkeli |  14.06.2019Vesa Keskinen, Eija Pyyhtiä

Turvallisuustutkimus: Oman asuinalueen turvallisuus parantunut, alue-erot kaventuneet

Helsinkiläisten kokema turvallisuus omalla asuinalueella on ollut koko 2000-luvun ajan huomattavan korkealla tasolla. Viimeisimmässä, vuonna 2018 toteutetussa Helsingin turvallisuuskyselyssä koettu turvallisuus asuinalueella oli korkeampi kuin edellisillä tutkimuskerroilla. Asuinalueiden väliset erot turvattomuuskokemuksissa olivat kaventuneet.

Lue lisää>
Artikkeli |  10.05.2019Vesa Keskinen

Turvallisuustutkimus: Luottamus Helsingin poliisiin ei ole järkkynyt

Helsingin turvallisuustutkimuksessa 86 prosenttia vastaajista ilmoitti luottavansa paljon tai melko paljon Helsingin poliisin toimintaan. Luottamus poliisiin on nyt korkeammalla tasolla kuin useissa aikaisemmissa, 2000-luvulla toteutetuissa vastaavissa tutkimuksissa.

Lue lisää>

Maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat Helsingin vuoden 2017 kuntavaaleissa: ääniharavia vai nimiä listoilla?

Puolueet kiinnittävät nykyään yhä enemmän huomiota maahanmuuttajaäänestäjiin ja ovat asettaneet aktiivisesti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä myös ehdolle vaaleissa. Toistaiseksi näiden ehdokkaiden menestystä ja merkitystä puolueilleen ei ole juurikaan tutkittu.

Lue lisää>

Kaupunkiuudistuksen vaikutukset turvallisuuskokemusten paikantumiseen – tapaus Myllypuro

Turvalliseksi koetut asuinalueet ovat asumisen keskeisiä viihtyvyystekijöitä. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin tekemien karttakyselyjen aineistojen avulla asukkaiden havaitsemaa sosiaalista epäjärjestystä sekä pyritään tuomaan näkyväksi erityisesti sitä, mitä vaikutusta Myllypuron ostoskeskuksen ja sen ympäristön parantamisella on ollut turvallisuuden ja viihtyvyyden kokemuksiin alueella.

Lue lisää>

Perustoimeentulotuella maksetaan asumismenoja ja paikataan muun turvaverkon aukkoja

Useampi kuin joka kymmenes helsinkiläinen eli runsaat 70 000 henkilöä kuuluu perustoimeentulotukea saavaan kotitalouteen. Lähes puolet perustoimeentulotuesta niin Helsingissä kuin muualla Suomessakin kohdentuu asumisen kuluihin.

Lue lisää>

Miten hyvin helsinkiläisten rahat riittävät?

Kuluttajien oman näkemyksen mukaan rahat riittävät juuri tällä hetkellä suhteellisen hyvin, sillä säästämään pystyy jopa neljä viidestä kuluttajasta. Tilanne rahojen riittävyyden suhteen vaihtelee perhetyypin mukaan. Helsingissä elinkustannusten ja käytettävissä olevien tulojen välinen epäsuhta on ehkä odotetustikin hankalin yksinhuoltajilla ja yksinasuvilla.

Lue lisää>
Kvartti 1/2019 |  28.03.2019Timo Cantell

Pääkirjoitus 1/2019

Helsinki on hyvää elämää varten. Tällä lauseella avautuu Helsingin kaupunkistrategia. Uusin Kvartti-lehden numero tarjoaa jälleen useita eri näkökulmia siihen, miten helsinkiläiset voivat ja viihtyvät kaupungissaan.

Lue lisää>
Artikkeli |  22.03.2019Vesa Keskinen

Turvallisuustutkimus: Ilmastonmuutos helsinkiläisten suurin huolenaihe

Uuden turvallisuustutkimuksen mukaan 66 prosenttia helsinkiläisistä on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Osuus on kasvanut selvästi kolmen vuoden takaiseen vastaavaan tutkimukseen nähden. Sen sijaan esimerkiksi terrorismi huolestuttaa vastaajia nyt vähemmän. Vieraskieliset vastaajat ovat kantaväestöä enemmän huolissaan terrori-iskuista, sodista ja konflikteista sekä taloustilanteestaan.

Lue lisää>
Kvartti 1/2019 |  28.02.2019Vesa Keskinen

Turvallisuustutkimus: Helsinkiläisten turvallisuuden tunne kohentunut

Tuoreen turvallisuustutkimuksen mukaan helsinkiläiset kokevat oman asuinalueensa, kaupungin keskustan ja liikennevälineet turvallisemmiksi kuin koskaan aiemmin. Artikkelissa tarkastellaan lisäksi vastaajien käsityksiä kaupungin yleisen turvallisuustilanteen kehityksestä viimeisen kolmen vuoden aikana.

Lue lisää>
Artikkeli |  21.02.2019Sanna Ranto

Helsinkiläisten peruskoululaisten koulunkäyntiasenne ja vaikeudet oppimistaidoissa

Helsinkiläisistä peruskoululaisista useampi pitää koulunkäynnistä kuin samanikäiset koululaiset keskimäärin koko Suomessa. Helsingissä myös koetaan muuta maata useammin, että vanhemmat pitävät koulunkäyntiä tärkeänä. Artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten peruskoululaisten asennetta koulunkäyntiin ja koettuja vaikeuksia koulunkäynnissä.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita

Sivut