Pikkupaikkakunnilta on perinteisesti muutettu ahdasmielisemmäksi koetusta ilmapiiristä Helsingin seudulle vapauteen, näin ovat tehneet vuosikymmenien aikana etenkin ei-heteroseksuaaliset miehet. Lisäksi pääkaupunkiseudulla moni seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluva työskentelee hoiva-, kasvatus-, kulttuuri- ja palvelualoilla. Ne ovat aloja, joita kriisi on erityisesti koetellut ja joihin tyypillisesti liittyy kohonnut covid-19-tartuntariski. (Lehtonen 2020a)

Tein kyselyn seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville heidän koronakriisiin liittyvistä kokemuksistaan (Lehtonen 2020b). Siihen vastasi viime syksynä 325 vähemmistöihin kuuluvaa, joista lähes puolet (N=164) asui pääkaupunkiseudulla. Lisäksi haastattelin 23 homojen, lesbojen, bi- ja transihmisten sekä intersukupuolisten ihmisoikeusjärjestön aktivistia tai työntekijää aiheesta. Tutkimustani rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto. Kyseessä on jatkohanke työelämän tasa-arvoa käsitelleelle WeAll-tutkimushankkeelle (weallfinland.fi). Käsittelen koronakriisin vaikutuksia sateenkaari-ihmisille pääkaupunkiseudun näkökulmasta.

Pääkaupunkiseudun sateenkaariväkeä tarkastellessa on tärkeää huomioida sen moninaisuus. Joukkoon kuuluu lapsia ja nuoria, joiden koulunkäynti ja harrastuksiin osallistuminen on muuttunut kriisissä. Joukkoon kuuluu ikäihmisiä ja terveyden kannalta riskiryhmiin kuuluvia sekä vammaisia. Heitä löytyy useimmista ammattiryhmistä ja heillä on vaihteleva koulutustausta. Osa sateenkaariväestä on yrittäjiä, osa opiskelijoita ja osa palkansaajia – työttömiä unohtamatta. Osa heistä on maahanmuuttajataustaisia, osa uskonnolliseen, etniseen tai kielivähemmistöön kuuluvia. Lisäksi sukupuolivähemmistöillä eli transihmisillä (transsukupuoliset, transvestiitit, muunsukupuoliset, sukupuolettomat jne.) ja intersukupuolisilla on omanlaisia moninaisia kokemuksia ja seksuaalivähemmistöillä toisenlaisia (ks. Sateenkaarisanasto 2021). Sukupuoli ja perhetilanne vaikuttavat myös. Koronakriisi on siis koskettanut eri tavoin sateenkaariväkeä riippuen heidän lähtökohdistaan ja elämäntilanteistaan. Osa on saanut tartunnan, osan elämä luisunut alamäkeen ja osa on pärjännyt hienosti.

Etätyö- ja -opiskelu vähentäneet syrjintää mutta lisänneet yksinäisyyttä

Kaikista vastaajista enemmistö oli palkansaajia tai yrittäjiä, pääkaupunkiseudulla asuvista (72%) jonkin verran muualla asuvia (60%) useammat. Lisäksi osa opiskelijoista työskenteli osa-aikaisesti. Työttömiä oli pääkaupungissa asuvista vastaajista yhdeksän prosenttia (pääkaupunkiseudun kokonaistyöttömyysasteen ollessa noin 14 prosenttia). Työttömistä vastaajista keskimääräistä useammat kuuluivat nimenomaan sukupuolivähemmistöihin, joiden työmarkkinatilanne on aiempienkin tutkimusten mukaan seksuaalivähemmistöjä heikompi (Solonen 2016).

Koronakriisi oli vaikuttanut useimpien työelämässä toimivien vastaajien työskentelyyn. Pääkaupunkiseudulla asuvista työelämäkysymyksiin vastanneista 87 prosenttia vastasi näin. Keskeinen muutos liittyi etätyöskentelyn yleistymiseen. Vastaajista 69 prosentilla se oli lisääntynyt. Pääkaupunkiseudulla etätyöhön oli siirrytty useammin kuin muualla maassa. Työelämävastaajista 27 prosenttia ei tehnyt etätyötä. Suomalaisista lähes 60 prosenttia siirtyi pandemian takia etätöihin (Ruohomäki 2020).

Työelämävastaajista seitsemän prosenttia toi esiin, että heihin kohdistuva syrjintä tai muu epäasiallinen kohtelu oli vähentynyt koronakriisin yhteydessä etätyöhön siirtymisen takia. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista näin kertoivat käyneen useammat kuin seksuaalivähemmistöihin kuuluvista. Heistä osa piti helpottavana sitä, ettei työyhteisöön liittyviä sukupuolinormeja tarvinnut noudattaa etätöissä. Vastaajat olivat kokeneet syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua harvemmin vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019. Osa kuitenkin pelkäsi syrjintää tai arvioi sen lisääntyvän työelämässä koronakriisin takia. Muutamat vastaajat kertoivat avovastauksissa, että työn löytyminen on muuttunut entistä vaikeammaksi ja ettei työharjoittelupaikkoja tai osa-aikatöitä löydy kuten ennen. Osa koki tämän liittyvän heidän vähemmistöasemaansa, osa yleiseen koronatilanteeseen.

Etätyön koettiin lisänneen keskittymisvaikeuksia, yksinäisyyttä ja kiristäneen ihmissuhteita kotona. Nämä kaikki olivat yleisempiä kokemuksia pääkaupunkiseudulla verrattuna muihin asuinpaikkoihin. Yksinäisyyttä poti jo ennen koronaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista keskimääräistä väestöä useammat, näin etenkin sateenkaarinuoret (Jokela ym. 2020). Lisäksi osa pelkäsi saavansa covid-19-tartunnan työssään.

Opiskelijavastaajien tilanne muistutti työelämässä toimivia. Heistä useimmat opiskelivat korkeakouluissa. Siellä opetusta oli siirretty etänä tapahtuvaksi useammin kuin peruskouluissa ja toisella asteella. Kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu oli etäopiskelun takia vähentynyt joillain vastaajilla. Useimmilla pääkaupunkiseudulla asuvilla opiskelijoilla etäopiskelu oli aiheuttanut keskittymisvaikeuksia ja yksinäisyyttä. Osa vanhempiensa kanssa asuvista koululaisista tai opiskelijoista kertoi välien kiristyneen vanhempien kanssa. Huoli kotona asuvien lasten ja nuorten jaksamisesta ja hyvinvoinnista nousi esiin myös useissa tekemissäni järjestöhaastatteluissa. Niissä tuotiin esiin myös, että ihmisoikeusjärjestöjen kouluissa ja oppilaitoksissa toteuttama koulutustoiminta väheni tuntuvasti, loppui tai siirtyi etäkoulutukseksi. Opiskelijoilla oli siis vähemmän mahdollisuuksia saada koulutusta sateenkaariteemoista koronakriisin takia.

Mielenterveysongelmat lisääntyneet ja pääsy palveluihin vaikeutunut

Sateenkaari-ihmisillä on keskimääräistä useammin mielenterveysongelmia (ks. Jokela ym. 2020). Koronakriisi on pahentanut näitä ongelmia entisestään. 68 prosenttia pääkaupunkiseudun vastaajista koki yksinäisyyden lisääntyneen, 27 prosenttia koki itsenä masentuneemmaksi, 42 prosenttia ahdistuneemmaksi ja 31 prosenttia pelokkaammaksi. Itsetuhoisuus oli lisääntynyt 10 prosentilla vastaajista ja 31 prosenttia koki voineensa heikommin koronakriisin seurauksena. Sateenkaarinuorilla ongelmat olivat yleisempiä kuin aikuisilla. Pelastakaa Lapset -järjestön kyselyn mukaan ongelmat ovat sateenkaarinuorilla myös yleisempiä kuin muilla nuorilla: Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat vastaajat (N=548) kokivat verrattuna kaikkiin nuoriin selvästi useammin itsensä stressaantuneeksi (66%, kaikki 54%), ahdistuneeksi (63%, kaikki 49%) ja masentuneeksi (49%, kaikki 33%) koronakriisiin liittyvien poikkeusolojen takia (Valtioneuvosto 2020). 

Liikuntaa oli vähentänyt pääkaupunkiseudun sateenkaarivastaajista 54 prosenttia, ja epäterveellisemmin oli syönyt 37 prosenttia. Samaan aikaan mielenterveysongelmien lisääntyessä ja elintapojen heikentyessä terveys- (32%), mielenterveys- (10%) ja hyvinvointipalveluihin hakeutumista (24%) oli vältetty koronakriisin takia myös pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla hakeutuminen palveluihin oli vähentynyt seksuaalivähemmistöjä yleisemmin, vaikka heillä mielenterveysongelmat olivat lisääntyneet enemmän. Palveluihin pääsyn ongelma tuotiin esiin myös järjestöhaastatteluissa (Valtioneuvosto 2021). Tilannetta vaikeutti se, ettei järjestöjen vertaisryhmätoimintaa, tapahtumia tai asiakaskohtaamisia ole ollut mahdollista järjestää kuin etänä.  

Mitä julkisten toimijoiden tulisi tehdä?

Sateenkaariväelle ja etenkin koronakriisissä kärsineille sukupuolivähemmistöihin kuuluville nuorille paljon merkitsisi se, että ihmisoikeuksia kunnioittava ja nuoret huomioiva translainsäädäntö astuisi voimaan. Tämä loisi uskoa paremmasta tulevaisuudesta, mutta myös konkreettisesti auttaisi ihmisiä selviämään arjessaan. Vähemmistöjen tulevaisuususkon vahvistamiseksi olisi paikallaan myös kieltää intersukupuolisiin suunnatut tarpeettomat lääketieteelliset toimet, joilla heidät pyritään mahduttamaan sukupuolinormeihin, samoin kuin seksuaaliseen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin muuttamiseen tähtäävät niin sanotut eheytyshoidot. Myös viharikoslainsäädännön kehittäminen auttaisi vähemmistöjä, joihin koronakriisi on todennäköisesti iskenyt muuta väestöä pahemmin. 

Pääkaupunkiseudulla kuntien tulisi panostaa vahvasti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluun työ- ja oppilaitoskohtaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen yhteydessä yhdenvertaisuuden tulisi olla keskeinen tavoite palveluja ja niihin liittyvää osaamista kehitettäessä. Mielenterveys- ja etenkin nuorille suunnattujen palvelujen pitäisi olla turvallisia ja niihin pääsyn helppous taattua. Tämä tarve korostuu pandemian jälkeisessä tilanteessa, jossa poikkeusolot ovat koetelleet erityisesti jo muutenkin haavoittuvammassa asemassa olevia ryhmiä. Kunnat voisivat lisäksi tukea vahvemmin sateenkaariväen järjestöjä ja hyödyntää niiden osaamista oman työnsä kehittämisessä.

Jukka Lehtonen on vanhempi tutkija sukupuolentutkimuksen oppiaineessa Helsingin yliopistossa. Hän on kasvatussosiologian dosentti.

Kirjallisuus:

Jokela, S., Luopa, P., Hyvärinen, A., Ruuska, T., Martelin, T. & Klemetti, R. (2020) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi: Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019. Helsinki: THL. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140742/URN_ISBN_978-952-34...

Lehtonen, J. (2020a) Yhdenvertainen virus? HLBTI-ihmiset koronakriisissä. Politiikasta.fi https://politiikasta.fi/yhdenvertainen-virus-hlbti-ihmiset-koronakriisis...

Lehtonen J. (2020b) HLBTI-ihmiset ja -järjestöt koronakriisissä – tutkimustietoa tarvitaan. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://weallfinland.fi/hlbti-ihmiset-ja-jarjestot-koronakriisissa-tutkim...

Ruohomäki, V. (2020) Etätyöloikka ja hyvinvointi koronakriisin alussa. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2020. Helsinki, Työterveyslaitos, 21—28. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162308/TEM_ty...

Sateenkaarisanasto (2021) Helsinki: Oikeusministeriö. https://oikeusministerio.fi/sateenkaarisanasto

Solonen A. (2016) Selvitys sukupuolen moninaisuudesta työelämässä: kokemuksia syrjinnästä, työttömyydestä mutta myös esimiesten tuesta. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://weallfinland.fi/selvitys-sukupuolen-moninaisuudesta-tyoelamassa-k...

Valtioneuvosto (2020) Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa. Lapsistrategian koronaryhmän raportti lapsen oikeuksien toteutumisesta. Helsinki: Valtioneuvosto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162318

Valtioneuvosto (2021) Lapset, nuoret ja koronakriisi. Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi. Helsinki: Valtioneuvosto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162647/VN_202...